Julkaistu: 28.9.2020

Kuluttajien arvio työttömyyskehityksestä synkkeni – aikeita asunnon ostoon ja lainanottoon enemmän kuin koskaan

Kuluttajien luottamusindikaattori oli syyskuussa -5,9, kun se elokuussa oli -5,1 ja heinäkuussa -1,6. Viime vuoden syyskuussa luottamusindikaattori sai arvon -4,2. Indikaattorin pitkän ajan keskiarvo on -1,8. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajien luottamustutkimukseen, johon vastasi 1.–20. syyskuuta 1 112 Suomessa asuvaa henkilöä.

Kuluttajien luottamusindikaattori

Kuluttajien luottamusindikaattori

Kuluttajien luottamusindikaattorin neljästä osatekijästä vain näkemys kuluttajan oman talouden nykytilasta parani syyskuussa elokuuhun verrattuna. Muut osatekijät heikkenivät hieman. Viime vuoden vastaavaan aikaan nähden vain odotus Suomen taloudesta koheni aavistuksen syyskuussa muiden osatekijöiden mennessä vuodessa huonompaan suuntaan.

Syyskuussa kuluttajien kuva Suomen talouskehityksestä oli edelleen synkkä. Odotus myös oman talouden lähitulevaisuudesta oli vaisu, mutta arvio sen nykytilasta vastasi suunnilleen pitkän ajan keskimääräistä näkemystä. Rahankäyttöaikeita kestotavaroiden hankintaan oli kuluttajilla syyskuussa yhä hieman tavanomaista enemmän.

Kuluttajien odotukset omasta ja Suomen taloudesta vuoden kuluttua

Kuluttajien odotukset omasta ja Suomen taloudesta vuoden kuluttua

Kuluttajien odotus yleisen työttömyystilanteen kehityksestä synkkeni syyskuussa entistäkin ankeammalle tasolle. Myös omakohtaisen työttömyyden uhkaa ilmeni aiempaa enemmän työllisten eli palkansaajien ja yrittäjien keskuudessa. Kuluttajien arviot kuluttajahintojen nousuvauhdista laskivat nyt syyskuussa selvästi.

Oman rahatilanteensa kuluttajat arvioivat syyskuussa edelleen erinomaiseksi. Ajankohtaa pidettiin taas jonkinlaisena säästämiselle mutta huonona kestotavaroiden ostamiselle ja varsinkin lainanotolle. Kuitenkin syyskuussa ennätyksellisen moni oli aikeissa ottaa lainaa. Myös asunnon ostosuunnitelmia oli kuluttajilla enemmän kuin koskaan. Lisäksi moni harkitsi kodin peruskorjaamista ja auton ostoa.

Kuluttajien luottamus suuralueilla ja väestöryhmissä

Syyskuussa luottamus talouteen oli vahvinta pääkaupunkiseudulla (luottamusindikaattori -1,2) ja heikointa Itä-Suomessa (-10,4). Väestöryhmistä alemmat toimihenkilöt olivat optimistisimpia (0,8). Pessimistisimmin talouskehitystä arvioivat työttömät (-14,7) ja eläkeläiset (-12,2). Yrittäjien kohdalla luottamusindikaattori sai syyskuussa arvon -7,0.

Luottamus talouteen vähenee tavallisesti henkilön iän mukana, ja tulojen mukana usko vastaavasti yleensä lisääntyy. Miehet ovat taipuvaisia luottamaan talouteen enemmän kuin naiset. Tarkempaa tietoa on saatavilla tietokantataulukoista .

EU-tulokset

Kaikkien EU-maiden (kausitasoitetut) kyselytulokset talousodotuksista julkaistaan kuukausittain Euroopan komission sivuilla: Lehdistötiedotteet .

Käsitteitä

Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja painottaen myönteisten vastausten prosenttiosuudesta kielteisten vastausten prosenttiosuus (ks. Laatuseloste ). Kuluttajien luottamusindikaattori (A1) on sen osatekijöiden saldolukujen keskiarvo. Luottamusindikaattorin neljä osatekijää ovat: kuluttajan oma talous nyt (B1), kuluttajan oma talous 12 kuukauden kuluttua (B2), Suomen talous 12 kuukauden kuluttua (B4) ja kuluttajan rahankäyttö kestotavaroihin seuraavan 12 kuukauden aikana verrattuna edelliseen 12 kuukauteen (E1). Saldoluvut ja luottamusindikaattori voivat vaihdella -100:n ja +100:n välillä – mitä korkeampi (positiivinen) lukema, sitä valoisampi näkemys taloudesta.


Lähde: Kuluttajien luottamus 2020, syyskuu. Tilastokeskus

Lisätietoja: Pertti Kangassalo 029 551 3598, Tuomas Parikka 029 551 3276, kuluttajien.luottamus@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Hannele Orjala

Julkaisu pdf-muodossa (454,5 kt)

Katsaukset
Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Kuviot
Laatuselosteet

Päivitetty 28.9.2020

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuluttajien luottamus [verkkojulkaisu].
ISSN=2669-8862. syyskuu 2020. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 19.10.2020].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/kbar/2020/09/kbar_2020_09_2020-09-28_tie_001_fi.html