Laatuseloste: Koulutuksen keskeyttäminen

1. Tilastotietojen relevanssi

Tilastossa kuvataan vuoden aikana tapahtunutta perusasteen jälkeisen tutkintotavoitteisen koulutuksen keskeyttämistä. Peruskouluissa keskeyttämistä kuvataan koulupudokastiedoilla, joihin sisältyvät oppivelvollisuutensa lukuvuoden aikana ja lukuvuodesta 2010/2011 lähtien kevätlukukauden aikana kokonaan laiminlyöneet sekä oppivelvollisuusiän ohittaneet, ilman peruskoulun päättötodistusta eronneet. Tietoja käytetään mm. koulutuksen suunnittelussa, tutkimuksessa ja arvioinnissa.

Perusasteen jälkeisen koulutuksen keskeyttämistiedot lukuvuodelta 2014/2015 on saatu seuraamalla syyskuussa 2014 opiskelleiden tilannetta syyskuussa 2015. Perusasteen jälkeisen koulutuksen keskeyttämistilasto on laadittu oppilaitosten Tilastokeskukselle ilmoittamien henkilöpohjaisten opiskelija- ja tutkintotietojen perusteella. Mikäli henkilö ei jatkanut opiskeluaan tai ei suorittanut tutkintoa tuona aikana, hänet on laskettu keskeyttäneeksi. Tilaston laatimista varten ei ole suoritettu erillistä tiedonkeruuta.

Keskeyttämisen laskemiseksi opiskelijoita on seurattu tietyssä loogisessa järjestyksessä, jossa tutkinnon suorittaminen on priorisoitu aina ennen opiskelua. Lähtökohtana on oppilaitos ja koulutus, jossa opiskelija opiskeli 20.9.2014. Tarkastelun edetessä vaiheittain saadaan tietoa esim. koulutusalaa ja koulutussektoria vaihtaneista sekä tutkintoon johtavan koulutuksen kokonaan keskeyttäneistä.

Tilaston keskeisin tarkastelukohde on koulutussektori:
- lukiokoulutus (nuorten opetussuunnitelman mukainen koulutus)
- ammatillinen koulutus (toinen aste, pääsääntöisesti nuorille suunnattu koulutus, oppilaitosmuotoinen opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen koulutus)
- ammattikorkeakoulukoulutus (ammattikorkeakoulututkinnot)
- yliopistokoulutus (alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot).

Tietoja on tuotettu myös muista näkökulmista: oppilaitoksen, koulutusalan, opintoalan ja maakunnan mukaan.

Oppisopimuskoulutus ei sisälly ammatillisen koulutuksen keskeyttämislukuihin, mutta oppisopimuksen purkautumisesta neljän kuukauden koeajalla ja sen jälkeen on kerätty erikseen tietoja.

Peruskoulun koulupudokastiedot ovat oppilaitostason tietoja, jotka Tilastokeskus on saanut kunnilta ja muilta opetuksen järjestäjiltä.

Tilastolain 280/2004 (muut. 361/2013) mukaan valtion tilastotoimen tehtävänä on huolehtia yhteiskuntaolojen ja niiden kehitystä kuvaavien tilastojen laatimisesta yleistä käyttöä varten. Laki Tilastokeskuksesta (48/1992) osoittaa tehtävän kuuluvan Tilastokeskukselle. Tilastokeskuksen työjärjestyksen mukaan väestö- ja elinolotilastot -tulosyksikkö tuottaa kyseisiä tilastoja mm. koulutuksesta ja työssäkäynnistä.

2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

Perusasteen jälkeisen koulutuksen keskeyttämistilasto perustuu henkilöpohjaisiin opiskelija- ja tutkintotietoihin, jotka Tilastokeskus on kerännyt koulutuksen järjestäjiltä, korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta ja ylioppilastutkintorekisteristä. Peruskoulun koulupudokastiedot perustuvat Tilastokeskuksen opetuksen järjestäjiltä keräämiin kouluittaisiin tietoihin. Työssäkäyntitiedot perustuvat Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoon, jonka lähdeaineistoina käytetään lähinnä hallinnollisia rekistereitä ja muita rekisteripohjaisia tietoaineistoja. Aineistot ovat kokonaisaineistoja.

Perusasteen jälkeisessä koulutuksessa lukuvuoden 2014/2015 keskeyttämistilaston lähtökohtana on tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä 20.9.2014. Keskeyttämisen laskennassa käytetty opiskelijamäärä poikkeaa kuitenkin kokonaisopiskelijamäärästä, sillä osa opiskelijoista on jouduttu poistamaan aineistosta laskennallisista syistä.

Vuoden 2014 kokonaisopiskelijamäärän ja keskeyttämistilastossa käytetyn opiskelijamäärän vertailu

Koulutussektori Kokonaisopiskelijamäärä Opiskelijamäärä, josta
keskeyttäminen on laskettu
Erotus
Lukiokoulutus 103 914 95 322 – 8 592
Ammatillinen koulutus (kalenterivuoden tiedot) 321 736 123 590 – 198 146
Ammattikorkeakoulukoulutus 138 719 127 736 –10 983
Yliopistokoulutus 163 759 129 817 – 33 942

Lukiokoulutuksessa suurin osa erotuksesta selittyy aikuisten opetussuunnitelmaa noudattavien opiskelijoiden poistamisesta, ammatillisessa koulutuksessa näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa ja oppisopimuskoulutuksessa olevien opiskelijoiden poistamisesta, ammattikorkeakoulukoulutuksessa ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelevien poistamisesta ja yliopistokoulutuksessa lisensiaatintutkintokoulutuksessa, tohtorintutkintokoulutuksessa ja lääkärien erikoistumiskoulutuksessa olevien opiskelijoiden poistamisesta.

Ennen keskeyttämisen laskemista kokonaisopiskelijamäärästä on poistettu:

  • Henkilöt, joilla on puutteellinen henkilötunnus. Suuri osa heistä on ulkomaalaisia.

  • Syyskuussa 2014 opiskeleviksi ilmoitetut, jotka olivat suorittaneet ko. koulutuksen jo ennen syyskuuta 2014.

  • Vuosina 2014–2015 lakkautetut oppilaitokset, koska lakkautetun oppilaitoksen opiskelijoiden seurantatiedot häviävät.

Lukiokoulutus

Tilasto sisältää vain nuorille suunnatun lukiokoulutuksen. Joukosta on poistettu ne henkilöt, jotka oppilaitoksen ilmoituksen mukaan noudattavat aikuisten opetussuunnitelmaa. Lisäksi lukuvuoteen 2004/2005 asti on poistettu ne henkilöt, jotka opiskelevat oppilaitoksissa, jotka ylioppilastutkintorekisterissä on määritelty ns. aikuislukioiksi. Lukuvuodesta 2005/2006 lähtien aineistosta ei ole poistettu ns. aikuislukioita, sillä tätä tietoa ei saa enää ylioppilastutkintorekisteristä.

Ennen vuotta 2009 lukio-opintonsa aloittaneet on poistettu tilastosta. Pääsääntöisesti heidän ei pitäisi enää olla oppilaitoksen kirjoilla.

Toisen asteen ammatillinen koulutus

Tilasto sisältää ammatillisen koulutuksen toisen asteen, ei opisto- eikä ammatillista korkea-astetta. Perusjoukosta on lisäksi poistettu:

  • näyttötutkintoon valmistava koulutus (näyttötutkinto suoritetaan erillään koulutuksesta)

  • oppisopimuskoulutus (näyttötutkinto suoritetaan erillään koulutuksesta)

  • työvoimapoliittinen koulutus

  • ammatilliset erityisoppilaitokset (kaikki opiskelijat eivät suorita koko tutkintoa)

  • ennen vuotta 2009 opintonsa aloittaneet (pääsääntöisesti heidän ei pitäisi enää olla oppilaitoksen kirjoilla).

Lukuvuoden 2013/2014 keskeyttämistiedot eivät sisällä Jyväskylän aikuisopistoa ja Pohjois-Savon opistoa puutteellisten seurantatietojen vuoksi. Lukuvuoden 2014/2015 keskeyttämistiedot eivät sisällä Rovala-opistoa, Pohjois-Savon opistoa eikä Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusopistoa puutteellisten seurantatietojen vuoksi. Ammattikorkeakoulukoulutus

Tilasto ei sisällä ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja.

Vuodesta 2002 lähtien ammattikorkeakoulukoulutuksen luvuissa ovat mukana myös poissaoleviksi ilmoittautuneet uudet opiskelijat. Tämä on voinut vaikuttaa keskeyttämisten määriin.

Lukuvuosien 2011/2012–2014/2015 keskeyttämistiedot eivät sisällä Poliisiammattikorkeakoulua, sillä keskeyttämistä ei ole voitu laskea puutteellisten seurantatietojen vuoksi. Lukuvuosittaisen keskeyttämistilaston laskennassa tarvitaan opiskelijatiedot kahdelta vuodelta. Jos nämä tiedot eivät ole keskenään vertailukelpoiset, keskeyttämistä ei lasketa.

Poliisiammattikorkeakoulussa annettavan poliisipäällystökoulutuksen koulutusrakenne on muuttunut siten, että poliisipäällystön A-opinnot on tilastoitu vuodesta 2007 lähtien ammatilliseksi koulutukseksi, kun aiemmin kaikki Poliisiammattikorkeakoulun antama koulutus tilastoitiin ammattikorkeakoulukoulutukseksi.

Yliopistokoulutus

Tilasto sisältää alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa opiskelevat. Luvuissa ei ole mukana lisensiaatin- tai tohtorintutkintoa eikä lääkärien erikoistumiskoulutusta suorittavia. Maanpuolustuskorkeakoulu sisältyy tietoihin lukuvuodesta 2010/2011 alkaen.

Lukuvuoden 2002/2003 keskeyttämistiedot eivät sisällä Taideteollista korkeakoulua, lukuvuoden 2004/2005 tiedot eivät sisällä Svenska handelshögskolania ja lukuvuoden 2010/2011 eivät sisällä Turun yliopistoa puutteellisten opiskelijatietojen vuoksi. Lukuvuoden 2014/2015 keskeyttämistiedot eivät sisällä Tampereen teknillistä yliopistoa eikä Maanpuolustuskorkeakoulua puutteellisten seurantatietojen vuoksi. Lukuvuosittaisen keskeyttämistilaston laskennassa tarvitaan opiskelijatiedot kahdelta vuodelta. Jos nämä tiedot eivät ole keskenään vertailukelpoiset, keskeyttämistä ei lasketa.

Yliopistokoulutus poikkeaa muista koulutuksista tällä tavoin lasketussa keskeyttämisessä. Koska koulutukselle ei ole määritelty normipituutta samalla tavalla kuin muissa koulutuksissa, opiskelija voi olla yliopiston kirjoissa hyvinkin pitkään. Opiskelijarekistereissä voi olla mukana todellisuudessa opintonsa keskeyttäneitä. Tietojen vertailtavuuteen eri vuosina voi vaikuttaa ajoittain tapahtuva yliopistojen opiskelijarekisterien päivittäminen, jossa rekistereistä poistetaan pitkään kirjoilla olleita henkilöitä, joilla ei ole ollut opintosuorituksia vuosiin.

Yliopistojen opiskelijamäärätieto on vuodesta 2002 lähtien 20.9. tilanteen mukainen (aiemmin 31.12.). Tiedusteluajankohdan muutos on voinut kasvattaa keskeyttämisten määrää, jos ilmoittautumisajoista huolimatta osa opiskelijoista on ilmoittautunut vasta tiedusteluajankohdan jälkeen.

3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Tietojen käsittelyprosessin aikana tilaston perustana olevien tietojen korkea laatu varmistetaan useiden erilaisten tilastollisten tarkistusohjelmien avulla, tiedonantajille tehdyillä lisäkyselyillä sekä vertailuilla aiempiin vastaaviin tilastoihin ja muihin tietolähteisiin.

Mikäli oppilaitosten ilmoittamissa tiedoissa on puutteellisuuksia, ne yleensä vaikuttavat perusasteen jälkeisen koulutuksen keskeyttämistietoihin lisäämällä keskeyttämisten määrää.

Taulukoissa perusasteen jälkeisen koulutuksen keskeyttämistietoja ei ole ilmoitettu alle 45 opiskelijan ryhmistä satunnaisvaihtelun vaikutuksen vuoksi. Nämä tiedot ovat kuitenkin mukana kaikissa kokonaismäärissä.

4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Keskeyttämistilastoaineisto on lopullinen ja ilmestyy vuosittain. Tiedot ilmestyvät noin 18 kuukautta viiteajankohdan jälkeen. Peruskoulun koulupudokastiedot ilmestyvät noin 9 kuukautta viiteajankohdan jälkeen.

5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys

Tilastosta julkaistaan tietoja Tilastokeskuksen verkkosivuilla. Tarkempia tietoja voi kysellä myös suoraan Koulutustilastot-vastuualueelta, jossa tilasto laaditaan. Aineistosta on mahdollista tehdä tilauksesta erityisselvityksiä.

Lisää tietoa tilastossa käytetyistä käsitteistä löytyy Tilastokeskuksen verkkosivuilta. Tilastoissa käytetyt luokitukset löytyvät sekä verkkosivuilta että painetuista luokituskäsikirjoista.

6. Tilastojen vertailukelpoisuus

Perusasteen jälkeistä koulutusta koskevan keskeyttämistilaston laatiminen on aloitettu lukuvuodesta 2000/2001 alkaen. Jonkin verran eri vuosien vertailtavuuteen vaikuttavat tilastoinnissa tapahtuneet muutokset ja tilastoaineiston laadun paraneminen. Peruskoulun koulupudokastietoja on saatavissa lukuvuodesta 1999/2000 alkaen.

7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

Tilastotiedot perustuvat samoihin tietolähteisiin ja ne on laadittu samoja periaatteita noudattaen kuin Tilastokeskuksen koulutussektoreittain laaditut tilastot. Näitä tilastoja voidaan hyvin käyttää rinnan, kunhan otetaan huomioon tilastojen erityispiirteet.


Lähde: Koulutustilastot. Tilastokeskus

Lisätietoja: Heli Hiltunen 029 551 3314, koulutustilastot@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 17.3.2017

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Koulutuksen keskeyttäminen [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-9280. 2015, Laatuseloste: Koulutuksen keskeyttäminen . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 25.3.2017].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/kkesk/2015/kkesk_2015_2017-03-17_laa_001_fi.html

Jaa