Julkaistu: 12.12.2019

Ilman jatkokoulutuspaikkaa jääneiden ylioppilaiden osuus kasvoi edelleen

Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuoden 2018 kevään uusista ylioppilaista 70 prosenttia ei jatkanut tutkintoon johtavassa koulutuksessa ylioppilaaksitulovuonna. Ammattikorkeakoulutuksessa heistä jatkoi 10 prosenttia ja yliopistokoulutuksessa 18 prosenttia. Jatko-opintojen ulkopuolelle jääneiden osuus uusista ylioppilaista on kasvanut yli 10 vuoden ajan. Jatkokoulutuspaikkaa haki 82 prosenttia ylioppilaista. Peruskoulun päättäneistä lukiokoulutuksessa jatkoi heti peruskoulun jälkeen 53 prosenttia ja ammatillisessa koulutuksessa 41 prosenttia.

Kevätlukukaudella valmistuneiden ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatkokoulutukseen 2007–2018, %

Kevätlukukaudella valmistuneiden ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatkokoulutukseen 2007–2018, %

Yliopistoista jatkokoulutuspaikan saaneiden osuus kasvoi hieman edellisvuodesta. Koska ammatilliseen koulutukseen ja ammattikorkeakoulutukseen jatkaneiden osuus väheni edelleen, kasvoi ilman jatkokoulutuspaikkaa jääneiden uusien ylioppilaiden määrä edellisvuodesta 0,7 prosenttiyksikköä. Kymmenen vuotta aiemmin ammattikorkeakoulutuksessa opintoja välittömästi jatkoi 20 prosenttia, kun vuonna 2018 enää vajaa 10 prosenttia.

Ilman välitöntä jatkokoulutuspaikkaa jääneet ylioppilaat sukupuolen mukaan 2003–2018, %

Ilman välitöntä jatkokoulutuspaikkaa jääneet ylioppilaat sukupuolen mukaan 2003–2018, %

Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden uusien naisylioppilaiden osuus on kasvanut viime vuosina jyrkemmin kuin miesylioppilaiden. Vuoden 2018 kevään naisylioppilaista opintojaan jatkoi välittömästi 27 prosenttia ja miesylioppilaista 35 prosenttia, kun kymmenen vuotta aiemmin sekä nais- että miesylioppilaista opintoja ylioppilaaksitulovuonna jatkoi 46 prosenttia. Miesylioppilaat sijoittuivat naisia useammin yliopisto- ja ammattikorkeakoulutukseen, opinnot korkeakouluissa aloitti miehistä 34 prosenttia ja naisista 24 prosenttia.

Yli neljä viidestä kevään ylioppilaasta haki jatkokoulutukseen ylioppilaaksitulovuonna. Heistä 81 prosenttia haki korkeakouluihin, naisista 82 prosenttia ja miehistä 80 prosenttia. Vain yliopistokoulutukseen haki 48 prosenttia ylioppilaista ja vain ammattikorkeakoulukoulutukseen haki 17 prosenttia. 16 prosenttia uusista ylioppilaista haki samanaikaisesti sekä ammattikorkeakoulu- että yliopistokoulutukseen ja 1,2 prosenttia toisen asteen ammatilliseen koulutukseen.

Monella ylioppilaalla välivuosi tai -vuosia ennen jatko-opintoja

Uusien ylioppilaiden välitön pääsy opiskelemaan on vaikeutunut edelliseen vuoteen nähden jo yli 10 vuotta. Moni tuore ylioppilas joutuu pitämään välivuoden tai -vuosia ennen jatko-opiskelupaikan löytymistä, vaikka suurin osa hakee jatko-opiskelupaikkaa heti ylioppilaaksi tulon jälkeen.

Vuonna 2015 valmistuneiden ylioppilaiden jatkokoulutukseen pääsy 1)

Väli-
vuosien määrä
Vuonna 2015 valmistuneita ylioppilaita yhteensä Opiskele-
massa, %
Toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa % Korkea-
kouluissa
% Ei opiskele tutkintoon johtavassa koulutuk-
sessa
%
1 31 058 56,2 2 730 8,8 14 713 47,4 13 615 43,8
2 31 058 69,0 2 501 8,1 18 931 61,0 9 626 31,0
3 31 058 72,3 1 487 6,6 20 969 67,5 8 602 27,7
1) Mukana vain tutkintoon johtava koulutus Suomessa. Tarkastelussa mukana yksi opiskelupaikka koulutusasteeltaan korkeimman mukaan.

Kun tarkastellaan vuoden 2015 uusien ylioppilaiden (31 058) sijoittumista jatko-opintoihin vuoden 2016 loppuun mennessä, jatko-opintopaikan yhden välivuoden jälkeen sai 56 prosenttia, korkeakouluissa opintonsa oli aloittanut 47 prosenttia ja toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa 9 prosenttia. Kahden välivuoden jälkeen suurin osa oli sijoittunut jatko-opintoihin. Vuonna 2017 opiskeli 69 prosenttia, korkeakouluissa 61 prosenttia ja toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa 8 prosenttia. Kolmen välivuoden jälkeen opiskelemaan päässeiden osuus oli kasvanut 72 prosenttiin. Vuonna 2015 valmistuneet ylioppilaat pääsivät jatko-opintoihin heikommin välivuosien jälkeen kuin edeltävän vuoden ylioppilaat ks. edellisen vuoden tilasto .

Alemman korkeakoulututkinnon aloittaneista joka kymmenes suorittanut korkeakoulututkinnon aiemmin

Suurimmalla osalla alemman korkeakoulututkinnon aloittaneista oli pohjakoulutuksena toisen asteen tutkinto, ylioppilastutkinto 79 prosentilla, ammatillinen tutkinto 2 prosentilla ja molemmat tutkinnot 6 prosentilla. Joka kymmenes oli suorittanut aiemmin korkeakoulututkinnon (sis. myös opistoasteen ja ammatillisen korkea-asteen tutkinnot).

Uudet opiskelijat aiemman tutkinnon mukaan 2018, %

Uudet opiskelijat aiemman tutkinnon mukaan 2018, %

Ammattikorkeakoulutuksen päivätoteutuksessa aloittaneista 45 prosenttia oli ylioppilaita, 27 prosenttia oli suorittanut ammatillisen tutkinnon ja 13 prosenttia sekä ylioppilas- että ammatillisen tutkinnon. Korkeakoulututkinnon jo aiemmin oli suorittanut 7 prosenttia aloittaneista. Ammattikorkeakoulujen monimuotototeutuksessa suoritettavan koulutuksen aloittaneissa ammatillinen pohjakoulutus oli yleisempi. Ylioppilastutkinnon oli suorittanut 17 prosenttia, ammatillisen tutkinnon 34 prosenttia ja molemmat tutkinnot 19 prosenttia. Joka neljännellä oli pohjakoulutuksena aiemmin suoritettu korkeakoulututkinto.

Ammatillisen perustutkintokoulutuksen opiskelijoista vajaa 60 prosenttia tuli suoraan peruskouluista. 23 prosenttia oli suorittanut ammatillisen tutkinnon aiemmin. Sekä ylioppilas- että ammatillisen tutkinnon oli suorittanut 4 prosenttia ja ylioppilastutkinnon 8 prosenttia.

Tarkempia tietoja uusien opiskelijoiden pohjakoulutuksesta koulutusasteen, koulutusalan ja sukupuolen mukaan löytyy tietokantataulukoista .

Peruskoulun 9. luokan päättäneistä 53 prosenttia jatkoi lukiokoulutuksessa ja 41 prosenttia ammatillisessa koulutuksessa

Vuonna 2018 peruskoulun 9. luokan päättäneitä oli 58 000. Lähes kaikki peruskoulun 9. luokan päättäneet hakivat välittömästi jatko-opintoihin, 1 prosentti jätti hakematta. Tytöistä 65 prosenttia haki ensisijaisesti lukioon. Pojista 54 prosenttia haki ensisijaisesti toisen asteen ammatilliseen koulutukseen.

Peruskoulun päättäneiden välitön sijoittuminen jatkokoulutukseen 2008–2018

Peruskoulun päättäneiden välitön sijoittuminen jatkokoulutukseen 2008–2018

Tutkintoon johtavassa koulutuksessa peruskoulun päättäneistä jatkoi 94 prosenttia. Päättäneistä 53 prosenttia jatkoi lukiossa ja 41 prosenttia ammatillisessa koulutuksessa. Ammatillisessa koulutuksessa jatkaneiden osuus väheni edellisvuodesta. Valmistavissa ja valmentavissa koulutuksissa jatkoi 1 200 ja peruskoulun lisäopetuksessa (10-luokka) 500 peruskoulun päättänyttä. Kaikkiaan 1 800 peruskoulun päättänyttä jäi kaikkien edellä mainittujen koulutusten ulkopuolelle, heistä 1 455 oli alle 18-vuotiaita.

Tarkempia tietoja peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden hakemisesta ja sijoittumisesta jatko-opintoihin löytyy tietokantataulukoista .


Lähde: Koulutustilastot. Tilastokeskus

Lisätietoja: Anna Loukkola 029 551 3678, koulutustilastot@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

Julkaisu pdf-muodossa (261,6 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 12.12.2019

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Koulutukseen hakeutuminen [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-4500. 2018. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.10.2020].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/khak/2018/khak_2018_2019-12-12_tie_001_fi.html?utm_source=dlvr.it&utm_medium=twitter