Tämä tilasto on lakkautettu.

Tilastosta ei enää tuoteta uusia tietoja.

Kuntayhteisöjen kokonaistuottavuus kääntyi kasvuun vuonna 2005

Korjaus 31.1.2007 ilmestyneeseen katsaukseen. Vuoden 2005 tuotosta ja kokonaistuottavuutta koskevat tiedot terveydenhuoltopalveluissa ja yhteensä-tasolla on korjattu 15.10.2007. Korjatut kohdat on merkitty punaisella.

Tuottavuuskehitys vuonna 2005

Kuntien ja kuntayhtymien koulutuksen, terveydenhuoltopalveluiden ja sosiaalipalveluiden yhteenlaskettu kokonaistuottavuus kasvoi 0,3 prosenttia vuonna 2005, ensimmäistä kertaa 2000-luvulla. Kasvu johtui tuotoksen volyymin kokonaispanoksen volyymiä suuremmasta kasvusta. Tuotoksen volyymi kasvoi 3,0 prosenttia, kun samanaikaisesti kokonaispanoksen volyymi kasvoi 2,6 prosenttia. Markkinatuotoksen volyymi lisääntyi 20 prosenttia ja muun markkinattoman tuotoksen volyymi puolitoista prosenttia. Markkinatuotos sisältää markkinahintaan myydyt palvelut ja muu markkinaton tuotos ns. julkisena palveluna tuotetut palvelut. Kokonaispanoksessa palkansaajakorvausten volyymi kasvoi prosentin ja välituotekäytön volyymi yli seitsemän prosenttia. Palkansaajakorvauksiin sisältyvät palkkojen ja palkkioiden lisäksi sosiaaliturvamaksut. Välituotekäyttöön lasketaan mukaan mm. palveluiden ostot ja tarvikehankinnat.

Tuotoksen volyymiä kasvattivat etenkin erikoissairaanhoidon palveluvolyymin lisääntyminen ja liikelaitosten kasvu terveydenhuoltopalveluissa sekä kuntien ja kuntayhtymien liikelaitoksina toimivien ammattikorkea- ja ammattikoulujen siirtäminen kansantalouden tilinpidossa yrityssektorista paikallishallintosektoriin. Samat tekijät vaikuttivat suurelta osin myös kokonaispanoksen volyymin kasvuun, joka kuitenkin kasvoi vähemmän kuin tuotoksen volyymi.

Koulutus, terveydenhuoltopalvelut ja sosiaalipalvelut kattavat yhteensä noin 70 prosenttia kuntien ja kuntayhtymien tuotoksesta. Kolmen tarkastellun toimialan yhteenlasketusta tuotoksesta terveydenhuoltopalvelut kattaa yli 40 prosenttia, koulutus kolmasosan ja sosiaalipalvelut lopun neljäsosan. Tuotoksesta muu markkinaton tuotos kattaa 85 prosenttia, markkinatuotos ja markkinattomien tuotteiden myynnit käytännössä loput. Kokonaispanoksesta palkansaajakorvaukset ovat kaksi kolmasosaa, välituotekäyttö vajaat 30 prosenttia ja loput on kiinteän pääoman kulumista.

Tuottavuuskehitys toimialoittain

Kuntien ja kuntayhtymien kokonaistuottavuus ei laskenut yhdelläkään tarkastelluista toimialoista vuonna 2005. Terveydenhuoltopalveluissa kokonaistuottavuus pysyi muuttumattomana, koska sekä tuotos että kokonaispanos kasvoivat noin 4,5 prosenttia. Markkinattoman tuotoksen kolmen prosentin kasvu on seurausta paitsi jo mainitusta erikoissairaanhoidon kolmen ja puolen prosentin kasvusta myös perusterveydenhuollon yli kahden prosentin kasvusta. Liikelaitosten kasvu vastaavasti näkyy markkinatuotoksen 17 prosentin lisäyksessä. Panospuolella kuntien ja kuntayhtymien liikelaitoksiltaan ostamat palvelut ovat välituotekäytössä, joka kasvoi 10 prosenttia. Palkansaajakorvaukset kasvoivat puolentoista prosentin verran. Muu markkinaton tuotos kattaa terveydenhuoltopalveluiden tuotoksesta yli 80 prosenttia, kun markkinatuotoksen osuus on kymmenesosa. Välituotekäytön osuus kokonaispanoksesta on yli kolmasosa ja palkansaajakorvausten 60 prosenttia.

Koulutuksessa kuntien ja kuntayhtymien liikelaitoksina toimivien ammattikorkea- ja ammattikoulujen siirtäminen kansantalouden tilinpidossa yrityssektorista paikallishallintosektoriin aiheutti markkinatuotokseen 50 prosentin kasvun. Tästä seurasi tuotoksen yli kahden prosentin kasvu, kun muu markkinaton tuotos pysyi käytännössä edellisvuoden tasolla. Kokonaispanos kasvoi hieman yli prosentin palkansaajakorvausten kasvettua vajaan prosentin ja välituotekäytön yli kolme prosenttia. Näin ollen kokonaistuottavuus kasvoi prosentin. Koulutuksen tuotoksesta yli 90 prosenttia on muuta markkinatonta tuotosta. Markkinatuotoksen osuus tuotoksesta nousi sektorirajauksen muutoksesta johtuen neljästä kuuteen prosenttiin. Kokonaispanoksesta palkansaajakorvaukset kattavat kaksi kolmasosaa ja välituotekäyttö neljäsosan.

Sosiaalipalveluiden kokonaistuottavuus pysyi lähes ennallaan, kun tuotos ja kokonaispanos kasvoivat molemmat puolisentoista prosenttia. Muutenkaan sosiaalipalveluissa ei tapahtunut suuria muutoksia vuonna 2005. Muu markkinaton tuotos kasvoi prosentin, markkinatuotos vajaat viisi prosenttia ja markkinattomien tuotteiden myynnit kolme prosenttia. Muu markkinaton tuotos on kolme neljäsosaa tuotoksesta, markkinattomien tuotteiden myynnit noin 15 prosenttia ja markkinatuotos käytännössä loppu kymmenesosa. Kokonaispanoksen kasvusta suurin osa johtui välituotekäytön yli viiden ja puolen prosentin noususta, joka selittyy palvelujen ostojen lisääntymisellä etenkin vanhustenhuollossa ja lasten päiväkotihoidossa. Välituotekäyttö kattaa viidesosan kokonaispanoksesta ja palkansaajakorvaukset kolme neljäsosaa.

Tuottavuuskehitys suhteessa ennakkotietoihin

Aiemmin elo- ja syyskuussa 2006 julkistettuihin ennakkotietoihin verrattuna kuntien ja kuntayhtymien kokonaistuottavuuskehitys on nyt 1,1 prosenttiyksikköä suurempi. Tuotoksen muutos on 1,0 prosenttiyksikköä suurempi ja kokonaispanoksen muutos 0,2 prosenttiyksikköä pienempi. Ennakoitua suurempi tuotoksen kasvu selittyy ennen kaikkea sillä, että koulutuksen ja terveydenhuoltopalvelujen tuotokset osoittautuivat ennakkotietoja suuremmiksi. Terveydenhuoltopalveluissa muutos on seurausta lähdetietojen tarkentumisesta ja koulutuksessa ero johtuu pääasiassa kansantalouden tilinpidon sektorirajausmuutoksesta. Lisäksi vuoden 2004 tiedot ovat muuttuneet hieman vuosi sitten julkistetuista tiedoista kansantalouden tilinpidon tietojen tarkentumisen myötä.

Elo- ja syyskuussa 2006 julkistettuihin ennakkotietoihin nähden terveydenhuoltopalveluiden tuotoksen muutos on nyt puoli prosenttiyksikköä suurempi. Kokonaispanoksen muutos on vastaavasti prosenttiyksikön verran pienempi lähinnä käypähintaisten palkansaajakorvaustietojen ja ansiotasoindeksin tarkentumisen vuoksi. Näin ollen kokonaistuottavuus on nyt lähes puolitoista prosenttia syyskuussa 2006 julkistettuja ennakkotietoja suurempi.

Koulutuksen ennakkotietoja yli kaksi prosenttiyksikköä suurempi tuotoksen muutos selittyy liikelaitosammattikorkea- ja ammattikoulujen siirtämisestä kansantalouden tilinpidossa yrityssektorista paikallishallintosektoriin. Kokonaispanoksen muutoksen vajaan prosenttiyksikön korkeampi taso selittyy myös suurelta osin sektorisiirrosta johtuvasta palkansaajakorvausten kasvusta. Näistä tekijöistä seuraa kokonaistuottavuuden muutoksen kääntyminen noin puolitoista prosenttia suuremmaksi kuin elokuussa 2006 julkistetuissa tiedoissa.

Sosiaalipalveluissa ei ole suuria eroja tuotoksen ja kokonaispanoksen muutoksissa verrattuna elokuussa 2006 julkistettuihin ennakkotietoihin. Tietojen tarkentumisesta ja tuotoksen laskentaan saaduista lisätiedoista johtuu se, että tuotoksen muutos hieman suurempi ja kokonaispanoksen muutos hieman pienempi. Nämä aiheuttavat kuitenkin sen, että kokonaistuottavuuden muutos on nyt lievästi positiivinen.

Kuntien ja kuntayhtymien tuotoksen volyymin, kokonaispanoksen volyymin ja kokonaistuottavuuden muutos toimialoittain vuosina 2001-2005, prosenttia edeltävästä vuodesta

Koulutus 2001 2002 2003 2004 2005*
Tuotos 0,3 0,7 0,1 0,0 2,2
Kokonaispanos 1,6 1,8 1,5 0,5 1,2
Kokonaistuottavuus -1,3 -1,1 -1,4 -0,6 1,0
Terveydenhuoltopalvelut 2001 2002 2003 2004 2005*
Tuotos 0,4 0,7 1,1 4,0 4,4
Kokonaispanos 3,7 3,6 2,9 5,5 4,4
Kokonaistuottavuus -3,2 -2,8 -1,8 -1,4 0,0
Sosiaalipalvelut 2001 2002 2003 2004 2005*
Tuotos -1,7 1,0 0,2 0,1 1,5
Kokonaispanos 3,9 3,0 0,7 0,9 1,4
Kokonaistuottavuus -5,3 -1,9 -0,5 -0,8 0,1
Yhteensä 2001 2002 2003 2004 2005*
Tuotos -0,2 0,8 0,5 1,7 3,0
Kokonaispanos 3,1 2,9 1,9 2,7 2,6
Kokonaistuottavuus -3,1 -2,0 -1,4 -1,0 0,3
* Ennakollinen tieto; tiedot tulevat tarkentumaan. Lopulliset tiedot julkaistaan tammikuussa 2008.

 

Tuottavuuskehitys vuosina 2000-2005

Kokonaistuottavuuskehityksen trendi kääntyi lievään kasvuun. Kokonaistuottavuuden lasku hidastui vuosi vuodelta vuosituhannen alussa, kunnes kääntyi vuonna 2005 ensimmäistä kertaa 2000-luvulla nousuun. Resurssien käyttöä on siis vuosi vuodelta pystytty tehostamaan. Kokonaisuudessaan vuodesta 2000 vuoteen 2005 kuntayhteisöjen koulutuksen, terveydenhuoltopalveluiden ja sosiaalipalveluiden yhteenlaskettu kokonaistuottavuus on laskenut seitsemän prosenttia, vaikka vuonna 2005 se kääntyikin kasvuun. Tuotoksen volyymi on vuosina 2000-2005 kasvanut kuusi prosenttia ja kokonaispanoksen volyymi lähes 14 prosenttia. Vuosittain tuotoksen volyymin muutokset olivat varsin lähellä nollaa ennen kahta viime vuotta, jolloin tuotos on kasvanut yhteensä viitisenviitisen prosenttia. Viime vuosien liikelaitostamiskehitys etenkin terveydenhuoltopalveluissa näkyy markkinatuotoksen osuuden noin kahden prosentin kasvuna 2000-2005 ja muun markkinattoman tuotoksen osuuden vastaavana vähenemisenä. Kokonaispanoksen volyymi on kasvanut vuosittain noin kahden ja puolen ja kolmen prosentin välillä lukuun ottamatta vuotta 2003, jolloin kasvu oli noin kaksi prosenttia. Sekä palkansaajakorvausten että välituotekäytön volyymit ovat kasvaneet viimeisten viiden vuoden aikana, mutta toimintojen uudelleenjärjestelyistä johtunut ostopalvelujen kasvu terveydenhuoltopalveluissa ja sosiaalipalveluissa on kiihdyttänyt välituotekäytön kasvua ja hidastanut vastaavasti palkansaajakorvausten kasvua.

Kuntien ja kuntayhtymien kokonaistuottavuus laski vuosittain kaikilla tarkastelluilla toimialoilla vuodesta 2000 vuoteen 2004, mutta kääntyi kasvuun vuonna 2005. Terveydenhuoltopalveluiden kokonaistuottavuuden aleneminen hidastui vuosittain vuoteen 2004 ja pysyi muuttumattomana vuonna 2005. Terveydenhuoltopalveluissa on tuotoksen 11 prosentin kasvusta huolimatta kokonaistuottavuus laskenut kuitenkin vuodesta 2000 vuoteen 2005 yhdeksän prosenttia, koska kokonaispanos on samanaikaisesti noussut lähes 22 prosenttia. Tuotoksen kasvu on nopeutunut vuosi vuodelta 2000-luvun alusta jo ennen vuosien 2004 ja 2005 suurempaa kasvua. Muu markkinaton tuotos on kasvanut joka vuosi etenkin erikoissairaanhoidon tuotoksen kasvusta johtuen. Markkinatuotos aleni vielä vuonna 2002, mutta on kasvanut sen jälkeen yhteensä noin 70 prosenttia, mikä on seurausta erikoissairaanhoidon liikelaitostamisista ja liikelaitosten toiminnan kasvusta. Markkinatuotoksen osuus tuotoksesta onkin terveydenhuoltopalveluissa kasvanut pari prosenttia ja muun markkinattoman tuotoksen osuus vastaavasti laskenut saman verran. Kokonaispanoksen kasvu hidastui terveydenhuoltopalveluissa vuoteen 2003 saakka, mikä johtui etenkin palkansaajakorvausten kasvun hidastumisesta. Parin viime vuoden aikana palkansaajakorvausten kasvu on kiihtynyt. Kun samanaikaisesti välituotekäytön kasvuvauhti on jo vuosia pysynyt korkealla on kokonaispanoksen kasvuvauhti siirtynyt korkeammalle uralle. Liikelaitostamisista johtuen on myös välituotekäytön osuus terveydenhuollon kokonaispanoksesta kasvanut ja palkansaajakorvausten osuus laskenut noin viisi prosenttia.

 

Kuntien ja kuntayhtymien koulutuksen, terveydenhuoltopalveluiden ja sosiaalipalveluiden kokonaistuottavuuden kehitys toimialoittain vuosina 2000-20051) (2000=100)

1) Kuviossa vuoden 2005 tiedot korjattu.

Koulutuksen kokonaistuottavuus laski tasaisesti 2000-2004, kunnes vuonna 2005 se kääntyi kasvuun. Vuodesta 2000 vuoteen 2005 kokonaistuottavuus on laskenut noin kolme ja puoli prosenttia. Kokonaispanos on kasvanut vajaat seitsemän prosenttia ja tuotos yli kolme prosenttia. Kokonaispanos on kasvanut puolentoista prosentin verran vuodessa lukuun ottamatta vuotta 2004, jolloin se kasvoi puoli prosenttia. Tuotos kasvoi vuodesta 2000 vuoteen 2004 alle prosentin vuodessa ja vuonna 2005 yli kaksi prosenttia, mikä johtui aiemmin mainitusta sektorirajauksen muutoksesta kansantalouden tilinpidossa. Markkinatuotoksen osuus tuotoksesta kasvoi sektorimuutoksen myötä pari prosenttiyksikköä ja muun markkinattoman tuotoksen osuus vastaavasti laski saman verran.

Sosiaalipalvelujen kokonaistuottavuuskehitys on ollut aaltoilevaa. Vuodesta 2000 vuoteen 2005 on sosiaalipalveluiden kokonaispanos kasvanut noin 10 prosenttia ja kokonaistuottavuus laskenut noin kahdeksan prosenttia, kun tuotos on hieman kasvanut. Tuotos pysyi vuosina 2003 ja 2004 likimäärin ennallaan, kun vuosina 2000 ja 2001 tuotos ensin aleni yli puolitoista prosenttia ja nousi sen jälkeen prosentin. Kokonaispanos kasvoi aluksi nopeasti vuosina 2001 ja 2002, jolloin sekä välituotekäyttö että palkansaajakorvaukset kasvoivat merkittävästi. Kasvu hidastui vuosina 2003 ja 2004, kun palkansaajakorvausten kasvu hidastui nollaan ja välituotekäytön kasvu vuoden 2002 yli kahdeksasta prosentista alle neljään prosenttiin vuodessa. Välituotekäytön kasvu johtui pääosin palveluiden ostojen lisääntymisistä.

Nyt korjattu tilasto julkistettiin alunperin 31.1.2007. Tuolloin käytössä olleet erikoissairaanhoidon lähdetiedot osoittautuivat myöhemmin virheellisiksi. Korjaus vaikuttaa muuhun markkinattomaan tuotokseen terveydenhuoltopalveluissa ja samalla kaikkien kolmen toimialan yhteenlaskettuihin tietoihin. Vaikutus näkyy tuotoksessa ja kokonaistuottavuudessa niin terveydenhuoltopalveluissa kuin toimialojen yhteenlasketuissa tiedoissakin. Korjauksen jälkeen terveydenhuoltopalveluiden muun markkinattoman tuotoksen kasvu vuonna 2005 on kaksi prosenttiyksikköä pienempi kuin tammikuussa 2007 julkistetussa tilastossa. Vastaavasti toimialojen yhteenlaskettu muun markkinattoman tuotoksen kasvu vuodelta 2005 on korjatuissa tiedoissa prosenttiyksikön verran pienempi. Terveydenhuoltopalveluiden koko tuotoksen kasvu on nyt 1,6 prosenttiyksikköä pienempi kuin virheelliset tiedot osoittivat ja samalla kokonaistuottavuuden muutos on myös 1,6 prosenttiyksikköä pienempi. Kaikkien kolmen toimialan yhteenlaskettu tuotoksen ja kokonaistuottavuuden kasvu on korjatuissa tiedoissa 0,7 prosenttia tammikuussa 2007 julkistettuja tietoja pienempi.


Päivitetty 15.10.2007

Viittausohje:

Tilasto: Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-139X. 2005, Kuntayhteisöjen kokonaistuottavuus kääntyi kasvuun vuonna 2005 . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 26.4.2018].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/kktu/2005/kktu_2005_2007-10-15_kat_001.html

Jaa