Tästä tilastosta on olemassa uudempi julkaisu

Tuorein julkaisu: Kuluttajien luottamus 2020, toukokuu

Julkaistu: 27.2.2020

Kuluttajien luottamus ennallaan helmikuussa

Kuluttajien luottamusindikaattori oli helmikuussa -4,5, kun se tammikuussa oli -4,6 ja joulukuussa -4,2. Viime vuoden helmikuussa luottamusindikaattori sai arvon -2,4. Indikaattorin pitkän ajan keskiarvo on -1,7. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajien luottamustutkimukseen, johon vastasi 1.–18. helmikuuta 1 041 Suomessa asuvaa henkilöä. Tilaston pitkät aikasarjat julkaistiin uudestaan tasokorjattuina ja tarkistettuina tammikuussa. Tasokorjauksesta kerrotaan tarkemmin tammikuun julkistuksen katsausosiossa .

Kuluttajien luottamusindikaattori

Kuluttajien luottamusindikaattori

Kuluttajien luottamusindikaattorin neljästä osatekijästä arviot kuluttajan oman talouden nykytilasta ja lähitulevaisuudesta heikkenivät helmikuussa tammikuuhun verrattuna. Odotukset Suomen talouden lähitulevaisuudesta pysyivät ennallaan, mutta arviot rahankäytöstä kestotavaroihin paranivat jonkin verran. Viime vuoden vastaavaan aikaan nähden luottamusindikaattorin osatekijät heikkenivät, lukuun ottamatta rahankäyttöaikeita, jotka pysyivät suunnilleen samalla tasolla.

Helmikuussa kuluttajat arvioivat Suomen talouskehitystä heikoksi. Kuva omasta taloudesta oli kohtalaisella tasolla.

Kuluttajien odotukset omasta ja Suomen taloudesta vuoden kuluttua

Kuluttajien odotukset omasta ja Suomen taloudesta vuoden kuluttua

Kuluttajien näkemykset työttömyystilanteen kehityksestä Suomessa paranivat hyvälle tasolle. Työllisten kuluttajien kokema työttömyyden uhka omalla kohdalla pysyi pitkän ajan keskimääräisellä tasolla.

Oman rahatilanteensa kuluttajat arvioivat helmikuussa varsin hyväksi. Ajankohtaa pidettiin otollisena lainanotolle ja säästämiselle, mutta ei erityisen otollisena kestotavaroiden ostamiselle.

Kuluttajien luottamus suuralueilla ja väestöryhmissä

Helmikuussa luottamus talouteen oli vahvinta pääkaupunkiseudulla (luottamusindikaattori -3,3) ja heikointa Itä-Suomessa (-7,5). Väestöryhmistä ylemmät toimihenkilöt olivat optimistisimpia (1,1). Selvästi kielteisimmin talouskehitystä arvioivat helmikuussa eläkeläiset (-13,2) ja työttömät (-12,4).

Luottamus talouteen vähenee tavallisesti henkilön iän mukana, ja tulojen mukana usko vastaavasti yleensä lisääntyy. Miehet ovat taipuvaisia luottamaan talouteen enemmän kuin naiset. Tarkempaa tietoa on saatavilla tietokantataulukoista .

EU-tulokset

Kaikkien EU-maiden (kausitasoitetut) kyselytulokset talousodotuksista julkaistaan kuukausittain Euroopan komission sivuilla: Lehdistötiedotteet .

Käsitteitä

Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja painottaen myönteisten vastausten prosenttiosuudesta kielteisten vastausten prosenttiosuus (ks. Laatuseloste ). Kuluttajien luottamusindikaattori (A1) on sen osatekijöiden saldolukujen keskiarvo. Luottamusindikaattorin neljä osatekijää ovat: kuluttajan oma talous nyt (B1), kuluttajan oma talous 12 kuukauden kuluttua (B2), Suomen talous 12 kuukauden kuluttua (B4) ja kuluttajan rahankäyttö kestotavaroihin seuraavan 12 kuukauden aikana verrattuna edelliseen 12 kuukauteen (E1). Saldoluvut ja luottamusindikaattori voivat vaihdella -100:n ja +100:n välillä – mitä korkeampi (positiivinen) lukema, sitä valoisampi näkemys taloudesta.


Lähde: Kuluttajien luottamus 2020, helmikuu. Tilastokeskus

Lisätietoja: Tuomas Parikka 029 551 3276, Pertti Kangassalo 029 551 3598, kuluttajien.luottamus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

Julkaisu pdf-muodossa (461,6 kt)

Katsaukset
Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Kuviot
Laatuselosteet

Päivitetty 27.2.2020

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuluttajien luottamus [verkkojulkaisu].
ISSN=2669-8862. helmikuu 2020. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 31.5.2020].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/kbar/2020/02/kbar_2020_02_2020-02-27_tie_001_fi.html