Julkaistu: 27.8.2015

Kulttuuritoimialojen työllisyys on heikentynyt

Kulttuuritoimialat työllistävät yhä harvemman mutta kulttuuriammateissa toimivien työllisyys on pysynyt vakaana vuodesta 2011 vuoteen 2014.

Kulttuuritoimialojen työllisyys on heikentynyt yli yhdeksän prosenttia vuodesta 2011. Eniten, yli 30 prosenttia, heikkeni kustantamisen toimialan työllisyys. Vuodesta 2013 vuoteen 2014 toimialojen työllisyys heikkeni lähes puolitoista prosenttia.

Kulttuuriammateissa toimivien työllisyys on kohentunut prosentin vuoden 2011 tasosta.

Kulttuuritoimialoilla oli työllisiä vuonna 2014 keskimäärin noin 110 000 ja kulttuuriammateissa toimi yli 128 000 työllistä.

Kulttuuriammattien ja -toimialojen työlliset 2011 - 2014

Kulttuuriammattien ja -toimialojen työlliset 2011 - 2014

Kulttuurin toimialoilla työskentelee myös muita kuin kulttuuriammateissa toimivia henkilöitä. Lisäksi kulttuuriammateissa toimivia voi työllistyä muilla kuin kulttuurin toimialoilla ja niissä toimii myös paljon itsensä työllistäjiä.

Ammateista eniten , lähes 30 prosentilla heikkeni arkkitehtien sekä tuote- ja vaatesuunnittelijoiden ja yhdyskunta- ja liikennesuunnittelijoiden alan työllisyys. Myös tiedottajien, museoalan erityisasiantuntijoiden, arkisto- ja kirjastonhoitajien sekä informaatikoiden ammateissa toimi 27 prosenttia vähemmän työllisiä kuin vuonna 2011. Toimittajien lukumäärä putosi 12 prosenttia. Mainonnan ja markkinoinnin ammateissa toimivien näyttäisi kohentuneen selvästi. Muutos johtunee kuitenkin ainakin osittain luokitus- ja menetelmämuutoksista. Taiteilijoiden ja kirjailijoiden työllisyys koheni yhdeksän prosenttia. Työvoimatutkimus (Labour Force Survey) kerää tilastotietoja 15–74-vuotiaan väestön työhön osallistumisesta, työllisyydestä ja työttömyydestä sekä työvoiman ulkopuolisten toiminnasta.

Työvoimatutkimuksen tiedonkeruu perustuu Tilastokeskuksen väestötietokannasta kahdesti vuodessa satunnaisesti poimittuun otokseen. Kuukausittainen otos on noin 12 000 henkeä ja tiedot kerätään tietokoneavusteisilla puhelinhaastatteluilla. Vastaajien antamien tietojen pohjalta luodaan kuva koko 15–74-vuotiaan väestön toiminnasta. Työllinen on henkilö, joka on tutkimusviikolla tehnyt ansiotyötä vähintään tunnin rahapalkkaa tai luontaisetua vastaan tai voittoa saadakseen, tai on ollut tilapäisesti poissa työstä. Tutkimusviikolla työstä pois ollut henkilö lasketaan työlliseksi, jos poissaolon syy on äitiys- tai isyysvapaa tai oma sairaus tai jos poissaolo on kestänyt alle 3 kuukautta. Työlliset voivat olla palkansaajia, yrittäjiä tai samassa kotitaloudessa asuvan perheenjäsenen yrityksessä palkatta työskenteleviä. Tutkimuksessa käytetyt käsitteet ja määritelmät noudattavat YK:n kansainvälisen työjärjestön ILO:n suosituksia ja Euroopan unionin tilastotoimen asetuksia. Työvoimatutkimuksen nykyinen tietosisältö perustuu pääosin Euroopan unionin työvoimatutkimuksia koskeviin asetuksiin (577/98, 2257/2003 ja 430/2005). Euroopan unionin työvoimatutkimuksesta löytyy tarkempi kuvaus osoitteesta: http://epp.eurostat.ec.europa.eu/portal/page/portal/employment_unemployment_lfs/introduction


Lähde: Kulttuuritilasto 2014, Tilastokeskus

Lisätietoja: Kaisa Weckström 029 551 2348, kulttuuri.tilastokeskus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

Julkaisu pdf-muodossa (320,2 kt)

Katsaukset
Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Kuviot
Laatuselosteet

Päivitetty 27.8.2015

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kulttuuri [verkkojulkaisu].
ISSN=2341-7315. kulttuurityövoima Suomessa 2014. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 23.10.2017].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/klt/2014/01/klt_2014_01_2015-08-27_tie_001_fi.html

Jaa