Naiset kunnallisvaaleissa

Naisten äänestysaktiivisuus

Kunnallisvaalien äänioikeutetuista on aina ollut naisia enemmän kuin miehiä ja vuoden 1945 kunnallisvaaleista lähtien myös äänioikeuttaan käyttäneiden naisten määrä on ollut suurempi kuin miesten. Naisten äänestysaktiivisuus on sitä vastoin kuitenkin jäänyt miesten aktiivisuutta alhaisemmaksi aina vuoden 1984 kunnallisvaaleihin saakka, jolloin naisten äänestysprosentti oli ensimmäisen kerran suurempi (0,7 prosenttiyksikköä) kuin miesten. Siitä lähtien ero naisten hyväksi on vähitellen kasvanut ja vuoden 2004 kunnallisvaaleissa äänestysaktiivisuuden ero naisten hyväksi oli jo 4,3 prosenttiyksikköä. Naisten äänestysprosentti oli 60,7 ja miesten 56,4. Vuoden 2004 kunnallisvaaleissa naisten äänestysprosentti nousi 3,0 prosenttiyksikköä vuoteen 2000 verrattuna.

Naiset ovat äänestäneet 1984 vaaleista lähtien kunnallisvaaleissa muuta maata vilkkaammin Vaasan, Lapin ja Satakunnan (vuoteen 1996 Turun läänin pohjoinen) vaalipiirien kunnissa. Myös näissä vaaleissa järjestys oli edellä mainittu: Vilkkaimmin naiset äänestivät Vaasan vaalipiirissä (67,3 %), toiseksi vilkkaimmin Lapin vaalipiirissä (63,2 %) ja kolmanneksi Satakunnan vaalipiirissä (63,1 %). Heikoimmat äänestysprosentit naisilla olivat Pohjois-Karjalan (57,5 %) ja Pohjois-Savon (58,3 %) vaalipiireissä. Maan kahdessa suurimmassa vaalipiirissä, Uudenmaan ja Helsingin vaalipiireissä naisten äänestysprosentit jäivät jonkin verran alle 60 prosentin. Niissä kuitenkin tapahtui eniten myönteistä kehitystä edellisiin vaaleihin verrattuna. Helsingissä naisten äänestysprosentti nousi eniten, 6,2 ja Uudellamaalla 4,5 prosenttiyksikköä. Vähiten vaaliosallistuminen vilkastui Vaasan (1,3 prosenttiyksikköä) ja Lapin (1,4 prosenttiyksikköä) vaalipiireissä.

Äänestäminen kunnallisvaaleissa on toistuvasti ollut vilkkaampaa maaseutumaisissa kunnissa kuin kaupunkimaisissa kunnissa. Naisten äänestysaktiivisuus kaupunkimaisissa kunnissa oli 58,4 %, taajaan asutuissa kunnissa 63,1 prosenttia ja maaseutumaisissa kunnissa 66,3 prosenttia. Kymmenestä suurimmasta kaupungista naisten äänestysaktiivisuus oli korkein Espoossa (60,6 %) ja Porissa (60,5 %). Matalin se oli Vantaalla (53,4 %) ja Oulussa (54,1 %).

Naisten ja miesten äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa 1950 - 2004, %

Naisten ja miesten äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa 1950 - 2004

Vuosi Yhteensä Naiset Miehet
1950 63,0 58,9 67,6
1953 71,3 68,0 75,3
1956 66,2 62,9 70,0
1960 74,8 72,7 77,4
1964 79,3 77,9 80,9
1968 76,7 75,3 78,4
1972 75,6 75,4 75,8
1976 78,5 78,5 78,6
1980 78,1 78,0 78,2
1984 74,0 74,3 73,7
1988 70,5 71,9 69,0
1992 70,9 72,1 69,6
1996 61,3 62,8 59,8
2000 55,9 57,7 53,9
2004 58,6 60,7 56,4

Naisten äänestysaktiivisuus vaalipiireittäin kunnallisvaaleissa 1976 - 2004, %

Vaalipiiri 1976 1980 1984 1988 1992 1996 2000 2004
Koko maa 78,5 78,0 74,3 71,9 72,1 62,8 57,7 60,7
Helsinki 75,0 72,8 67,1 64,9 68,0 59,8 53,3 59,5
Uusimaa 77,6 76,7 72,0 69,3 71,2 61,4 55,3 59,8
Varsinais-Suomi 78,8 79,1 75,3 75,1 74,6 64,4 58,1 61,5
Satakunta 81,0 81,2 78,1 76,0 76,2 65,1 61,2 63,1
Häme 78,8 79,3 75,3 73,2 72,2 62,3 57,2 59,5
Pirkanmaa 80,2 79,4 75,7 72,0 73,8 63,0 59,1 60,9
Kymi 77,7 76,9 73,6 71,2 71,2 61,6 56,9 59,8
Etelä-Savo 77,1 76,5 73,0 71,2 70,1 61,2 58,2 60,2
Pohjois-Savo 76,9 75,7 73,6 68,7 68,8 59,7 55,8 58,3
Pohjois-Karjala 75,2 74,2 71,4 68,8 69,8 59,3 55,1 57,5
Vaasa 80,9 80,5 79,8 78,0 76,6 70,2 66,0 67,3
Keski-Suomi 80,5 80,1 76,5 75,0 71,8 62,6 58,2 59,8
Oulu 80,0 80,4 76,2 72,4 71,3 61,7 57,1 58,8
Lappi 83,1 83,5 80,1 77,0 75,4 66,8 61,8 63,2

Naisten osuus ehdokkaista

Naisten osuus ehdokkaista on kasvanut poikkeuksetta 1950-luvulta alkaen. Kun vuoden 1956 kunnallisvaaleissa ehdokkaista oli naisia 10,8 prosenttia, niin vuoden 1988 kunnallisvaaleissa vastaava luku oli 32,4. Silloin naisten osuus ehdokkaista myös ensi kertaa nousi yli kolmeenkymmeneen prosenttiin. Vuoteen 2004 tultaessa naisten osuus ehdokkaista on jo noussut lähes neljäänkymmeneen (39,9) prosenttiin. Kaikkiaan ehdokkaita oli 39 906, joista 15 904 oli naisia. Vuoden 2000 kunnallisvaaleista naisehdokkaiden osuus kasvoi 1,7 prosenttiyksiköllä.

Naisia asetettiin ehdolle enemmän kaupunkimaisissa kunnissa kuin taajaan asutuissa ja maaseutumaisissa kunnissa. Kaupunkimaisissa kunnissa naisten osuus ehdokkaista oli 40,9 prosenttia, kun se taajaan asutuissa ja maaseutumaisissa kunnissa oli 39,2 prosenttia. Pääkaupunkiseudun suuret kaupungit ovat näyttäneet suuntaa asiassa jo 1980-luvulta lähtien, jolloin Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungeissa jopa yli 40 prosenttia asetetuista ehdokkaista oli naisia. Maaseutumaiset ja pienet kunnat ovat sen jälkeen kuroneet eroa kiinni. Näissä kunnallisvaaleissa naiset ylsivät yli 50 prosentin osuuteen kahdeksassa kunnassa: Maksamaalla (55,6 %), Kuusjoella ja Töysässä (molemmissa 53,8 %), Multialla (53,1 %), Enonkoskella (52,4 %), Kuivaniemellä (51,6 %), sekä Lemun ja Hailuodon kunnissa molemmissa (51,4 %). Ehdokkaista yhtä paljon miehiä ja naisia oli Liljendalissa, Askaisissa, Jurvassa, Ullavalla ja Vähäkyrössä. Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla naisten osuudet olivat 44,7 prosenttia, 45,9 prosenttia ja 47,7 prosenttia.

Vaalipiireittäin tarkasteltuna naisten ehdokasosuudet nousivat muissa vaalipiireissä paitsi Kymen vaalipiirissä ja Etelä-Savossa vuoteen 2000 verrattuna. Naisehdokkaiden osuus on yleensä ollut suurempi eteläisissä kuin pohjoisissa vaalipiireissä. Nyt käydyissä kunnallisvaaleissa vain neljässä vaalipiirissä naisehdokkaiden osuus ylsi neljäänkymmeneen prosenttiin: Helsingin (45,9 %), Uudenmaan (42,8 %), Varsinais-Suomen (40,9 %) ja Hämeen vaalipiirissä (40,7 %). Eniten naisehdokkaiden osuus kasvoi Oulun vaalipiirissä (2,2 prosenttiyksikköä) ja laski eniten Etelä-Savon vaalipiirissä (0,9 prosenttiyksikköä). Pienin naisehdokkaiden osuus oli Lapin vaalipiirissä (36,9 %). Seuraavaksi pienimmät naisehdokkaiden osuudet olivat Satakunnan (37,5 %) ja Kymen (38,5 %) vaalipiirissä.

Nykyisten ns. vakiintuneiden puolueiden (SDP, KESK, KOK, VAS, VIHR, KD, RKP, PS) naisehdokkaiden osuus nousi tasaisesti kaikilla Perussuomalaisia lukuun ottamatta verrattaessa ehdokasasettelua edellisiin kunnallisvaaleihin. Vihreillä oli jo neljättä kertaa suurin ehdokasosuus (52,9 %). Seuraavaksi suurimmat osuudet, samoin myös vakiintuneessa järjestyksessä neljättä kertaa olivat: KD (47,2 %), RKP (43,5 %), KOK (40,4 %), KESK (39,7 %), SDP (39,2 %), VAS (36,1 %) ja PS (26,3 %). Loput kymmenen puoluetta (pl. SKP) olivat pieniä puolueita, jotka osallistuivat näihin kunnallisvaaleihin uusina puolueina. Niillä naisehdokkaiden osuudet vaihtelivat suuresti, esim. Köyhien asialla -puolueen naisehdokkaiden osuus oli 63,6 % ja Yhteisvastuu -puolueella sekä Suomi Isänmaa -puolueella ei ollut yhtään naisehdokasta.

Naisehdokkaat olivat yleisesti ottaen nuorempia kuin miesehdokkaat. Eniten miesehdokkaita oli ikäryhmässä 55-59 ja naisehdokkaita 45- 49-vuotiaiden ryhmässä. Naisehdokkaista alle 35-vuotiaita oli 21,7 prosenttia ja alle 45-vuotiaita 47,4 prosenttia. Miesehdokkaiden vastaavat prosenttiosuudet olivat 16,5 ja 36,5. Puolueittain tarkasteltuna alle 35-vuotiaiden naisehdokkaiden osuus vaihteli Vihreän Liiton 31,5 prosentin ja useiden pienpuolueiden nollan prosentin välillä. Aikaisemmin mainituista vakiintuneista puolueista Suomen keskustalla oli alle 35-vuotiaiden naisehdokkaiden osuus toiseksi suurin, 23,0 prosenttia. Pienin nuorten naisehdokkaiden osuus ehdokkaistaan oli Sosialidemokraattisella puolueella ja Kristillisdemokraateilla (molemmilla 18,5 %). Naisehdokkaista 2 868 (18 %) oli istuvia kunnanvaltuutettuja ja miesehdokkaista 5 800 (24,2 %).

Naisten osuus äänistä

Naisehdokkaiden määrän kasvun myötä myös heidän keräämänsä ääniosuus on kunnallisvaaleissa kasvanut poikkeuksetta vuoden 1968 vaaleista lähtien. Suurimmillaan kasvu oli vuoden 1972 vaaleissa, jolloin naisten ääniosuus kasvoi 5,4 prosenttiyksikköä edeltävistä kunnallisvaaleista. Vuosien 1976 ja 1980 vaaleissakin kasvu oli yli neljä prosenttiyksikköä, minkä jälkeen ääniosuuden kasvu on hidastunut. Vuoden 2004 kunnallisvaaleissa naiset ylsivät kaikkien aikojen suurimpaan äänimääräänsä, kun he saivat 41,8 prosenttia annetuista äänistä ja keräsivät kaikkiaan 997 684 ääntä. Naiset kasvattivat edelleen ääniosuuttaan 2,4 prosenttiyksiköllä vuoden 2000 kunnallisvaaleihin verrattuna. Vuoden 2000 kunnallisvaaleissa naisten osuus äänistä oli 39,4 prosenttia (876 838 ääntä).

Vakiintuneista puolueista Vihreän Liiton naisehdokkaat menestyivät parhaiten keräämällä 59,1 prosenttia puolueensa äänistä. Vihreässä Liitossa naisten ehdolle asettaminen ja menestyminen vaaleissa on perinteisesti ollut keskimääräistä parempaa. Muissa puolueissa naiset saivat alle puolet äänistä. Toiseksi suurimman äänimääräosuuden saivat RKP:n naisehdokkaat, 47,6 prosenttia puolueen äänistä. Kolmanneksi suurimman äänimääräosuuden, 44,5 prosenttia, keräsivät Kristillisdemokraattien naisehdokkaat. Seuraavat sijat suuruusjärjestyksessä menivät Sosialidemokraattiselle puolueelle, 43,1 prosenttia, Kokoomukselle 41,6 prosenttia, Vasemmistoliitolle 38,2 ja Suomen Keskustalle, jossa naisehdokkaiden saama äänimäärä oli 37,8 prosenttia puolueen kokonaisäänimäärästä.

Vaalipiireittäin tarkasteltuna naiset menestyivät parhaiten Helsingin (53,1 %) ja Uudenmaan (46,5 %) vaalipiireissä, joissa myös naisehdokasosuudet olivat suurimmat. Heikointa menestys oli Lapin (34,7 %) ja Vaasan (35,5 %) vaalipiireissä. Näissä kahdessa vaalipiirissä myös naisehdokkaiden osuudet olivat keskivertaista pienemmät. Lapin vaalipiirissä ehdokasosuus oli maan pienin ja Vaasan vaalipiirissä neljänneksi matalin. Toisaalta taas em. vaalipiirien alueella naisten äänestysaktiivisuus oli maan vilkkainta (Vaasassa paras ja Lapissa toiseksi paras).

Naiset menestyivät kunnallisvaaleissa selvästi paremmin kaupunkimaisissa kunnissa kuin taajaan asutuissa tai maaseutumaisissa kunnissa. Naisten äänimääräosuus kaupunkimaisissa kunnissa oli 44,7 prosenttia (3,8 prosenttiyksikköä suurempi kuin naisten osuus ehdokkaista), taajaan asutuissa kunnissa se oli 38,4 prosenttia (0,8 prosenttiyksikköä pienempi kuin naisten osuus ehdokkaista). Maaseutumaisissa kunnissa naisehdokkaiden saama osuus äänistä oli 36,4 prosenttia (2,8 prosenttiyksikköä ehdokasosuutta pienempi).

Kymmenestä suurimmasta kaupungista naiset menestyivät parhaiten Helsingissä, missä he saivat annetuista äänistä 53,1 prosenttia. Seuraavaksi suurin naisten saama äänimääräosuus oli Espoossa 52,1 prosenttia. Heikointa naisten menestys oli Porissa, missä naisten osuus äänistä oli 38,3 prosenttia. Koko maassa naisten osuus äänistä ylsi yli viiteenkymmeneen prosenttiin Helsingin ja Espoon lisäksi yhdessätoista kunnassa. Suurimmat osuudet olivat Multian (60,3 %), Lemun (57,6 %) ja Korsnäsin (55,1 %) kunnissa.

Puolueittain tarkasteltuna naisehdokkaiden menestyminen kymmenessä suurimmassa kaupungissa oli Suomen Keskustan osalta kohtalaista. Helsingissä, missä puolueen kannatusosuus oli 5,4 prosenttia, Suomen Keskustan naiset saivat 70,5 prosenttia puolueen äänistä. Sosialidemokraattisen puolueen ja Vasemmistoliiton naiset menestyivät parhaiten Tampereella, missä he saivat 57,5 ja 64,5 prosenttia puolueidensa äänistä. Kokoomuksen naisten ääniosuus oli suurin Espoossa, 54,2 prosenttia puolueen äänistä. Vihreän Liiton naisehdokkaiden ääniosuus suurimmissa kaupungeissa oli pienimmillään Lahdessa (37,5 %), kun se muissa suurissa kaupungeissa vaihteli Oulun 48,1 prosentin ja Porin 76,5 prosentin välillä.

Naisten osuus valituista

Kunnanvaltuustoihin valittujen naisten osuus on suurentunut vuoden 1968 vaaleista lähtien oltuaan sitä aikaisemmin pitkään seitsemän ja kahdeksan prosentin tienoilla. Vuoden 1980 vaaleissa naisten osuus nousi ensimmäistä kertaa yli 20 prosentin ja vuoteen 1992 tultaessa osuus ylti jo 30 prosenttiin valtuustopaikoista. Vuoden 2004 vaaleissa valtuustoihin valittiin 4 357 naista, mikä oli 36,4 prosenttia kaikista valtuustopaikoista. Vuoden 2000 kunnallisvaaleihin verrattuna naisvaltuutettujen osuus kasvoi 2,0 prosenttiyksikköä.

Kunnanvaltuustoihin valitaan vähemmän naisia kuin heidän saamansa ääni- ja ehdokasosuus edellyttäisivät. Koko maassa naisten osuus ehdokkaista oli 39,9 ja äänistä 41,8 prosenttia, mutta osuus valituista vain 36,4 prosenttia. Naisten osuus äänistä oli kaikissa vaalipiireissä suurempi kuin osuus valituista. Lukumääräisesti eniten naisia valittiin Suomen Keskustan listoilta (1 492 naista, 33,7 % puolueen valituista). Seuraavaksi eniten naisia valittiin Sosialidemokraattisen puolueen (1 027, 39,7 %) valituista ja Kokoomuksen (728, 35 %) valituista. Suhteellisesti eniten naisia valittiin kuitenkin Vihreän Liiton valituista, 62,7 prosenttia. Toiseksi suurin naisedustus muista vakiintuneista puolueista oli Kristillisdemokraateilla, 45,3 %. Ruotsalaisella Kansanpuolueella ja Vasemmistoliitolla vastaavat prosenttiosuudet olivat 37,9 ja 33,9.

Kaupunkimaisissa kunnissa valittiin naisia suhteellisesti enemmän kuin taajaan asutuissa, kun taas taajaan asutuissa kunnissa enemmän kuin maaseutumaisissa kunnissa. Kaupunkimaisten kuntien valtuutetuista 39,5 prosenttia on naisia. Taajaan asutuissa kunnissa naisvaltuutettujen osuus oli 36,4 prosenttia ja maaseutumaisissa kunnissa 34,9 prosenttia. Kokoomuksen ja Vasemmistoliiton naisia valittiin kaupunkimaisissa kunnissa suhteellisesti enemmän kuin maaseutumaisissa kunnissa. Kokoomuksen naisvaltuutettujen osuus kaupunkimaisissa kunnissa oli 37,6 prosenttia, taajaan asutuissa kunnissa 33,8 prosenttia ja maaseutumaisissa kunnissa 33,7 prosenttia. Vasemmistoliiton vastaavat luvut olivat 38,4 prosenttia, 29,5 prosenttia ja 32,4 prosenttia. Vihreillä luvut olivat 62,1 prosenttia, 67,2 prosenttia ja 59,6 prosenttia.

Vaalipiireittäin tarkasteltuna naisia valittiin eniten niissä vaalipiireissä, joissa heillä oli suurimmat ehdokas- ja äänimääräosuudetkin. Täten naisia valittiin suhteellisesti eniten Helsingin vaalipiiristä, 52,9 prosenttia ja toiseksi eniten Uudenmaan vaalipiiristä, missä valituksi tulleista 41,4 prosenttia oli naisia. Heikoimmat valittujen naisten osuudet olivat Vaasan (31,0 prosenttia) ja Lapin vaalipiireissä (31,6 prosenttia), joissa naiset kuitenkin äänestivät muuta maata vilkkaammin.

Naiset saivat kunnanvaltuustoon enemmistön kaikkiaan 23 kunnassa (10 kuntaa enemmän kuin edellisissä vaaleissa). Suurin prosentuaalinen osuus valituista oli Liedossa, missä naisvaltuutettujen osuus oli 60,0 prosenttia. Muut kunnat joissa valittujen naisten osuus oli suurempi kuin miesten olivat: Korpilahti (59,3 %), Lemu, Muurla, Enonkoski, Hailuoto (58,8 %), Kuhmoinen, Multia (57,1 %), Espoo (55,2 %), Salo, Siilinjärvi (53,5 %), Helsinki, Nauvo, Lestijärvi, Ullava (52,9 %), Aura, Konnevesi, Puolanka (52,4 %), Loviisa, Piikkiö, Kerimäki, Suolahti (51,9 %) ja Hämeenlinna (51,0 %). Matalin naisvaltuutettujen osuus kymmenen suurimman kaupungin joukossa oli Kuopiossa ja Jyväskylässä. Näillä kahdella paikkakunnalla naisvaltuutettujen osuus oli 40,7 prosenttia. Seuraavaksi vähiten naisvaltuutettuja oli Lahdessa, 42,4 prosenttia.

Valitut naiset olivat nuorempia kuin valitut miehet. Naisten keski-ikä oli 46,1 vuotta ja miesten 49,7 vuotta. Naisvaltuutetuista 58,4 prosenttia oli 35-54-vuotiaita. Alle 35-vuotiaita oli 16,3 prosenttia, ja yli 55-vuotiaita 25,3 prosenttia. Valituista miehistä alle 35-vuotiaiden ryhmään kuului 9,8 prosenttia. Miehistä oli 35-54-vuotiaita 53,4 prosenttia ja yli 55-vuotiaita 36,9 prosenttia. Sekä nais- että miesvaltuutettujen keski-ikä nousi vuoden 2000 vaaleihin verrattuna.

Naisten osuudet kunnallisvaaleissa 1953 - 2004, %

 

Naisten osuudet ehdokkaista, äänimääristä ja valituista kunnallisvaaleissa 1953 - 2004, %

Vuosi Osuus
ehdokkaista äänimääristä valituista
1953 10,0 13,1 7,4
1956 10,8 12,2 7,3
1960 11,1 13,5 7,6
1964 11,9 13,4 7,9
1968 13,6 16,2 10,7
1972 19,5 21,6 14,7
1976 23,9 25,7 18,1
1980 27,2 30,1 22,2
1984 29,2 32,5 25,2
1988 32,4 34,4 27,2
1992 33,5 36,2 30,0
1996 36,3 36,8 31,5
2000 38,2 39,4 34,4
2004 39,9 41,8 36,4

Naisten osuudet ehdokkaista, äänimääristä ja valituista vaalipiireittäin kunnallisvaaleissa 2004, %

Vaalipiiri Osuus
ehdokkaista äänimääristä valituista
Koko maa 39,9 41,8 36,4
Helsinki 45,9 53,1 52,9
Uusimaa 42,8 46,5 41,4
Varsinais-Suomi 40,9 42,1 39,5
Satakunta 37,5 35,9 32,7
Häme 40,7 41,8 39,2
Pirkanmaa 39,7 42,9 37,4
Kymi 38,5 36,6 35,4
Etelä-Savo 39,3 36,6 33,9
Pohjois-Savo 39,9 40,1 38,7
Pohjois-Karjala 38,8 38,6 36,6
Vaasa 38,7 35,5 31,0
Keski-Suomi 39,8 41,3 38,8
Oulu 39,1 38,0 34,7
Lappi 36,9 34,7 31,6

Naisten osuudet ehdokkaista, äänimääristä ja valituista suurimmissa kaupungeissa kunnallisvaaleissa 2004, %

Kunta Osuus
ehdokkaista äänimääristä valituista
Kaupunkimaiset kunnat yhteensä 40,9 44,7 39,5
Helsinki 45,9 53,1 52,9
Espoo 44,7 52,1 55,2
Vantaa 47,7 48,3 47,8
Turku 44,2 46,1 44,8
Pori 42,5 38,3 40,7
Lahti 42,0 44,2 42,4
Tampere 41,7 49,4 49,3
Kuopio 38,6 43,0 40,7
Jyväskylä 40,2 46,1 40,7
Oulu 44,3 44,6 44,8

Naisten osuudet suurimmissa puolueissa kunnallisvaaleissa 2004, %

Suurimpien puolueiden naisehdokkaiden osuudet ehdokkaista, äänimääristä ja valituista suurimmissa kaupungeissa kunnallisvaaleissa 2004, %

  SDP KESK KOK
Osuus
ehdokkaista
Osuus
äänistä
Osuus
valituista
Osuus
ehdokkaista
Osuus
äänistä
Osuus
valituista
Osuus
ehdokkaista
Osuus
äänistä
Osuus
valituista
Koko maa 39,2 43,1 39,7 39,7 37,8 33,7 40,4 41,6 35,0
Kaupunkimaiset kunnat yht. 39,0 44,4 39,6 41,3 42,2 34,9 42,4 43,5 37,6
Helsinki 46,5 50,2 47,6 45,7 70,5 100,0 53,5 47,1 44,0
Espoo 38,0 54,5 46,2 43,5 40,0 50,0 49,0 54,2 65,4
Vantaa 45,0 48,2 57,1 45,5 54,0 40,0 50,0 44,3 42,1
Turku 46,0 38,9 33,3 42,6 45,3 25,0 48,0 45,6 42,1
Pori 43,8 45,1 50,0 41,3 34,5 50,0 44,3 35,7 40,0
Lahti 45,1 42,2 35,0 51,4 64,6 60,0 35,1 43,5 44,4
Tampere 43,0 57,5 61,1 38,6 39,9 0,0 40,4 49,7 45,0
Kuopio 33,0 42,5 46,7 40,8 32,7 25,0 43,2 40,6 41,7
Jyväskylä 42,0 45,5 38,9 36,6 45,5 41,7 46,6 44,5 33,3
Oulu 41,0 50,8 41,7 40,0 40,8 37,5 47,0 45,6 46,7

 

 

  VAS VIHR RKP
Osuus
ehdokkaista
Osuus
äänistä
Osuus
valituista
Osuus
ehdokkaista
Osuus
äänistä
Osuus
valituista
Osuus
ehdokkaista
Osuus
äänistä
Osuus
valituista
Koko maa 36,1 38,2 33,9 52,9 59,1 62,7 43,5 47,6 37,9
Kaupunkimaiset kunnat yht. 38,1 41,4 38,4 51,1 58,9 62,1 44,6 54,4 43,3
Helsinki 44,9 59,7 62,5 55,1 61,5 70,6 49,4 66,4 50,0
Espoo 40,7 39,4 66,7 51,0 56,9 66,7 42,4 59,7 42,9
Vantaa 44,4 33,4 33,3 56,0 70,0 66,7 55,6 49,3 33,3
Turku 40,0 54,0 50,0 51,5 57,0 77,8 41,7 65,0 75,0
Pori 36,4 20,4 8,3 45,5 76,5 100,0 0,0 0,0 0,0
Lahti 32,4 30,1 16,7 47,1 37,5 50,0 0,0 0,0 0,0
Tampere 48,9 64,5 75,0 50,0 49,7 50,0 0,0 0,0 0,0
Kuopio 35,5 44,3 28,6 52,9 74,8 83,3 0,0 0,0 0,0
Jyväskylä 38,2 35,9 20,0 47,8 60,3 71,4 0,0 0,0 0,0
Oulu 45,0 36,3 41,7 51,0 48,1 60,0 0,0 0,0 0,0

Päivitetty 1.12.2005

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kunnallisvaalit [verkkojulkaisu].
ISSN=2323-1092. 2004, Naiset kunnallisvaaleissa . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 25.6.2018].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/kvaa/2004/kvaa_2004_2005-12-01_kat_004.html

Jaa