7. Lapsena kuolleiden määrä on puolittunut 20 vuodessa
Vuonna 2017 alle vuoden ikäisiä lapsia kuoli 101, kun vastaava luku oli kaksikymmentä vuotta aiemmin yli 200. Vuonna 2017 imeväiskuolleisuus oli 2,0 lasta tuhatta elävänä syntynyttä lasta kohden (1997:3,9). Yleisimmät alle yksivuotiaiden kuolemansyyt olivat perinataalisyyt ja synnynnäiset epämuodostumat (taulukko 5). Sen sijaan tartuntataudit sekä tapaturmat ja väkivaltaiset kuolemansyyt olivat harvinaisia alle yksivuotiailla.
Vuonna 2017 kuolleena syntyneitä oli 143. Kuolleena syntyneiden määrä on vähentynyt selvästi 1990–luvulta. Perinataalikuolleisuus (kuolleena syntyneet sekä ensimmäisen viikon aikana kuolleet) oli 3,9 lasta tuhatta syntynyttä kohden. Ensimmäisen elinvuoden aikana kuolleista lapsista yli puolet menehtyi ensimmäisen elinviikon aikana ja kolme neljästä neljän ensimmäisen elinviikon aikana eli neonataalikaudella. Neonataalikauden jälkeisen kuolleisuuden tärkeimmät syyt ovat synnynnäiset epämuodostumat ja kätkytkuolemat. Kätkytkuolemien määrä on vähentynyt 2000–luvulla. Vuonna 2017 kätkytkuolemia tapahtui 5, kun tapauksia oli 18 vuonna 2000. Kätkytkuolemia esiintyy yleensä yli kuukauden ikäisillä vauvoilla.
Myös 1–14-vuotiaana kuolleiden lasten määrä on viimeisen parinkymmenen vuoden aikana puolittunut. Erityisesti kuolemaan johtaneita tapaturmia (liikenneonnettomuuksia, hukkumisia) tapahtuu lapsille aiempaa selvästi vähemmän. Vuonna 2017 lapsia menehtyi 81, mikä oli lähes saman verran kuin edellisenä vuonna. Tämä vastaa noin 10 kuolemaa 100 000 lasta kohden. Lasten yleisimmät kuolemansyyt olivat syövät sekä tapaturmat.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana naisia on menehtynyt raskauteen tai synnytykseen liittyviin syihin keskimäärin noin kolme vuodessa. Vuosi 2011 oli ensimmäinen vuosi kuolemansyytilaston historiassa, jolloin ei ollut yhtään äitiyskuolemaa. Vuonna 2017 äitiyskuolemia oli neljä eli äitiyskuolleisuus oli 7,9 kuollutta 100 000 elävänä syntynyttä lasta kohden.
Lisätietoa kuolleisuudesta imeväis- ja perinataalikaudella on liitetaulukossa 3.
Kuvio 13. Alle 1-vuotiaiden lasten kuolleisuus 1992–2017
Taulukko 5. Alle 1-vuotiaiden kuolemansyyt 2000, 2005, 2010, 2015 ja 2017
| 2000 | 2005 | 2010 | 2015 | 2017 | |
| Kuolleita yhteensä | 205 | 179 | 138 | 96 | 101 |
| Eräät perinataalikauden aikana alkaneet tilat (P00-P96) | 84 | 77 | 58 | 49 | 47 |
| Synnynäiset epämuodostumat ja kromosomipoikkeavuudet (Q00-Q99) | 78 | 61 | 40 | 30 | 30 |
| Kätkytkuolemat (R95) | 18 | 19 | 17 | 6 | 5 |
| Hengitys- ja verenkiertoelinten sairaudet (J00-J99, I00-I99) | 4 | 5 | 5 | 1 | 1 |
| Umpieritys-, ravitsemus- ja aineenvaihduntasairaudet (E00-E90) | 5 | 6 | 3 | 2 | 7 |
| Muut sairaudet ja tuntemattomat | 13 | 9 | 11 | 8 | 9 |
| Tapaturma ja väkivalta (V01-Y89) | 3 | 2 | 4 | 0 | 2 |
Lähde: Kuolemansyytilasto, Tilastokeskus
Lisätietoja: Airi Pajunen 029 551 3605, Jari Hellanto 029 551 3291, Kati Taskinen 029 551 3648, kuolemansyyt@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma
Päivitetty 17.12.2018
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Kuolemansyyt [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-5051. 2017,
7. Lapsena kuolleiden määrä on puolittunut 20 vuodessa
. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 19.4.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/ksyyt/2017/ksyyt_2017_2018-12-17_kat_007_fi.html