Julkaistu: 29.12.2017

Tapaturma- ja väkivaltakuolemat vähentyneet viidenneksellä kymmenessä vuodessa

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2016 kuoli onnettomuuksiin, itsemurhiin ja väkivaltaan runsaat 3 400 henkeä, mikä oli 6 prosenttia kaikista kuolleista. Näihin syihin kuolleiden määrä on vähentynyt viidenneksellä 10 vuodessa. Yleisimmät syyt tapaturmaisiin ja väkivaltaisiin kuolemiin olivat kaatumiset, itsemurhat ja tapaturmaiset myrkytykset.

Tapaturmaisesti ja väkivaltaisesti kuolleet 2005–2016

Tapaturmaisesti ja väkivaltaisesti kuolleet 2005–2016

Vuonna 2016 suomalaisia kuoli 54 000 ihmistä. Suurin osa heistä kuoli sairauksiin. Tapaturmaisesti tai väkivaltaisesti eli ns. ei-luonnollisiin kuolemansyihin menehtyneitä oli yhteensä 3 400.

Kymmenessä vuodessa onnettomuuksiin, itsemurhiin ja väkivaltaan kuolleiden osuus on pudonnut 9 prosentista 6 prosenttiin ja samana aikana näihin syihin kuolleiden määrä on vähentynyt viidenneksellä. Lukumääräisesti eniten ovat vähentyneet tapaturmaiset alkoholi- ja lääkemyrkytykset sekä itsemurhat.

Henkirikoksen seurauksena vuonna 2016 sai surmansa 63 henkilöä. Tyypillisin uhri oli 50–54-vuotias mies. Murhiin, tappoihin ja pahoinpitelyihin menehtyneiden määrä on kymmenessä vuodessa vähentynyt yli 40 prosenttia.

Miehiä kuoli naisia enemmän tapaturmiin, itsemurhiin ja väkivaltaan

Vuonna 2016 tapaturmaisesti ja väkivaltaisesti kuolleista oli kaksi kolmasosaa miehiä. Poikia kuoli lapsissa ja nuorissa näihin syihin jonkin verran tyttöjä enemmän, mutta suurimmat erot näyttäytyvät keski-ikäisillä. Keski-ikäisten miesten kuolleisuus tapaturmiin ja väkivaltaisiin syihin oli selvästi suurempaa kuin naisten. Sen sijaan yli 85 vuotta täyttäneiden ikäryhmissä naisia menehtyi enemmän kuin miehiä. Elossa olevien määriin suhteutettuna iäkkäät miehet kuitenkin kuolivat naisia useammin tapaturmaisesti tai väkivaltaisesti.

Tapaturmaisesti ja väkivaltaisesti kuolleet naiset olivat keskimäärin miehiä vanhempia: naisista 75 vuotta täyttäneitä oli joka toinen ja miehistä joka neljäs. Suurin osa iäkkäiden kuolemaan johtaneista tapaturmista oli kaatumisia ja putoamisia.

Tapaturmaisesti ja väkivaltaisesti kuolleet sukupuolen ja iän mukaan vuonna 2016

Tapaturmaisesti ja väkivaltaisesti kuolleet sukupuolen ja iän mukaan vuonna 2016

Nuorilla itsemurhien ja tapaturmaisten kuolemansyiden osuus muita ikäryhmiä suurempi

Nuorissa ikäryhmissä, joissa tautikuolleisuus on vähäistä, tapaturmien ja itsemurhien osuus on jopa 70–80 prosenttia kaikista kuolemansyistä. Osuus laskee nopeasti vanhemmissa ikäryhmissä ja 60 ikävuoden jälkeen tapaturmaisten ja väkivaltaisten kuolemansyiden osuus on enää alle 10 prosenttia. Henkirikosten osuus kuolemansyistä on kaikissa ikäryhmissä pieni.

Alle 15-vuotiailla yleisimpiä tapaturmaisia kuolemansyitä olivat liikennetapaturmat. 15–29-vuotiailla kuljetustapaturmien lisäksi merkittäviä kuolemansyitä olivat itsemurhat ja tapaturmaiset myrkytykset.

Huolimatta siitä, että tapaturmien ja itsemurhien merkitys kuolemansyinä on nuorilla suuri, nuorten osuus näissä kuolemansyissä on suhteellisen pieni. Alle 30-vuotiaiden osuus kaikista itsemurhissa kuolleista oli viidennes ja tapaturmissa kuolleista alle kymmenesosa.

Tapaturmaisten ja väkivaltaisten kuolemansyiden osuus (%) iän mukaan vuonna 2016

Tapaturmaisten ja väkivaltaisten kuolemansyiden osuus (%) iän mukaan vuonna 2016

Kaatumis- ja putoamistapaturmissa kuolleista suurin osa ikäihmisiä

Vuonna 2016 sekä miesten että naisten yleisin kuolemaan johtanut tapaturma aiheutui kaatumisesta tai putoamisesta. Niiden seurauksena kuoli yhteensä lähes 1 200 suomalaista. Yli neljäsosa miesten ja puolet naisten tapaturmaisista ja väkivaltaisista kuolemansyistä aiheutui kaatumisista tai putoamisesta.

Kaatumis- ja putoamiskuolemia tapahtui erityisesti iäkkään väestön keskuudessa. Kaatumistapaturmissa kuolleista kolme neljästä oli yli 75-vuotias. Lukumääräisesti iäkkäiden henkilöiden kaatumisturmia sattui enemmän naisille kuin miehille, mutta elossa olevien määriin suhteutettuna iäkkäille miehille tapahtui suhteellisesti useammin kuolemaan johtaneita kaatumisia kuin naisille. Vuonna 2016 työikäisiä (15–64-vuotiaita) kuoli kaatumisen tai putoamisen seurauksena 150 henkilöä, joista miehiä oli 80 prosenttia.

Miesten tapaturmaiset ja väkivaltaiset kuolemansyyt iän mukaan vuonna 2016

Miesten tapaturmaiset ja väkivaltaiset kuolemansyyt iän mukaan vuonna 2016

Naisten tapaturmaiset ja väkivaltaiset kuolemansyyt iän mukaan vuonna 2016

Naisten tapaturmaiset ja väkivaltaiset kuolemansyyt iän mukaan vuonna 2016

Itsemurhien määrä kasvoi lievästi edellisestä vuodesta

Toiseksi yleisin tapaturma- ja väkivaltakuolleisuuden syy oli itsemurhat. Itsemurhien määrä on suhteellisen tasaisesti laskenut vuodesta 1990, jolloin Suomessa tehtiin yli 1 500 itsemurhaa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana itsemurhien määrä on vähentynyt naisilla kolmanneksella ja miehillä lähes neljänneksellä. Vuonna 2016 itsemurhan teki 787 henkilöä, mikä oli yli 50 tapausta enemmän kuin edellisenä vuonna mutta lähes saman verran kuin vuonna 2014.

Miehet tekivät itsemurhia huomattavasti enemmän kuin naiset. Itsemurhan tehneistä useampi kuin kolme neljästä oli mies. Miesten itsemurhat jakaantuivat kuitenkin tasaisemmin eri ikäryhmiin kuin naisilla. Naisten itsemurhissa painottuvat miehiä enemmän nuorten alle 25-vuotiaiden tekemät itsemurhat. Itsemurhan tehneiden keski-ikä oli naisilla ja miehillä 49–50-vuotta.

Tapaturmaisten alkoholi- ja lääkemyrkytysten määrä vähentynyt

Seuraavaksi yleisin tapaturma- ja väkivaltakuolemien syy oli tapaturmaiset alkoholi- ja lääkemyrkytykset. Tapaturmaisiin myrkytyksiin kuoli vuonna 2016 yhteensä noin 500 henkeä, kun kymmenen vuotta aiemmin niihin menehtyneitä oli runsaat 850 henkeä. Kuolemaan johtaneista myrkytystapaturmista hieman yli puolet aiheutui alkoholista. Alkoholimyrkytykseen kuolleet olivat keskimäärin (57-vuotiaita) vanhempia kuin lääke- ja huumausaineisiin kuolleet, jotka olivat kuollessaan keskimäärin 42-vuotiaita. Useissa myrkytystapauksissa oli mukana sekä lääkkeitä että alkoholia. Tällöin peruskuolemansyy määräytyy vaikuttavimman aineen mukaan.

Vuonna 2016 muihin kuin alkoholimyrkytyksiin eli lähinnä lääke- ja huumausainemyrkytyksiin kuoli Suomessa 245 henkilöä, mikä oli lähes saman verran kuin edellisenä vuonna. Kaksi kolmasosaa heistä oli miehiä. Miesten tapaturmaiset lääke- ja huumekuolemat sijoittuivat enemmän nuorempiin ikäluokkiin kuin naisilla, joilla kuolemat jakautuivat tasaisemmin eri ikäisten kesken. Viimeisen kymmenen vuoden aikana ei ole kuollut yhtään alle 15-vuotiasta tapaturmaisen myrkytyksen seurauksena. Kuolleisuus lääke- ja huumausainemyrkytyksiin on vähentynyt Suomessa noin 16 prosenttia kymmenessä vuodessa.

Muita yleisiä tapaturman syitä: tulipalot, hukkumiset ja tukehtumiset

Muita yleisiä tapaturmaisia kuolemansyitä olivat tukehtumiset (86 kuollutta), hukkumiset (87) ja tulipalokuolemat (77). Lisäksi kansallisena piirteenä tapaturmakuolleisuudessa on saunan kuumuuteen kuoleminen (53 kuollutta) tai kuoliaaksi paleltuminen (66).

Vuosittaiset kuolemansyytilastot tuotetaan tilaston peruskuolemansyyn mukaan. Sen päättelyssä sovelletaan Maailman Terveysjärjestön (WHO) laatiman kansainvälisen tautiluokituksen (ICD-10) valinta- ja sovellussääntöjä. Sääntöjen perusteella tilaston peruskuolemansyy määritellään lääkärin kuolintodistukselle merkitsemistä kuolemansyistä. Tapaturmaiset ja väkivaltaiset kuolemat luokitellaan tilastossa ulkoisen syyn mukaan eikä vamman mukaan.


Lähde: Kuolemansyytilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Airi Pajunen 029 551 3605, Jari Hellanto 029 551 3291, Kati Taskinen 029 551 3648, kuolemansyyt@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

Julkaisu pdf-muodossa (597,9 kt)

Katsaukset
Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Kuviot
Laatuselosteet

Päivitetty 29.12.2017

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuolemansyyt [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-5051. 2016. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 18.11.2018].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/ksyyt/2016/ksyyt_2016_2017-12-29_tie_001_fi.html