Tämä tilasto on lakkautettu.

Tilastosta ei enää tuoteta uusia tietoja.

Kuntayhteisöjen kokonaistuottavuus kääntyi pieneen laskuun

Tuottavuuskehitys vuonna 2006

Kuntien ja kuntayhtymien koulutuksen, terveydenhuoltopalveluiden ja sosiaalipalveluiden yhteenlaskettu kokonaistuottavuus laski 0,6 prosenttia vuonna 2006. Lasku johtui kokonaispanoksen volyymin tuotoksen volyymiä suuremmasta kasvusta. Tuotoksen volyymi kasvoi 0,4 prosenttia, kun kokonaispanoksen volyymi kasvoi prosentin. Tuotoksen eristä markkinatuotoksen volyymi laski puoli prosenttia, muun markkinattoman tuotoksen volyymi vastaavasti kasvoi puoli prosenttia ja markkinattomien tuotteiden myyntien volyymi kasvoi vajaat kaksi prosenttia. Markkinatuotos sisältää markkinahintaan myydyt palvelut ja muu markkinaton tuotos ns. julkisena palveluna tuotetut palvelut. Kokonaispanoksen osatekijöistä palkansaajakorvausten volyymi kasvoi puolisen prosenttia ja välituotekäytön volyymi hieman yli kaksi prosenttia. Palkansaajakorvauksiin sisältyvät palkkojen ja palkkioiden lisäksi sosiaaliturvamaksut. Välituotekäyttöön lasketaan mukaan mm. palveluiden ostot ja tarvikehankinnat.

Tuotoksen volyymin paria viime vuotta pienempi kasvu on seurausta lähinnä markkinatuotoksen useamman vuoden ajan jatkuneen nopean kasvun hiipumisesta, minkä lisäksi muun markkinattoman tuotoksen kasvu oli hitaampaa kuin kahtena edeltävänä vuotena. Markkinatuotoksen nopean kasvun hidastuminen johtuu useammasta samaan aikaan tapahtuneesta seikasta. Terveydenhuoltopalveluiden, lähinnä erikoissairaanhoidon, liikelaitosten perustamisesta ja nopeasta toiminnan kasvusta seurannut markkinatuotoksen volyymin lisäys hidastui selvästi vuonna 2006. Lisäksi vuonna 2005 kansantalouden tilinpidossa toteutettu liikelaitoskoulujen siirtäminen yrityssektorista paikallishallintosektoriin paisutti markkinatuotosta silloin, mutta ei vaikuttanut enää 2006. Sosiaalipalveluiden markkinatuotos on heilahdellut vuosittain paljon mm. valtionosuusjärjestelmän vuoksi ja vuonna 2006 se laski merkittävästi. Kokonaispanoksen volyymin kasvu hidastui alimmalle tasolleen tällä vuosituhannella, mikä on seurausta välituotekäytön volyymin kasvun hiipumisesta. Tämä johtuu pääosin samoista seikoista kuin markkinatuotoksen kasvun hidastuminen, koska merkittävä osa välituotekäytöstä on palvelujen ostoja, joiden määrään heijastuu mm. kuntien ja kuntayhtymien liikelaitoksilta ostamat palvelut.

Koulutus, terveydenhuoltopalvelut ja sosiaalipalvelut kattavat yhteensä noin 70 prosenttia kuntien ja kuntayhtymien tuotoksesta. Kolmen tarkastellun toimialan yhteenlasketusta tuotoksesta terveydenhuoltopalvelut on lähes 45 prosenttia, koulutus vajaan kolmanneksen ja sosiaalipalvelut lopun neljänneksen. Tuotoksesta muu markkinaton tuotos kattaa liki 85 prosenttia, markkinatuotos ja markkinattomien tuotteiden myynnit käytännössä loput. Kokonaispanoksesta palkansaajakorvaukset ovat kaksi kolmasosaa, välituotekäyttö vajaat 30 prosenttia lopun ollessa kiinteän pääoman kulumista. Vuodesta 2000 osuudet ovat muuten pysyneet vakioina, mutta terveydenhuoltopalveluiden osuus on kasvanut pari prosenttia ja koulutuksen vastaavasti laskenut saman verran. Lisäksi välituotekäytön ja markkinatuotoksen osuudet ovat kasvaneet muutaman prosentin, mikä on seurausta ennen kaikkea terveydenhuoltopalveluiden liikelaitostamisista.

Tuottavuuskehitys toimialoittain

Kuntien ja kuntayhtymien kokonaistuottavuus kasvoi koulutuksessa, mutta laski sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluissa vuonna 2006. Terveydenhuoltopalveluissa kokonaistuottavuus laski puolisen prosenttia, kun kokonaispanoksen volyymi kasvoi puolitoista prosenttia tuotoksen volyymin kasvettua hieman yli puoli prosenttia. Liikelaitosten toiminta jatkoi kasvuaan, mikä näkyy markkinatuotoksen yli kahdeksan prosentin kasvussa. Tahti oli kuitenkin selvästi maltillisempaa kuin muutaman edellisvuoden kasvu, jolloin suuria liikelaitoksia perustettiin. Muu markkinaton tuotos ja markkinattomien tuotteiden myynnit pysyivät lähes ennallaan, joten tuotoksen kasvu seuraa yksinomaan markkinatuotoksen kasvusta. Panospuolella kuntien ja kuntayhtymien liikelaitoksilta ostamat palvelut näkyvät välituotekäytössä, joka sekin kasvoi nyt maltillisemmin kuin aiempina vuosina, vajaat neljä prosenttia. Palkansaajakorvausten volyymi pysyi vuoden 2005 tasolla, joten kokonaispanoksen kasvun merkittävin lähde oli välituotekäytön kasvu. Muu markkinaton tuotos kattaa terveydenhuoltopalveluiden tuotoksesta yli 80 prosenttia, kun markkinatuotoksen osuus on hieman yli 10 prosenttia, mutta on kasvanut muutaman prosentin vuosituhannen vaihteesta. Välituotekäytön osuus kokonaispanoksesta on yli kolmasosa ja palkansaajakorvausten osuus 60 prosenttia. Välituotekäytön osuus kokonaispanoksesta on kasvanut ja palkansaajakorvausten osuus laskenut kuusi prosenttia vuodesta 2000.

Toimialoista ainoastaan koulutuksen kokonaistuottavuus kasvoi hieman vuonna 2006, kun sekä tuotoksen että kokonaispanoksen volyymit laskivat noin puoli prosenttia. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun kokonaispanoksen volyymi laski millään tarkastelluista toimialoista tällä vuosituhannella. Tuotos laski, vaikka markkinatuotos kasvoi lähes prosentin, sillä muu markkinaton tuotos laski hieman ja tuotos omaan loppukäyttöön sekä markkinattomien tuotteiden myynnit laskivat suhteellisen paljon. Nämä kaksi viimeksi mainittua erää ovat pieniä ja herkkiä heilahtelemaan vuosittain. Kokonaispanoksen lievän laskun aiheutti sekä välituotekäytön puolentoista prosentin että palkansaajakorvausten puolen prosentin lasku. Koulutuksen tuotoksesta yli 90 prosenttia on muuta markkinatonta tuotosta ja kuusi prosenttia markkinatuotosta. Kokonaispanoksesta palkansaajakorvaukset kattavat yli kaksi kolmasosaa ja välituotekäyttö neljäsosan.

Sosiaalipalveluiden kokonaistuottavuus laski vuonna 2006 toimialoista eniten, puolitoista prosenttia, kun tuotoksen volyymi kasvoi vajaan prosentin ja kokonaispanoksen volyymi lähes kaksi ja puoli prosenttia. Tuotosta kasvattivat muun markkinattoman tuotoksen yli kahden ja puolen prosentin kasvu ja markkinattomien tuotteiden myyntien yli neljän prosentin kasvu. Luvuissa näkyvät etenkin tehostetun palveluasumisen hoitopäivien lukumäärän kasvu. Suurempaa kasvua koko tuotoksessa hillitsi markkinatuotoksen lähes 24 prosentin lasku, mikä on jatkoa vuosittaiselle heilahtelulle ja johtuu mm. valtionosuusjärjestelmästä. Kokonaispanoksen osatekijöistä välituotekäyttö kasvoi yli kolme ja puoli prosenttia ja palkansaajakorvaukset kaksi prosenttia. Muu markkinaton tuotos on 80 prosenttia tuotoksesta, markkinattomien tuotteiden myynnit 15 prosenttia ja markkinatuotos käytännössä loput. Välituotekäyttö kattaa viidesosan ja palkansaajakorvaukset kolme neljäsosaa kokonaispanoksesta.

Tuottavuuskehitys suhteessa ennakkotietoihin

Aiemmin julkistettuihin ennakkotietoihin verrattuna kuntien ja kuntayhtymien kokonaistuottavuuskehitys on nyt tarkistetussa tilastossa 0,8 prosenttiyksikköä suurempi kuin ennakkotilastossa, jossa kokonaistuottavuuden lasku oli 1,4 prosenttia. Tuotoksen volyymin muutos pysyi ennallaan, mutta kokonaispanoksen volyymin muutos on nyt 0,8 prosenttiyksikköä pienempi. Tuotoksen kehitys pystyttiin siis loppukesällä 2007 käytettävissä olleiden lähdetietojen perusteella ennakoimaan kokonaisuutena hyvin, mutta kokonaispanoksen kehityksen ennakointi ei onnistunut yhtä tarkasti. Kuitenkin kokonaispanoksen kehityksen suunta ennakoitiin oikein ja ero tarkistettuun tilastoon pysyi kohtuullisena. Käytännössä eron aiheutti välituotekäytön käypähintaisten tietojen yliarviointi ennakkotilastoa laadittaessa ja välituotekäytön hintaindeksien tarkistamisesta johtunut vuoden 2005 kokonaispanoksen muutoksen 0,2 prosenttiyksikön lasku. Ennakkotilastoa laadittaessa käytettävissä olleiden lähdetietojen perusteella kaikkien toimialojen välituotekäyttö arvioitiin yhteensä siis 0,6 prosenttiyksikköä suuremmaksi kuin nyt tarkistettua tilastoa varten olleet lähdetiedot osoittivat. Vuoden 2005 kokonaispanoksen volyymin kehityksen muutos aiempaan on seurausta normaalista prosessista kansantalouden tilinpidon laadinnassa. Lopullinen vuositilasto laaditaan tarjonta- ja käyttötaulujen perusteella kaksi vuotta tilastovuoden päättymisestä. Tällöin mm. välituotekäytön ja markkinatuotoksen kiinteähintaistamisessa käytettävät hintaindeksit päivitetään tarkempaa tuoteluokitusta käyttäen, mikä saattaa aiheuttaa pieniä muutoksia edellisvuoden hintaisissa tiedoissa ja sitä kautta volyymikehityksessä.

Ennakkotietoihin nähden terveydenhuoltopalveluiden tuotoksen volyymin muutos on tarkistetussa tilastossa 0,4 prosenttiyksikköä suurempi. Ero selittyy muun markkinattoman tuotoksen volyymi-indikaattorin ja markkinatuotoksen hintaindeksien tarkentumisella lähdetietojen tarkentumisen myötä. Kokonaispanoksen muutos on nyt 0,7 prosenttiyksikköä pienempi kuin ennakkotilastossa vuoden 2006 välituotekäytön käypähintaisten tietojen ja vuoden 2005 välituotekäytön hintaindeksien tarkentumisen vuoksi. Näin ollen kokonaistuottavuuden muutos on 1,1 prosenttiyksikköä ennakkotietoja suurempi.

Koulutuksen tuotoksen volyymin muutos ei tarkistetussa tilastossa ole kuin 0,1 prosenttiyksikköä suurempi kuin ennakkotilastossa, mutta kokonaispanoksen volyymin muutos on 0,8 prosenttiyksikköä pienempi. Kuten muillakin toimialoilla, välituotekäytön käypähintaisten tietojen ja edellisvuoden hintaindeksien tarkentuminen aiheuttivat käytännössä kokonaispanoksen eron myös koulutuksessa. Käypähintaisten tietojen tarkentumisen osuus oli 0,2 prosenttiyksikköä ja hintaindeksien tarkentumisen osuus 0,6 prosenttiyksikköä. Näistä tekijöistä seuraa kokonaistuottavuuden muutoksen kääntyminen hieman positiiviseksi ollen 0,8 prosenttiyksikköä suurempi kuin ennakkotiedoissa.

Sosiaalipalveluissa tuotoksen volyymin muutos on nyt 0,4 prosenttiyksikköä pienempi kuin ennakkotilastossa. Erosta 0,3 prosenttiyksikköä selittyy vuoden 2005 hintaindeksien päivittämisellä ja 0,1 prosenttiyksikköä muun markkinattoman tuotoksen volyymi-indikaattorin tarkentumisella. Vastaavasti kokonaispanoksen volyymin 1,0 prosenttiyksikköä pienempi kasvu selittyy pääosin välituotekäytön käypähintaisten tietojen tarkentumisella. Kokonaistuottavuuden muutos on näistä muutoksista johtuen nyt 0,5 prosenttiyksikköä suurempi kuin ennakkotilastossa.

Tuottavuuskehitys vuosina 2000-2006

Kokonaistuottavuus kääntyi jälleen laskuun edellisvuoden pienen nousun jälkeen. Kokonaistuottavuuden lasku hidastui vuosittain vuosituhannen alussa, kunnes kääntyi vuonna 2005 ensimmäistä kertaa 2000-luvulla lievään nousuun laskeakseen taas hieman vuonna 2006. Vuoden 2006 kehityksessä merkittävää on se, että kokonaispanoksen volyymin kasvu hidastui selvästi alimmalle tasolleen koko tarkastelujakson aikana. Myös tuotoksen volyymin kasvu hidastui kahden nopeamman vuoden jälkeen. Kokonaisuudessaan vuodesta 2000 vuoteen 2006 kuntayhteisöjen koulutuksen, terveydenhuoltopalveluiden ja sosiaalipalveluiden yhteenlaskettu kokonaistuottavuus on laskenut seitsemän ja puoli prosenttia. Tuotoksen volyymi on vuosina 2000-2006 kasvanut kuusi ja puoli prosenttia ja kokonaispanoksen volyymi 15 prosenttia. Vuosittain tuotoksen volyymin muutokset ovat olleet varsin lähellä nollaa lukuun ottamatta vuosia 2004 ja 2005, jolloin tuotos kasvoi yhteensä neljä ja puoli prosenttia. Kokonaispanoksen volyymi on kasvanut vuosittain noin kahden ja puolen ja kolmen prosentin välillä lukuun ottamatta vuotta 2003, jolloin kasvu oli noin kaksi prosenttia ja vuotta 2006, jolloin kasvu oli prosentin. Sekä palkansaajakorvausten että välituotekäytön volyymit ovat kasvaneet viimeisten kuuden vuoden aikana, mutta toimintojen uudelleenjärjestelyistä johtunut ostopalvelujen kasvu terveydenhuoltopalveluissa ja sosiaalipalveluissa on kiihdyttänyt välituotekäytön kasvua ja hidastanut vastaavasti palkansaajakorvausten kasvua. Viime vuosien liikelaitostamiset etenkin terveydenhuoltopalveluissa näkyy markkinatuotoksen osuuden noin kahden prosentin kasvuna 2000-2006 ja muun markkinattoman tuotoksen osuuden vastaavana vähenemisenä.

Terveydenhuoltopalveluiden kokonaistuottavuus laski hidastuen vuosittain vuoteen 2004 ja kääntyi kasvuun vuonna 2005, kunnes taas laski hieman vuonna 2006. Tuotoksen volyymin 12 prosentin kasvusta huolimatta on kokonaistuottavuus laskenut kuitenkin vuodesta 2000 vuoteen 2006 yhdeksän ja puoli prosenttia, koska kokonaispanoksen volyymi on samanaikaisesti noussut yli 23 prosenttia. Tuotoksen kasvu nopeutui vuosittain 2000-luvun alusta jo ennen vuosien 2004 ja 2005 suurempaa kasvua, mutta hidastui selvästi vuonna 2006. Muu markkinaton tuotos on kasvanut joka vuosi etenkin erikoissairaanhoidon tuotoksen kasvusta johtuen. Markkinatuotos aleni vielä vuonna 2002, mutta on sen jälkeen tuplaantunut, mikä on seurausta erikoissairaanhoidon liikelaitostamisista ja liikelaitosten toiminnan kasvusta. Markkinatuotoksen osuus tuotoksesta onkin terveydenhuoltopalveluissa kasvanut pari prosenttia ja muun markkinattoman tuotoksen osuus vastaavasti laskenut saman verran. Kokonaispanoksen kasvu hidastui terveydenhuoltopalveluissa vuoteen 2003 saakka, mikä johtui etenkin palkansaajakorvausten kasvun hidastumisesta. Vuosina 2004 ja 2005 palkansaajakorvausten kasvun kiihtyminen ja välituotekäytön koko vuosituhannen korkealla pysynyt kasvuvauhti piti kokonaispanoksen kasvuvauhdin korkealla tasolla. Vuonna 2006 kasvu hidastui kuitenkin selvästi sekä välituotekäytön että palkansaajakorvausten kasvun hiipuessa. Liikelaitostamisista johtuen on myös välituotekäytön osuus terveydenhuollon kokonaispanoksesta kasvanut viisi prosenttia ja palkansaajakorvausten osuus vastaavasti laskenut saman verran.

Koulutuksen kokonaistuottavuus laski tasaisesti 2000-2004, kunnes vuonna 2005 se kääntyi kasvuun. Vuodesta 2000 vuoteen 2006 kokonaistuottavuus on laskenut kolme ja puoli prosenttia. Kokonaispanoksen volyymi on kasvanut seitsemän prosenttia ja tuotoksen volyymi kolme prosenttia. Kokonaispanos on kasvanut puolentoista prosentin verran vuodessa lukuun ottamatta vuotta 2004, jolloin se kasvoi puoli prosenttia ja vuotta 2006, jolloin se laski puoli prosenttia. Tuotos kasvoi vuodesta 2000 vuoteen 2004 alle prosentin vuodessa ja vuonna 2005 yli kaksi prosenttia, mikä johtui sektorirajauksen muutoksesta kansantalouden tilinpidossa. Vuonna 2006 tuotos laski ensimmäistä kertaa tällä vuosituhannella. Markkinatuotoksen osuus tuotoksesta kasvoi sektorimuutoksen myötä pari prosenttiyksikköä ja muun markkinattoman tuotoksen osuus vastaavasti laski saman verran.

Sosiaalipalvelujen kokonaistuottavuuden kehitys on ollut aaltoilevaa. Vuodesta 2000 vuoteen 2006 on sosiaalipalveluiden kokonaispanoksen volyymi kasvanut 13 prosenttia ja kokonaistuottavuus laskenut yhdeksän ja puoli prosenttia, kun tuotoksen volyymi on kasvanut pari prosenttia. Tuotos pysyi vuosina 2003 ja 2004 likimäärin ennallaan, kun vuosina 2000 ja 2001 tuotos ensin laski yli puolitoista prosenttia ja nousi sen jälkeen prosentin. Kokonaispanos kasvoi nopeasti vuosina 2001 ja 2002, jolloin sekä välituotekäyttö että palkansaajakorvaukset kasvoivat merkittävästi. Kasvu hidastui vuosina 2003 ja 2004, kun palkansaajakorvausten kasvu hidastui nollaan ja välituotekäytön kasvu vuoden 2002 yli kahdeksasta prosentista alle neljään prosenttiin vuodessa. Välituotekäytön kasvu johtui pääosin palveluiden ostojen lisääntymisistä.

Lähde: Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilasto 2006. Tilastokeskus.

Lisätietoja: Sami Hautakangas (09) 1734 3540, julkinen.tuottavuus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ari Tyrkkö


Päivitetty 31.01.2008

Viittausohje:

Tilasto: Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-139X. 2006, Kuntayhteisöjen kokonaistuottavuus kääntyi pieneen laskuun . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 21.7.2018].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/kktu/2006/kktu_2006_2008-01-31_kat_001_fi.html

Jaa