Julkaistu: 20.4.2020

Lähes joka kolmannessa kotitaloudessa oli lemmikki vuonna 2016

Kulutustutkimuksen vuoden 2016 aineistosta julkaistiin tiedonkeruun puolivälissä ennakkotietoja, joista suurin osa vastasi myös valmiin aineiston tietoja. Esimerkiksi koirien lukumäärä ja lentomatkustajien tekemien päästökompensaatioiden yleisyys täsmentyivät kuitenkin lopullisen aineiston perusteella.

Kulutustutkimuksen lopullisen aineiston mukaan noin 31 prosentilla kotitalouksista oli jokin lemmikki, joista yleisimpiä ovat koirat sekä kissat. Koiria oli Suomessa noin 700 000 ja kissoja noin 590 000.

Koiran omistavia kotitalouksia oli 509 000 vuonna 2016, mikä oli jopa 60 000 enemmän kuin vuonna 2012. Myös kissatalouksien määrä oli kasvanut, joskin maltillisemmin. Kissan omistavia kotitalouksia oli noin 371 000 vuonna 2016, mikä oli noin 15 000 enemmän kuin vuonna 2012.

Lemmikkikotitalouksien osuudet kotitaloustyypeittäin (2016)

Lemmikkikotitalouksien osuudet kotitaloustyypeittäin (2016)
Lähde: Kulutustutkimus 2016

Oheisessa kuviossa on kuvattu lemmikkikotitalouksien osuus kotitaloustyypeittäin. Lemmikkitaloudeksi tilastoidaan kotitalous, jossa on mikä tahansa lemmikki. Koira- ja kissatalouksiksi lasketaan kotitaloudet, joissa on vähintään yksi koira tai kissa. Kotitaloudet, joissa on sekä koira että kissa, lasketaan mukaan sekä koira- että kissatalouksiin.

Miltei joka kolmannessa kotitaloudessa oli jokin lemmikki vuonna 2016. Yleisintä lemmikin omistaminen oli lapsiperheissä. Kahden huoltajan lapsiperheistä 56 prosentilla ja yhden huoltajan talouksista 53 prosentilla oli lemmikki. 26 prosenttia kahden huoltajan lapsiperheistä omisti kissan, kun taas koira oli 35 prosentilla. Yhden huoltajan talouksista kissa oli 18 prosentilla ja koira 37 prosentilla.

Yksin asuvista 22 prosentilla oli lemmikki, 9 prosentilla kissa ja 12 prosentilla koira. Lapsettomilla pareilla osuudet olivat miltei kaksinkertaiset; lemmikki oli 42 prosentilla, kissa 18 prosentilla ja koira 26 prosentilla. Yli 64-vuotiaiden taloudet omistivat vähiten lemmikkejä. Lemmikki oli heistä 13 prosentilla, koira seitsemällä prosentilla ja kissa kuudella prosentilla.

Lemmikkeihin kulutetaan yhä enemmän

Kotitalouksien lemmikkeihin käyttämä keskimääräinen rahamäärä on kasvanut ajan myötä. Kaikkiaan suomalaiset kotitaloudet kuluttivat vuonna 2016 lemmikkeihin reilut 925 miljoonaa euroa. Tämä sisältää uusien lemmikkieläinten hankinnan, ruuat, tarvikkeet, lääkkeet, vakuutukset, eläinlääkäripalvelut sekä muut lemmikkieläinpalvelut.

Lemmikkikotitalouksien keskimääräinen kulutus lemmikkeihin, käyvin hinnoin (1985–2016)

Lemmikkikotitalouksien keskimääräinen kulutus lemmikkeihin, käyvin hinnoin (1985–2016)
Lemmikkieläimien vakuutuksista on kerätty tietoa vain vuosien 2012 ja 2016 tiedonkeruista, eikä lemmikkivakuutuksia ole tietojen vertailukelpoisuuden takia lisätty kuvioon. Lähde: Kulutustutkimus 1985–2016

Yllä esitetyssä kuviossa esitetään keskimääräinen lemmikkikotitalouksien kokonaiskulutus lemmikkieläimiin. Kotitalous määritellään lemmikkikotitaloudeksi, jos kotitalouden jäsenet ovat kuluttaneet rahaa lemmikkieläimien hankkimiseen, lemmikkien palveluihin, ruokiin, tarvikkeisiin, lääkkeisiin tai koiraveroon. Kulutustutkimuksessa on kysytty kotitalouksien lemmikkieläinten lukumäärää vuodesta 2012 alkaen.

Vuonna 2016 lemmikilliset kotitaloudet käyttivät keskimäärin 1 000 euroa lemmikkieläimien tuotteisiin, palveluihin ja uusien lemmikkien hankintaan. Lemmikkeihin käytetyt menot kasvoivat vuodesta 2012 vuoteen 2016 kokonaisuudessaan 330 euroa. Kasvu oli voimakkainta eläinlääkäriin ja muihin lemmikkipalveluihin käytetyssä kulutuksessa, joihin kotitaloudet käyttivät vuonna 2012 keskimäärin noin 130 euroa ja vuonna 2016 noin 300 euroa. Lemmikkeihin käytetystä kulutuksesta suurin osuus on käytetty vuosien 1985–2016 aikana lemmikkien ruokaan.

Lähes kolme neljästä kotitaloudesta omisti auton vuonna 2016

Kulutustutkimuksen aineiston mukaan kotitaloudet omistivat 2,8 miljoonaa autoa vuonna 2016. Noin 73 prosenttia kaikista kotitalouksista, eli noin 1,9 miljoonaa kotitaloutta, omisti ainakin yhden auton, kun vuonna 2012 osuus oli 74 prosenttia. Kaksi autoa oli 20 prosentilla talouksista ja kolme tai useampi auto oli viidellä prosentilla. Autoihin on laskettu henkilö-, paketti- ja matkailuautot.

Autollisten kotitalouksien osuus aluetyypeittäin (2016)

Autollisten kotitalouksien osuus aluetyypeittäin (2016)
Lähde: Kulutustutkimus 2016

Auton omistaminen vaihtelee kuitenkin alueittain. Keskustamaisilla alueilla autollisten, eli vähintään yhden auton omistavien kotitalouksien osuus oli vähäisempi kuin harvemmin asutulla seudulla. Kuviossa esitetään autollisten kotitalouksien osuus kaupunki–maaseutu -luokituksen mukaan. Autollisten kotitalouksien osuus oli yli puolet jokaisella alueella. Sisemmällä kaupunkialueella autoja omistettiin vähemmän kuin muilla alueilla – 54 prosenttia talouksista omisti auton. Muualla autollisten osuus vaihteli noin 80–90 prosentin välillä. Sisemmän kaupunkialueen vähäisempi autollisten osuus selittynee muun muassa tiiviillä rakentamisella, lyhyillä etäisyyksillä ja julkisella liikenteellä.

Suhteellisesti eniten autollisia kotitalouksia asui kaupunkien kehysalueilla ja harvaan asutulla maaseudulla. Ulommalla kaupunkialueella, maaseudun paikalliskeskuksissa sekä ydinmaaseudulla autollisia kotitalouksia oli suhteessa suunnilleen yhtä paljon.

Kuusi prosenttia lentäneistä kompensoi päästöjään vuonna 2016

Vuoden 2016 kulutustutkimuksen mukaan vapaa-ajalla lentäen matkustaneista kuusi prosenttia maksoi lennoistaan päästökompensaation. Maksullinen musiikin suoratoistopalvelu oli käytössä 14 prosentilla kotitalouksista ja maksullinen tv-viihdepalvelu 39 prosentilla. Kuukausimaksullinen turvapuhelin oli käytössä noin prosentilla kotitalouksista. Yli 90 prosenttia niistä oli yli 64-vuotiaiden kotitalouksien käytössä.

Kuukausimaksullinen hälytysjärjestelmä oli käytössä noin kolmella prosentilla kotitalouksista. Hälytysjärjestelmää käyttävistä 79 prosenttia asui pientaloissa. Huoneistokohtainen vedenmittaus oli vuonna 2016 käytössä 20 prosentilla kotitalouksista. Noin puolella rivitaloissa asuvista talouksista oli se käytössä, kun taas kerrostaloissa asuvista sitä käytti neljäsosa.

Seuraava kulutustutkimus toteutetaan vuonna 2022.


Lähde: Kotitalouksien kulutus 2016, Tilastokeskus

Lisätietoja: Tuomas Parikka 029 551 3276, Usva Topo 029 551 3036

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

Julkaisu pdf-muodossa (264,6 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 20.4.2020

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kotitalouksien kulutus [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-3533. 2016. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 21.9.2020].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/ktutk/2016/ktutk_2016_2020-04-20_tie_001_fi.html