Kunnallisvaalit 2004 - millaisia ehdokkaita - millaisia valittuja?

Enemmistö miehiä ja suurten ikäluokkien edustajia

Kunnallisvaaleihin asetettiin 39 906 ehdokasta, 160 ehdokasta enemmän kuin 2000. Eniten ehdokkaita on Keskustalla (11 164), SDP:llä (8 864), Kokoomuksella (7 578) ja Vasemmistoliitolla (4 280). Vihreillä (1 836), RKP:llä (1 493) ja Kristillisillä (1 727) on reilut 1 500 ehdokasta kullakin, Perussuomalaisilla 881 ehdokasta ja SKP:llä 325. Pienten puolueiden ehdokkaita ei tietosuojan vuoksi tarkastella erikseen.

Äänioikeutetuista on enemmistö eli 51,6 prosenttia naisia. Ehdokkaista naisia on 39,9 prosenttia. Naisehdokkaiden osuus on kasvanut edellisvaaleihin verrattuna lähes 2 prosenttiyksikköä. Vain Vihreillä on ehdokkaissaan naisenemmistö (52,9 %). Seuraavaksi lähimpänä tasapainoa ovat Kristilliset, joilla naisten osuus on 47,3 %. Kokoomuksella, Keskustalla ja SDP:llä kaikilla on naisten osuus noin 40 prosenttia. Prosentuaalisesti eniten naisehdokkaita on Uudenmaan maakunnassa, 43,5 %, ja vähiten Lapissa, 37,0 %. Valituista naisia on 36,3 % eli 1,9 prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisvaaleissa.

Naisten ja miesten osuus äänioikeutetuista, ehdokkaista ja valituista kunnallisvaaleissa 2004

Naisten ja miesten osuus äänioikeutetuista, ehdokkaista ja valituista kunnallisvaaleissa 2004

  Naiset Miehet
Äänioikeutetut 51,6 48,4
Ehdokkaat 39,9 60,1
  VIHR 52,9 47,1
  KD 47,3 52,7
  RKP 43,5 56,5
  KOK 40,4 59,6
  KESK 39,7 60,3
  SDP 39,2 60,8
  VAS 36,1 63,9
  Muut 35,4 64,6
  SKP 30,2 69,8
  PS 26,3 73,7
Valitut 36,3 63,7

Äänioikeutettujen ja ehdokkaiden ikäjakauma sukupuolen mukaan kunnallisvaaleissa 2004

Äänioikeutetut Ehdokkaat

Äänioikeutettujen keski-ikä on 48,3 vuotta ja ehdokkaiden keski-ikä 46,7 vuotta. Naisehdokkaat ovat keskimäärin 4,6 vuotta nuorempia kuin naisäänestäjät, miesehdokkaat taas 1,3 vuotta vanhempia kuin miesäänestäjät. Miesehdokkaita on eniten ikäryhmässä 50-59-vuotiaat, naisehdokkaita taas 40-49-vuotiaiden ikäryhmässä. Ehdokkaiden joukossa suurten ikäluokkien edustajia on selvästi heidän väestöosuuttaan enemmän. Väestöosuuttaan vähemmän ehdokkaita on yli 70-vuotiaiden ja alle 40-vuotiaiden ikäryhmissä.

Puolueittain erot ovat melko pieniä: Naisehdokkaiden keski-ikä on kaikissa puolueissa Vihreitä lukuun ottamatta 2-3 vuotta alempi kuin miesten. Miehillä painopiste on ikäluokassa 50-59 ja naisilla ikäluokassa 40-49. SDP:llä ja Kristillisillä ehdokkaiden keski-ikä on korkein. Kokoomus ja RKP ovat liikkeellä hieman nuoremmilla ehdokkailla. Keskustapuolueen ehdokkaat ovat keskimäärin hieman nuorempia kuin Kokoomuksen ja SDP:n. Nuorimmat ehdokkaat ovat Vihreillä: miesten keski-ikä 42,5 ja naisten 41,1. Vihreillä onkin suhteellisesti eniten alle 40-vuotiaita ja vähiten 60 vuotta täyttäneitä ehdokkaita

Alueittaiset ikäerot vaihtelevat puolueittain. SDP:llä vanhimmat ehdokkaat ovat Kainuussa ja nuorimmat Satakunnassa, Keskustalla vanhimmat Lapissa ja nuorimmat Itä-Uudellamaalla. Vihreillä vanhimmat ehdokkaat ovat Savossa ja nuorimmat Keski-Pohjanmaalla.

Vihreillä on suhteellisesti eniten 30-39 ja 20-29-vuotiaita ehdokkaita ja vähiten 60 vuotta täyttäneitä ehdokkaita.

Miesten ja naisten osuus ehdokkaista puolueittain Kunnallisvaaleissa 2004

SDP Suomen Keskusta
Kokoomus Kristillisdemokraatit
Vihreät RKP

Ehdokkaiden ja valittujen ikäjakauma sukupuolen mukaan kunnallisvaaleissa 2004

Ehdokkaat Valitut

Valittujen miesten keski-ikä on 49,7 ja naisten 46,1 vuotta, molemmat noin vuoden korkeampia kuin ehdokkaiden keski-iät. Valitut miehet ovat keskimäärin 1,2 vanhempia kuin edellisissä vaaleissa valitut, naiset taas 0,6 vuotta vanhempia. Valinnassa erityisesti 50-59-vuotiaiden miesten paino korostui. Alle 30–vuotiaita miehiä valittiin selvästi heidän ehdokasosuuttaan vähemmän. Naisissa valittujen ikäjakauma oli lähempänä ehdokkaiden ikäjakaumaa. Eniten valittiin 40-49–vuotiaita naisia, joita oli myös ehdokkaina eniten.

Ehdokkaiden koulutustaso korkea

Koulutukseltaan ehdokkaat poikkeavat äänioikeutetuista selvästi. Perusastetta korkeampi koulutus on 79,5 prosentilla, kun äänioikeutetuista 62,6 prosentilla on jokin perusasteen jälkeinen koulutus. Akateemisen loppututkinnon suorittaneita on eniten Vihreillä, 28,4 prosenttia, RKP:llä 22,8, Kokoomuksella 19,1 ja Kristillisillä 15,2 prosenttia. SDP poikkeaa näistä siinä, että akateemisen loppututkinnon suorittaneita on vain 7,2 %. Vihreillä heitä on lähes nelinkertainen määrä. Kunnallisvaaleissa ehdokkaiden koulutustaso heijastaa alueiden koulutusrakenne-eroja. Uudellamaalla korkeasti koulutettujen osuus on yleensä kaksinkertainen matalimmin koulutettuihin alueisiin verrattuna.

Äänioikeutetut, ehdokkaat ja valitut koulutuksen mukaan kunnallisvaaleissa 2004

Äänioikeutetut, ehdokkaat ja valitut koulutuksen mukaan kunnallisvaaleissa 2004

  Yl. korkea-aste  Alin korkea-aste  Keskiaste  Perusaste
Äänioikeutetut 6,6 18,2 37,8 37,4
Ehdokkaat 11,9 27,9 39,7 20,5
  VIHR 28,4 28,2 32,8 10,5
  RKP 22,8 34,0 28,3 14,9
  KOK 19,1 38,9 29,0 13,0
  KD 15,2 28,8 38,0 18,0
  Muut 10,9 27,1 37,8 24,3
  KESK 10,0 31,0 41,2 17,8
  SDP 7,2 22,4 45,0 25,4
  SKP 5,9 13,9 44,6 35,7
  VAS 4,5 13,5 50,8 31,2
  PS 2,6 13,5 45,4 38,5
Valitut 15,1 31,7 35,8 17,4

Valittujen koulutustaso on selvästi korkeampi kuin ehdokkaiden: korkea-asteen koulutus on 46,8 prosentilla valituista ja vailla mitään ammatillista koulutusta on vain 17,4 prosenttia valituista.

Perheasiat kunnossa

Äänioikeutetuista vain kolmannes elää samassa taloudessa vihityn aviopuolison ja lasten kanssa. Ehdokkaista tällaisessa perheessä elää 47,7 prosenttia. Tämän lisäksi 18,9 prosenttia elää kahdestaan aviopuolisonsa kanssa. Avioperheissä elävien ehdokkaiden osuus on edellistä vaaleista laskenut kolmella prosenttiyksiköllä. Avopareina elävien osuus on kasvanut kahdella prosenttiyksiköllä 11,8:aan. Ehdokkaista yksinhuoltajia on 7,1 prosenttia. Yksineläjiä eli perheisiin kuulumattomia on 14,5 prosenttia.

Äänioikeutetut, ehdokkaat ja valitut perhetyypin mukaan kunnallisvaaleissa 2004

Äänioikeutetut, ehdokkaat ja valitut perhetyypin mukaan kunnallisvaaleissa 2004

  Aviop. ja lapsia Aviop.ei lapsia Yksinh. ja lapsia Avopari Ei perhettä
Äänioikeutetut 32,0 20,8 7,5 13,7 26,1
Ehdokkaat 47,7 18,9 7,1 11,8 14,5
  KESK 58,1 16,1 6,4 9,6 9,9
  KD 55,2 21,4 5,9 3,3 14,3
  RKP 53,2 17,2 6,6 11,8 11,3
  KOK 50,8 19,3 5,6 10,4 13,9
  Muut 42,4 18,1 8,8 12,5 18,3
  SDP 41,0 22,9 7,7 13,5 14,9
  VIHR 40,3 9,4 10,5 17,4 22,4
  PS 38,3 16,4 9,0 13,3 23,2
  VAS 33,8 22,1 8,1 16,3 19,8
  SKP 19,1 20,3 12,0 16,0 32,6
VALITUT 56,4 20,6 5,0 9,0 9,1

Vaikka ehdokkaiden keski-ikä lähentelee 50 vuoden rajaa niin yllättävän monella on vielä lapset kotona. Keskustan ehdokkaista 58,1, Kristillisten 55,2, RKP:n 53,2, Kokoomuksen 50,8 ja SDP:n 41 prosenttia elää avioliitossa, yhdessä puolison ja lasten kanssa. Lapsiperheissä elävien ehdokkaiden osuus on pudonnut edellisistä vaaleista 3 - 4 prosenttiyksiköllä sen vuoksi, että ehdokkaiden ikärakennekin on vanhentunut. Avoliitot ovat tavallisimpia Vihreiden, Vasemmistoliiton ja SKP:n ehdokkailla, joista noin 16 - 17 prosenttia elää avopuolison kanssa. Eniten perheisiin kuulumattomia on SKP:n ehdokkaissa.

Valituista 56,4 prosenttia asuu perheessä, jossa on molemmat puolisot ja alaikäisiä lapsia. Lapsettomia aviopareja on 20,6 prosenttia. Vain 9,1 prosenttia valituista on perheisiin kuulumattomia. Avoliitossa eläviä on 9 prosenttia, ja yksinhuoltajia 5 prosenttia.

Äänioikeutetut, ehdokkaat ja valitut biologisten lasten määrän mukaan kunnallisvaaleissa 2004

Äänioikeutetut, ehdokkaat ja valitut biologisten lasten määrän mukaan kunnallisvaaleissa 2004

  1 lapsi 2 lasta 3 lasta 4+ lasta Ei lapsia
Äänioikeutetut 16,2 27,3 13,9 7,7 35,0
Ehdokkaat 13,5 31,4 21,5 12,7 20,9
  SDP 16,1 34,7 20,9 10,3 18,1
  KESK 11,1 29,3 23,7 16,4 19,6
  VAS 15,9 31,9 19,7 11,3 21,2
  Muut 14,3 31,6 20,9 11,9 21,3
  KOK 13,1 34,0 21,5 9,9 21,5
  KD 9,6 23,3 22,3 22,6 22,3
  RKP 12,2 32,4 22,2 10,3 23,0
  PS 13,7 23,8 20,4 16,1 25,9
  VIHR 15,3 28,2 16,4 8,2 31,9
  SKP 16,6 21,9 16,3 11,1 34,2
VALITUT 11,7 33,9 25,2 15,1 14,2

Perhetyyppi ei kerro sitä kuinka monella ehdokkaalla on ollut omia lapsia, koska vanhemmissa perheissä, avioerotapauksissa jne. lapset voivat asua muualla kuin ehdokas. Biologisten lasten määrä kertoo kuinka monella ehdokkaalla on kokemusta omista lapsista. Äänioikeutetuista 35 prosentilla ei ole omia lapsia, ehdokkaista taas 20,9 prosentilla ei ole lapsia. Lapsettomien osuus vaihtelee SDP:n 18,1 prosentista SKP:n 34,2 prosenttiin. Vihreillä (31,9 prosenttia lapsettomia) on runsaasti nuoria ehdokkaita, jotka ehkä vielä eivät ole hankkineet lapsia. Suuria perheitä on eniten Kristillisillä, joiden ehdokkaista 22,6 prosentilla on vähintään neljä lasta, ja Keskustalla, joiden ehdokkaista 16,4 prosentilla on neljä lasta tai enemmän. Suuret perheet ovat harvinaisimpia Vihreillä ja Kokoomuksella. Ehdokkaiden lapsiluku heijastaa alueen syntyvyyskäyttäytymistä eli suuria perheitä on eniten Pohjanmaalla ja Kainuussa ja pienimmillään perheet ovat etelä-rannikolla, Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa.

Ehdokkaista 79,1 prosentilla on biologisia lapsia, äänioikeutetuista lapsia on vain 65,0 prosentilla. Lapsettomien ehdokkaiden osuus on kasvanut neljällä prosenttiyksiköllä edellisistä kunnallisvaaleista.

Valituista 85,8 prosentilla on biologisia lapsia. 15,1 prosentilla niitä on enemmän kuin kolme, ja vain 14,2 prosentilla ei ole biologisia lapsia.

Työllisyys-ongelmat harvinaisia

Äänioikeutetuista yli puolet (54,3 %) on työssä, työttöminä 7,3 %, eläkkeellä 25,8 % ja 12,6 % opiskelee tai tekee kotitaloustyötä. Työllisten osuus on kasvanut ja työttömien osuus vähentynyt parilla prosenttiyksiköllä edellisvaaleista. Ehdokkaista työllisiä on selvästi enemmän, 74,4 %, työttömiä 6,2 % eli hieman vähemmän ja eläkeläisiä selvästi vähemmän eli vain 11,7 %. Ehdokkaissa on kuitenkin enemmän eläkeläisiä kuin edellisissä kunnallisvaaleissa (lisäystä kolme prosenttiyksikköä).

Äänioikeutetut, ehdokkaat ja valitut pääsiallisen toiminnan mukaan kunnallisvaaleissa 2004

Ehdokkaat pääasiallisen toiminnan mukaan puolueittain Kunnallisvaaleissa 2000

   Työllinen  Työtön Opiskelija  Eläkeläinen  Muu (kotiäiti tms.)
Äänioikeutetut 54,3 7,3 8,1 25,8 4,5
Ehdokkaat 74,4 6,2 5,4 11,7 2,4
  RKP 82,9 1,9 4,8 7,9 2,4
  KESK 79,3 4,2 4,9 9,4 2,1
  KOK 78,9 3,1 5,6 10,0 2,4
  SDP 73,9 7,3 3,8 13,4 1,7
  VIHR 72,0 6,5 11,8 5,8 4,0
  KD 69,6 6,6 7,8 12,8 3,2
  Muut 65,6 9,7 5,9 15,4 3,5
  VAS 64,7 11,1 5,3 16,4 2,5
  PS 54,7 14,6 4,5 21,7 4,4
  SKP 42,5 21,9 12,3 20,9 2,5
Valitut 82,9 3,0 2,3 10,6 1,3

Työllisiä on eniten RKP:n (82,9 %) Keskustan (79,3 %) ja Kokoomuksen (78,9 %) ehdokkaista, jotka siis ylittävät hallituksen 75 prosentin työllisyysastetavoitteen selvästi. Näillä puolueilla myös työttömyys on keskimääräistä harvinaisempaa. SDP:tä, Vihreitä ja Kristillisiä ehdokkaita työttömyys on vaivannut yhtä usein kuin äänioikeutettujakin, SKP:n, Perussuomalaisten ja Vasemmistoliittolaisten ehdokkaita taas keskimääräistä useammin. Vihreillä ja SKP:llä on suhteellisesti eniten opiskelijaehdokkaita (11,8 ja 12,3 %). Eläkeläisten osuus on suurin Perussuomalaisilla ja SKP:llä.

Valituista työllisiä on 82,9 %, työttömiä on vain 3 %, opiskelijoita 2,3 % ja eläkeläisiä 10,6 prosenttia. Äänioikeutetuista työttömiä on 7,3 % eli kaksi ja puoli kertaa enemmän kuin valittuja. Myös eläkeläisten suhteellinen osuus likimain kaksi ja puolikertainen valittuihin nähden, ja opiskelijoiden lähes nelinkertainen.

Uudenmaan maakunnassa ehdokkaat poikkeavat työllisyysasteeltaan vähiten äänestäjäkunnasta, eroa työllisyysasteessa on vain 14 prosenttiyksikköä. Suurimmillaan ehdokkaiden ja äänestäjäkunnan välinen ero on Etelä-Savossa, Etelä-Pohjanmaalla ja Etelä-Karjalassa, joissa työllisyysaste-ero on noin 26 prosenttiyksikköä. Etelä-Pohjanmaan ehdokkaiden työllisyysaste on jopa parempi kuin Uudellamaalla. Kaikissa maakunnissa valittujen työllisyysaste on vielä selvästi korkeampi kuin ehdokkaiden, eikä se yhdessäkään maakunnassa jää alle 75 prosentin.

Äänioikeutettujen ja ehdokkaiden työllisyysaste maakunnittain kunnallisvaaleissa 2004

Äänioikeutettujen ja ehdokkaiden työllisyysaste maakunnittain kunnallisvaaleissa 2004

  Äänioikeutetut Ehdokkaat Valitut
Uusimaa 62,1 75,7 83,0
Itä-Uusimaa 60,6 81,7 85,3
Pohjanmaa 55,4 78,1 85,5
Varsinais-Suomi 54,9 78,2 86,3
Kanta-Häme 54,3 78,2 84,6
Pirkanmaa 53,8 72,6 83,5
Keski-Pohjanmaa 53,3 76,7 81,6
Pohjois-Pohjanmaa 52,7 74,0 82,9
Päijät-Häme 52,6 73,5 82,6
Etelä-Pohjanmaa 51,5 78,0 87,3
Kymenlaakso 50,6 75,0 82,8
Keski-Suomi 50,6 70,2 80,4
Satakunta 50,5 75,1 83,2
Etelä-Karjala 49,0 74,8 83,6
Pohjois-Savo 48,8 69,3 79,8
Etelä-Savo 47,5 74,0 82,5
Lappi 47,1 69,2 76,4
Pohjois-Karjala 46,3 69,9 80,5
Kainuu 44,0 63,0 78,7

Tulot paremmat kuin äänestäjillä

Ehdokkaat ovat paremmin koulutettuja ja useammin töissä olevia kuin alueen äänestäjäkunta. Tämä selittää osaksi sen, että myös heidän verotettavat tulonsa ovat keskimäärin selvästi parempia kuin äänioikeutetuilla. Äänioikeutettujen keskitulot olivat 20 200 euroa, ehdokkaiden 29 500 euroa vuoden 2002 verotuksessa. Korkeimmat tulot niin äänioikeutetuilla kuin ehdokkaillakin ovat Uudellamaalla. Suurimmillaan tuloero ehdokkaiden ja äänioikeutettujen välillä on Kymenlaaksossa (9 700 euroa) ja pienimmillään Keski-Suomessa (6 300 euroa).

Puolueittain ehdokkaiden tulot vaihtelevat Kokoomuksen 34 600:sta SKP:n 17 100 euroon. Keskustan ja SDP:n ehdokkaiden keskitulot ovat 10 000 euroa alemmat kuin Kokoomuksen ja RKP:n ehdokkailla. Vihreiden nuoremmat ja usein opiskelijaehdokkaat saavat keskimäärin 3 500 euroa enemmän tuloja kuin äänioikeutetut.

Äänioikeutettujen, ehdokkaiden ja valittujen keskitulot (euroa) maakunnittain kunnallisvaaleissa 2004

Äänioikeutettujen, ehdokkaiden ja valittujen keskitulot (euroa) maakunnittain kunnallisvaaleissa 2004

  Äänioikeutetut Ehdokkaat Valitut
Uusimaa 24 877 31 484 44 424
Itä-Uusimaa 22 661 29 522 35 068
Koko maa 20 185 26 578 33 251
Varsinais-Suomi 19 940 27 111 33 133
Pirkanmaa 19 471 25 514 32 379
Kanta-Häme 19 282 28 508 40 983
Pohjanmaa 19 274 27 956 33 593
Kymenlaakso 19 230 28 918 37 231
Päijät-Häme 18 761 26 040 32 875
Pohjois-Pohjanmaa 18 569 25 918 30 564
Etelä-Karjala 18 388 26 892 33 345
Satakunta 18 291 26 093 33 674
Keski-Suomi 17 904 24 203 30 321
Etelä-Pohjanmaa 17 825 24 781 31 171
Keski-Pohjanmaa 17 623 25 252 30 450
Pohjois-Savo 17 377 24 242 30 099
Lappi 17 330 25 287 30 159
Etelä-Savo 16 916 24 469 29 658
Pohjois-Karjala 16 421 23 674 31 639
Kainuu 16 318 23 162 28 660

Ehdokkaiden ja äänestäjien keskimääräiset vuositulot ovat lähimpänä toisiaan Uudellamaalla, jossa eroa on vain 27 prosenttia, ja kauimpana toisistaan ne ovat Kymenlaaksossa, jossa ehdokkaiden keskitulot ovat 50 prosenttia korkeammat kuin maakunnan äänestäjillä. Muissa maakunnissa ero vaihtelee 30 ja 48 prosentin välillä.

Läpimenneet ovat keskituloiltaan myös maakuntiensa kärkijoukkoa. Erot ehdokkaisiin ja äänioikeutettuihin ovat suurimmat Uudellamaalla, Kanta-Hämeessä ja Kymenlaaksossa. Kanta-Hämeessä valittujen keskitulot ovat yli kaksinkertaiset äänioikeutettuihin nähden.

Ehdokkaiden keskimääräiset tulot puolueittain verrattuna äänioikeutettujen keskimääräisiin tuloihin maakunnittain kunnallisvaaleissa 2004

  Äänioikeutetut Ehdokkaat KESK SDP KOK VAS VIHR KD RKP
Uusimaa 100,0 126,6 120,6 119,2 169,6 98,0 104,5 106,0 160,6
Varsinais-Suomi 100,0 136,0 124,3 130,7 177,6 109,9 114,2 127,5 144,8
Satakunta 100,0 142,7 139,6 138,3 178,1 116,8 112,7 130,9 -
Kanta-Häme 100,0 147,9 124,4 130,4 213,2 118,2 143,4 107,2 -
Pirkanmaa 100,0 131,0 125,0 127,9 166,6 112,6 111,6 122,0 -
Päijät-Häme 100,0 138,8 136,0 124,7 169,3 119,1 128,9 125,8 -
Kymenlaakso 100,0 150,4 129,9 144,3 203,4 101,6 120,7 121,1 184,1
Etelä-Karjala 100,0 146,3 138,5 145,8 167,6 151,3 121,6 143,6 -
Etelä-Savo 100,0 144,7 146,9 138,4 182,5 96,6 146,6 109,8 -
Pohjois-Savo 100,0 139,5 147,2 143,5 186,6 116,2 108,4 120,9 -
Pohjois-Karjala 100,0 144,2 151,1 133,8 179,1 112,8 122,5 107,6 -
Keski-Suomi 100,0 135,2 135,8 133,1 166,1 121,7 111,0 121,7 -
Etelä-Pohjanmaa 100,0 139,0 145,9 127,9 161,8 108,9 115,6 109,9 -
Pohjanmaa 100,0 145,1 128,5 138,7 173,9 128,8 139,2 118,2 161,6
Keski-Pohjanmaa 100,0 143,3 151,5 121,5 168,8 119,5 98,0 136,4 186,1
Pohjois-Pohjanmaa 100,0 139,6 138,2 134,1 190,8 123,8 123,5 136,0 -
Kainuu 100,0 141,9 148,3 140,2 202,1 117,3 128,7 125,1 -
Lappi 100,0 145,9 149,0 150,9 179,2 125,5 142,5 125,1 -
Itä-Uusimaa 100,0 130,3 116,1 123,4 164,8 113,5 99,8 126,5 138,4

 

Kokoomuksen ehdokkaat poikkeavat eniten alueensa äänestäjäkunnasta: suurimmillaan ero on Kanta-Hämeessä, jossa ehdokkaiden keskimääräiset vuositulot ovat 2,1 - kertaiset äänestäjiin verrattuna. Myös Kymenlaaksossa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla Kokoomuksen ehdokkailla on kaksinkertaiset vuositulot äänestäjiin verrattuna.

SDP erottuu selkeimmin äänestäjäkunnasta Lapissa, jossa ero on 51 %, ja vähiten Uudellamaalla (ero 19 %). Keskustan ehdokkailla suurin ero on Keski-Pohjanmaalla, 52 %, ja pienin Itä-Uudellamaalla, 16 %. Myös Vasemmistoliiton ja Vihreiden ehdokkaiden vuosiansiot ylittävät parhaimmillaan 35 - 50 prosentilla äänestäjäkunnan tulot. Näiden puolueiden ehdokkailla tulot ovat muutamissa maakunnissa kuitenkin jopa alemmat kuin maakunnassa keskimäärin. Vasemmistoliitolla näin on Etelä-Savossa ja Uudellamaalla, Vihreillä Keski-Pohjanmaalla ja Itä-Uudellamaalla. RKP:n ehdokkaiden keskitulot ovat 40:stä 80:een prosenttiin paremmat kuin äänestäjäkunnalla keskimäärin.

Valtuustoon valittujen keskimääräiset tulot olivat 33 251 euroa. Eniten ansaitsivat Kokoomuksen valtuutetut (46 952 euroa), seuraavana tulevat RKP:n valtuutetut (38 878 euroa). SDP:n, Keskustan, Vihreiden ja Kristillisten keskimääräiset vuositulot ovat 29 761 ja 30 724 euron välillä; Vasemmistoliiton valtuutettujen keskiansiot olivat 27 034 euroa. Kaikissa puolueissa valituksi tulleiden keskiansiot ovat selvästi paremmat kuin ehdokkaaksi asettuneiden.

Äänioikeutetut, ehdokkaat ja valitut tuloluokittain kunnallisvaaleissa 2004

Äänioikeutetut, ehdokkaat ja valitut tuloluokittain kunnallisvaaleissa 2004

  -8 999 9 000-16 999 19 000-26 999 27 000-41 999 42 000+
Äänioikeutetut 25,0 24,9 26,7 16,1 7,2
Ehdokkaat 13,1 18,2 29,6 26,0 13,2
  KOK 11,7 12,5 23,0 29,1 23,8
  RKP 10,6 13,3 25,3 28,8 22,0
  SDP 9,1 17,6 34,6 28,9 9,9
  KESK 13,5 18,6 30,2 25,4 12,3
  VIHR 21,2 17,3 26,0 23,4 12,2
  KD 16,7 22,3 31,0 20,3 9,7
  VAS 13,3 23,4 33,8 23,8 5,8
VALITUT 6,6 13,2 27,7 32,0 20,5

Äänioikeutetuista 23,3 prosenttia ansaitsee yli 27 000 euroa. Kokoomuksen ja RKP:n ehdokkaista puolet ylittää tuon rajan, SDP:n ehdokkaista 38,8, Keskustan 37,7, Vihreiden 35,6, ja Kristillisdemokraattien 30,0 ja Vasemmistoliiton 29,6 prosenttia ehdokkaista ylittää 27 000 euron tulorajan.

Valituista 20,5 prosenttia kuuluu yli 42 000 ansaitsevien luokkaan ja 52,5 prosentin tulot ylittävät 27 000 euroa. Vain 19,8 prosentin tulot jäävät alle 17 000 euron.

 


Päivitetty 11.10.2012

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kunnallisvaalit [verkkojulkaisu].
ISSN=2323-1092. 2004, Kunnallisvaalit 2004 - millaisia ehdokkaita - millaisia valittuja? . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 13.11.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/kvaa/2004/kvaa_2004_2004-11-11_kat_005.html