Julkaistu: 10.6.2019

Kulttuuriammateissa ja -toimialoilla työskentelevien lukumäärä kasvoi vuonna 2018 edellisvuodesta

Korjaus 10.6.2019. Korjattu kohta on merkitty punaisella.

Kulttuuriammateissa ja -toimialoilla työskentelevien lukumäärä kasvoi. Työllisyyskehitys oli vuonna 2018 suotuisa niin kansantaloudessa kun kulttuurialoillakin. Kulttuuritoimialojen työllisyys oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuonna 2018 noin 117 000 ja kulttuuriammateissa toimi noin 135 000 henkilöä. Toimialojen työllisyyden kasvu edellisvuodesta oli yli kuusi prosenttia ja kulttuurialojen työllisyyden kasvu noin seitsemän prosenttia. On kuitenkin muistettava, että työvoimatutkimus on otostutkimus, ja estimaatteihin liittyy epävarmuutta. Estimaattien 95 %:n luottamusväli +- 6 700 (Kuvio 1).

Kuvio 1. Kulttuuritoimialojen ja -ammattien työllisyys 2011–2018

Kuvio 1. Kulttuuritoimialojen ja -ammattien työllisyys 2011–2018

Lähde Tilastokeskus: Työvoimatutkimus

Kulttuuriammateissa toimivista huomattavan suuri osuus työskenteli yrittäjinä. Palkansaajina työskenteli 73 prosenttia ja yrittäjinä 27 prosenttia, kun muissa ammateissa osuudet olivat 87 ja 13 prosenttia (Kuvio 2).

Pysyvä työsuhde kulttuuriammateissa toimivilla oli vain 60 prosentilla, kun vastaava osuus muissa ammateissa toimivilla oli 73. Ero selittyy yrittäjien suurella osuudella. Määräaikaisena toimi 13 prosenttia kulttuuriammateissa toimivista ja loput 27 prosenttia yrittäjinä.

Kuvio 2. Työsuhteen pysyvyys kulttuuri- ja muissa ammateissa vuonna 2018

Kuvio 2. Työsuhteen pysyvyys kulttuuri- ja muissa ammateissa vuonna 2018

Lähde Tilastokeskus: Työvoimatutkimus

Osa-aikatyö oli kulttuuriammateissa huomattavasti yleisempää kun muissa ammateissa. Osa-aikatyö oli 23 prosenttia kulttuuriammateissa toimivista, kun muissa ammateissa osa-aikatyötä teki vain 16 prosenttia.

Kulttuuriammateissa toimivien työ on usein projektiluonteista pätkätyötä ja myös useat samanaikaiset työpaikat ovat tavanomaisia. Useampi kuin yksi työpaikka oli vuonna 2018 kulttuuriammateissa toimivista noin 11 prosentilla ja muissa ammateissa toimivista noin kuudella prosentilla.

Keskimääräinen viikkotyöaika on kulttuuriammateissa päätyössä toimivilla hieman lyhyempi kuin muissa ammateissa toimivilla. Se oli kulttuuriammateissa toimivilla 32 tuntia ja muissa ammateissa toimivilla lähes 36 tuntia.

Sekä kulttuuriammateissa että -toimialoilla on miehiä ja naisia kokonaistasolla lähes yhtä paljon.

Miesvaltaisia ammatteja ovat mm. myynti- ja markkinointijohtajat, lähetys- ja audiovisuaaliteknikot, soittimien tekijät ja virittäjät, lasinpuhaltajat, -leikkaajat, -hiojat ja -viimeistelijät, kaivertajat, etsaajat, painajat, jälkikäsittelijät ja sitomotyöntekijät.

Naisvaltaisia ammatteja ovat työssäkäyntitilaston mukaan mm. arkisto- ja kirjastotyöntekijät, sisustussuunnittelijat, tanssitaiteilijat ja koreografit sekä taito- ja taideaineiden opettajat ( Työllinen työvoima kulttuuriammateissa sukupuolen mukaan )

Toimialoista mm. sanomalehtien ja muiden lehtien painaminen oli miesvaltainen, kääntäminen ja tulkkaus puolestaan naisvaltainen toimiala.

Kulttuuriammattilaiset ovat korkeasti koulutettuja. Korkea-asteen koulutus oli kulttuuriammateissa toimivista 64 prosentilla, kun osuus muissa ammateissa oli vain 43 prosenttia. Keskiasteen koulutus oli 28 prosentilla kulttuuriammattien työllisistä. Perusasteen jälkeistä koulutusta ei ollut hankkinut kahdeksan prosenttia (Kuvio 3).

Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksesta ja työssäkäyntitutkimuksesta.

Kuvio 3. Kulttuuri- ja muissa ammateissa päätyössä toimivien koulutusastejakauma 2018 %

Kuvio 3. Kulttuuri- ja muissa ammateissa päätyössä toimivien koulutusastejakauma 2018 %

Kulttuurialan tutkinnon suorittaneiden työvoima ja työttömyysaste

Kulttuurialan tutkinnon suorittanut työvoima on kasvanut vuodesta 2000 yli kaksinkertaiseksi ja oli 87 166 vuonna 2017. Myös kulttuurialan tutkinnon suorittaneiden työvoimaosuus koko tutkinnon suorittaneesta työvoimasta on vuodesta 2000 vuoteen 2017 kasvanut 2,1 prosentista 3,8 prosenttiin

Kulttuurialan tutkinnon suorittaneiden työttömyysaste vuosi tutkinnon suorittamisen jälkeen on pitkään ollut korkeampi kuin kaikkien koulutusalojen keskimääräinen työttömyysaste. Vuonna 2017 se kuitenkin laski kolme prosenttiyksikköä, prosenttiyksikön enemmän kuin kaikilla koulutusaloilla ( Kulttuuritilaston talulukkopalvelu, Taulukko 11.6. ).

Kuvio 4. Kulttuurialalta ja kaikilta koulutusaloilta valmistuneiden työttömyysaste vuosi valmistumisen jälkeen 2000-2017

Kuvio 4. Kulttuurialalta ja kaikilta koulutusaloilta valmistuneiden työttömyysaste vuosi valmistumisen jälkeen 2000-2017

Lähde: Tilastokeskus, Koulutustilastot

Vuonna 2018 taidealan ammattien työttömiä työnhakijoita oli 6 217, noin 13 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Kaikista työttömistä työnhakijoista taidealan ammattilaisia oli 2,4 prosenttia. Lähes 36 prosenttia työttömistä taidealan ammattien työnhakijoista oli kuvataiteilijoita ( Kulttuuritilaston taulukkopalvelu, Taulukko 11.7 ).

Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen koulutustilastoista ja työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastoista.

Kulttuurialan ammattiryhmien ansiot

Yksityisellä sektorilla oli vuonna 2017 yli 29 000 kulttuurialan ammateissa toimivaa. Näistä naisia oli 49 prosenttia. Yksityisellä sektorilla kulttuurialan ammattiryhmien keskimääräinen säännöllinen kuukausiansio oli 3 596 euroa, miehillä 4 004 ja naisilla 3 297 euroa.

Yli 6 000 euron ansioille ylsivät mainos- ja tiedotusjohtajat. Miehet ansaitsivat keskimäärin 6 413 ja naiset 6 237 euroa. Heikoimmat ansiot, 2 431 euroa, olivat gallerioiden, museoiden ja kirjastojen teknisillä työntekijöillä ( Kulttuuritilaston taulukkopalvelu, Taulukko 11.9) .

Vuonna 2018 kuntasektorilla työskenteli 412 509 henkilöä. Näistä noin 6 000 toimi kulttuurialan ammateissa. Kuntasektorilla keskimääräinen säännöllinen kuukausiansio oli 3 105 euroa. Kulttuurialan ammateissa se oli keskimäärin 2 942 euroa. Eniten ansaitsivat teatterinjohtajat, keskimäärin 5 351 euroa. Myös kaupunginarkkitehdit pääsivät yli 5 000 euron ansioihin. Alle kahden tuhannen euron ansioille jäivät museoapulaiset, jotka ansaitsivat keskimäärin 1 870 euroa.


Lähde: Kulttuuritilasto 2018, Tilastokeskus

Lisätietoja: Kaisa Weckström 029 551 2348, kulttuuri.tilastokeskus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

Julkaisu pdf-muodossa (274,7 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 10.6.2019

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kulttuuri [verkkojulkaisu].
ISSN=2341-7315. kulttuurityövoima Suomessa 2018. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 19.6.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/klt/2018/01/klt_2018_01_2019-06-10_tie_001_fi.html