Tämä tilasto on lakkautettu.

Tilastosta ei enää tuoteta uusia tietoja.

Tämä sivu on arkistoitu.

Julkaistu: 5.11.2010

Kuntien menojen kasvu hidastui vuonna 2009

Kuntien käyttökustannukset olivat vuonna 2009 yhteensä 33,7 miljardia euroa. Tämä on 3,8 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Menojen kasvuvauhti hidastui huomattavasti vuodesta 2008, jolloin kasvua oli 7,7 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen julkaisemasta kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilastosta, joka sisältää kaikkien 348 kunnan ja 183 kuntayhtymän tiedot vuodelta 2009.

Kuntien käyttökustannukset ja -tuotot vuonna 2009, miljoonaa euroa 1)

  Käyttökustannukset 2) Käyttötuotot 2)
Yhteensä,
milj. €
Muutos, % Yhteensä,
milj. €
Muutos, %
Yleishallinto yhteensä 1 416 2,9 478 23,2
Sosiaali- ja terveystoimi yhteensä 18 570 5,9 2 403 12,3
Opetus- ja kulttuuritoimi yhteensä 7 306 3,2 486 -0,3
Muut palvelut yhteensä 6 442 -0,9 5 081 -3,7
Käyttötalous yhteensä 33 734 3,8 8 447 1,9
1) Kunnan liikelaitosmallia noudattavat liikelaitokset eivät sisälly taulukkoon.
2) Käyttökustannuksiin sisältyvät toimintamenot, poistot ja arvonalentumiset sekä vyörytysmenot. Käyttötuottoihin sisältyvät toimintatulot ja vyörytystulot.

Sosiaali- ja terveystoimi haukkaa suurimman osan kustannuksista, noin 55 prosenttia. Vuonna 2009 kuntien sosiaali- ja terveysmenot olivat yhteensä 18,6 miljardia euroa. Tämä on 5,9 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Kustannusten nousu oli hitaampaa kuin vuonna 2008, mutta kasvuvauhti oli edelleen nopea. Sosiaali- ja terveystoimen menoista suurin osa, 27,5 prosenttia, kohdistui erikoissairaanhoitoon. Perusterveydenhuollon osuus toimintalohkon kustannuksista oli 20,3 prosenttia. Erikoissairaanhoidon kustannukset kasvoivat edellisestä vuodesta 4,8 prosenttia ja perusterveydenhuollon kustannukset 4,0 prosenttia.

Opetus- ja kulttuuritoimeen kuntien menoista ohjautui 21,7 prosenttia. Kustannukset kasvoivat muutamaa viime vuotta hitaammin ja olivat yhteensä 7,3 miljardia euroa. Tämä on 3,2 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Kustannuksista yli puolet, 56,7 prosenttia, ohjautui perusopetukseen.

Kuntien käyttökustannuksista 9,5 miljardia euroja oli palkkoja. Palkkamenot kasvoivat edellisestä vuodesta 3,1 prosenttia. Sosiaali- ja terveystoimessa palkkojen kasvu oli 5,6 prosenttia ja opetus- ja kulttuuritoimessa 2,2 prosenttia. Molemmissa toimintalohkoissa palkat kasvoivat maltillisemmin kuin edellisenä vuonna. Palveluiden ostomenot lisääntyivät 6,2 prosenttia. Palveluiden ostoista 42,9 prosenttia oli asiakaspalveluiden ostoja kuntayhtymiltä, 13,6 prosenttia yksityisiltä ja 3,6 prosenttia toisilta kunnilta.

Kuntayhtymien menot laskivat viime vuonna

Kuntayhtymien käyttökustannukset (ilman liikelaitoksia) laskivat vuonna 2009 edellisestä vuodesta 1,4 prosenttia. Sektoreittain tarkasteltuna sosiaali- ja terveystoimessa lasku oli 1,9 prosenttia ja opetus- ja kulttuuritoimessa 1,1 prosenttia. Yleishallinnon kustannukset puolestaan kasvoivat 6,1 prosenttia ja muiden palveluiden 2,5 prosenttia. Käyttökustannusten kokonaismäärä kuntayhtymissä oli 9,3 miljardia euroa. Edellisten vuosien tapaan kustannuksista lähes neljä viidesosaa käytettiin sosiaali- ja terveystoimeen ja noin 16 prosenttia opetus- ja kulttuuritoimeen.

Kuntayhtymien käyttökustannusten rakenne vuonna 2009, prosenttia

Kuntayhtymien käyttökustannusten rakenne vuonna 2009, prosenttia

Suurin osa sosiaali- ja terveystoimen käyttökustannuksista, 76,6 prosenttia, ohjautui erikoissairaanhoitoon. Vuonna 2009 kuntayhtymien erikoissairaanhoidon kustannukset olivat 5,5 miljardia euroa. Tämä on 2,9 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Opetus- ja kulttuuritoimen menoista suurin osa, 72,8 prosenttia, kohdistui ammatilliseen koulutukseen. Suurin kustannusten lasku tapahtui perusterveydenhuollon osalta. Tähän vaikutti usean kansanterveystyön kuntayhtymän purkautuminen.

Kuntayhtymien käyttötuotot laskivat edellisvuodesta 1,2 prosenttia ja olivat yhteensä 9,5 miljardia euroa. Näistä suurin osa, 65,2 prosenttia, oli myyntituloja kunnilta. Kuntayhtymät myyvät liikelaitoskuntayhtymiä lukuun ottamatta tuottamansa palvelut pääasiassa kunnille.

Kuntayhtymien lukumäärä väheni edellisvuodesta 43:lla. Vuonna 2009 kuntayhtymiä oli kaikkiaan 183. Näistä 82:n pääasiallisena tehtäväalueena oli terveydenhuolto ja sosiaalitoimi, 55:n sivistystoimi, 34:n yhdyskuntapalvelut ja yhdeksän liiketoiminta. Lisäksi kuntayhtymien tilastoon sisältyy kaksi liikelaitoskuntayhtymää sekä Kainuun maakunta -kuntayhtymä, joiden pääasiallinen tehtäväluokka ei ole määriteltävissä.


Lähde: Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilasto 2009. Tilastokeskus.

Lisätietoja: Erikka Saastamoinen (09) 1734 3547, kuntien.talous@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ari Tyrkkö

Julkaisu pdf-muodossa (258,5 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 5.11.2010

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-1692. 2009. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 18.4.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/ktt/2009/ktt_2009_2010-11-05_tie_001_fi.html?tulosta