Julkaistu: 21.12.2020

Kasvihuonekaasupäästöt 2019 laskivat, kauden 2013-2020 päästövähennysvelvoitteet saavutettavissa

Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan vuoden 2019 kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt ovat 53,1 miljoonaa hiilidioksiditonnia vastaava määrä (CO2-ekv.) ollen 18,2 miljoonaa tonnia vähemmän kuin vertailuvuonna 1990. Päästöt laskivat 6 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Eniten päästöjen laskuun vaikutti hiilen ja turpeen käytön väheneminen. Päästökaupan ulkopuoliset päästöt laskivat yhden prosentin, mutta ylittivät EU:n asettaman päästökiintiön 0,6 milj. tonnilla CO2-ekv. Maankäyttö, maankäytön muutokset sekä metsätalous (LULUCF) –sektorin nettonielu eli poistumien ja päästöjen summa oli −14,7 milj. tonnia CO2-ekv. vuonna 2019, mutta näitä tietoja ei ole luettu mukaan kokonaispäästöihin. Julkistettavat tiedot perustuvat Tilastokeskuksen EU:n komissiolle 15. tammikuuta 2021 mennessä lähetettävään ennakkoraporttiin vuoden 2019 päästöistä.

Suomen kasvihuonekaasupäästöt ja -poistumat sektoreittain ja kaikkien sektoreiden summa, jossa LULUCF-sektorin nettonielu on vähennetty muiden sektoreiden yhteenlasketuista päästöistä

Suomen kasvihuonekaasupäästöt ja -poistumat sektoreittain ja kaikkien sektoreiden summa, jossa LULUCF-sektorin nettonielu on vähennetty muiden sektoreiden yhteenlasketuista päästöistä
*Ennakkotieto.
LULUCF tarkoittaa maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous -sektoria. Negatiiviset luvut ovat kasvihuonekaasujen poistumia. Sektori ei kuulu päästökaupan piiriin eikä taakanjakopäätöksen vähennysvelvoitteisiin. Viimeisimpien vuosien luvut tarkentuvat jatkossa lähtöaineiston päivitysten myötä (mm. puusto, pinta-alat).

Ennakkotietojen mukaan kokonaispäästöt vuonna 2019 laskivat lähes 6 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. LULUCF-sektorin päästöjen ja poistumien summaa eli nettonielua ei lasketa mukaan näihin kokonaispäästöihin. Energiasektorin päästöt laskivat 7 prosenttia, päästöjen laskuun vaikutti eniten hiilen ja turpeen kulutuksen väheneminen (linkki energiajulkistukseen ). Teollisuusprosessien ja tuotteiden käytön päästöt vähenivät 6 prosenttia ja jätesektorin päästöt prosentin vuodesta 2018 vuoteen 2019, kun taas maatalouden päästöt kasvoivat 2 prosenttia. Maankäyttö, maankäytön muutokset sekä metsätalous (LULUCF) –sektorin nettonielu eli päästöjen ja poistumien summa oli −14,7 milj. tonnia CO2-ekv. vuonna 2019 eli 79 prosenttia suurempi kuin edeltävänä vuonna. Etenkin hakkuiden vähentyminen 6 prosentilla hakkuiden huippuvuoteen 2018 verrattuna kasvatti maankäyttösektorin nettonielua. Nettonielun laskenta tarkentuu vuosittain viimeisintä edeltävien vuosien osalta. Tähän on syynä uusien aineistojen, esimerkiksi valtakunnan metsien inventointitietojen, hyödyntäminen laskennassa. Uudet aineistot vaikuttavat mm. pinta-aloihin ja puuston kasvuun, jotka puolestaan vaikuttavat puuston karikesadon kautta myös maaperän hiilivaraston laskentaan (ks. katsaus ). Lisätietoja maankäyttösektorin laskennasta Luken uutisesta .

Suomen kasvihuonekaasupäästöt sektoreittain.

  Päästöt ja poistumat, milj. t CO2-ekv.  
1990 2000 2005 2010 2015 2016 2017 2018 2019 4)
Päästöt yhteensä pl. LULUCF-sektori 1) 71,2 70,3 69,9 75,7 55,1 58,1 55,3 56,3 53,1
   Energiasektori 53,5 53,7 53,7 60,2 40,6 43,4 41,0 42,1 39,1
     Energiateollisuus 19,0 22,1 22,1 30,9 17,8 19,2 17,5 18,7 16,3
     Teollisuus ja rakentaminen 13,4 12,0 11,4 10,0 6,8 6,8 6,7 6,8 6,6
     Kotimaan liikenne 12,1 12,1 12,9 12,7 10,9 12,1 11,5 11,7 11,3
     Muu energia 2) 9,0 7,5 7,3 6,5 5,2 5,3 5,4 5,0 5,0
   Teollisuusprosessit ja tuotteiden käyttö 5,4 6,0 6,8 6,2 5,8 6,0 5,8 5,8 5,5
     Teollisuusprosessit (pl. F-kaasut) 3) 5,3 5,2 5,6 4,8 4,4 4,7 4,6 4,6 4,4
     F-kaasujen käyttö 3) 0,1 0,7 1,2 1,4 1,3 1,3 1,2 1,2 1,2
   Maatalous 7,5 6,6 6,5 6,7 6,6 6,7 6,5 6,5 6,6
   Jätteiden käsittely 4,7 3,8 2,8 2,6 2,1 2,0 1,9 1,8 1,8
   Epäsuorat CO2-päästöt 0,2 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1
LULUCF-sektori 1) -13,6 -15,1 -20,6 -20,8 -18,0 -17,0 -15,7 -8,2 -14,7
1) LULUCF tarkoittaa maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous -sektoria. Negatiiviset luvut ovat kasvihuonekaasujen poistumia. Sektori ei kuulu päästökaupan piiriin eikä taakanjakopäätöksen vähennysvelvoitteisiin. Viimeisimpien vuosien luvut tarkentuvat jatkossa lähtöaineiston päivitysten myötä (mm. puusto, pinta-alat).
2) Muu energia sisältää alaluokat rakennusten lämmitys sekä maa-, metsä- ja kalatalous (ml. työkoneet), muu polttoainekäyttö ja polttoaineiden haihtumapäästöt.
3) F-kaasuilla tarkoitetaan fluorattuja kasvihuonekaasuja (HFC-, PFC-yhdisteet sekä SF6 ja NF3).
4) Ennakkotieto

Päästökaupan ulkopuoliset päästöt lasketaan kokonaispäästöjen ja päästökauppasektorin todennettujen päästöjen erotuksena, josta vähennetään inventaarion mukaiset kotimaan lentoliikenteen CO2-päästöt. Päästökauppasektorin todennetut päästöt julkaisee Energiavirasto.

Päästökaupan ulkopuolisille päästöille on EU:n taakanjakopäätöksessä määritelty vuosille 2013-2020 vuosittaiset kansalliset päästökiintiöt. Vaikka päästöt ovat vähentyneet vuosina 2018 ja 2019 verrattuna niitä edeltäviin vuosiin, ylittyy tavoitepolku näinä vuosina kuten myös vuonna 2016. Ylitykset voidaan kuitenkin kompensoida vuosien 2013–2015 ja 2017 alituksilla.

Kioton pöytäkirjan toisella velvoitekaudella Suomen päästökaupan ulkopuoliset päästöt tulee rajoittaa 240,5 miljoonaan tonniin CO2-ekv. Tähänastisten tietojen perusteella Suomi tulee täyttämään velvoitteensa, mutta joutuu todennäköisesti käyttämään Kioton pöytäkirjan LULUCF-toimista aiheutuvan lisätaakan kattamiseen pöytäkirjan joustomekanismeista hankittuja päästöyksiköitä. Lisätietoja saatavilla julkistuksen katsauksessa .

Päästökaupan ulkopuolisten päästöjen tavoitepolku kaudelle 2013-2020, vastaavat tarkastetut päästötiedot vuosille 2013-2018 ja viimeisimmän inventaariolähetyksen tieto vuodelle 2019 sekä näiden ero tavoitepolkuun

  2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020
Milj. tonnia CO2-ekv.
EU:n taakanjakopäätöksen mukainen tavoitepolku Suomelle 31,8 31,3 30,8 30,3 30,2 29,6 29,1 28,5
Päästökaupan ulkopuoliset päästöt 1) 31,6 30,1 29,9 31,4 30,1 29,9 29,7 3) ..
Ero tavoitepolkuun 2) -0,2 -1,1 -0,9 1,0 -0,1 0,3 0,6 ..
1) Laskettu kokonaispäästöarvioiden (pl. inventaarion mukaiset kotimaan lentoliikenteen CO2-päästöt) ja Energiaviraston julkaisemien päästökaupan päästötietojen erotuksena. Taakanjakopäätöksen velvoitteen seurannassa vuosien 2013–2018 päästöt poikkeavat kasvihuonekaasujen inventaarion viimeisimmistä luvuista, koska kyseisille vuosille EU-velvoitteeseen vaikuttavat päästöluvut on vahvistettu ja kiinnitetty vuosittain EU:n sisäisissä tarkastuksissa, eikä lukuja inventaario- tai päästökauppatietojen tarkentuessa korjata takautuvasti.
2) Ero tavoitepolkuun on ilmaistu negatiivisena lukuna kun toteutuneet päästöt ovat tavoitepolun alapuolella ja positiivisena lukuna kun ne ovat tavoitepolun päästöjä suuremmat.
3) Ennakkotieto

Lähde: Kasvihuonekaasujen inventaario. Tilastokeskus

Lisätietoja: Pia Forsell 029 551 2937, Päivi Lindh 029 551 3778, Sini Niinistö (LULUCF) 029 551 2954, kasvihuonekaasut@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Mari Ylä-Jarkko

Julkaisu pdf-muodossa (358,5 kt)

Katsaukset
Taulukot

Tietokantataulukot

Laatuselosteet
Tietojen tarkentuminen

Päivitetty 21.12.2019

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kasvihuonekaasut [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-6049. 2019. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 24.1.2021].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/khki/2019/khki_2019_2020-12-21_tie_001_fi.html