Julkaistu: 27.2.2019

Kuluttajat uskovat säästämiseen ja työttömyyden vähenemiseen

Kuluttajien luottamus talouteen heikkeni vaihteeksi helmikuussa mutta on edelleen hyvällä tasolla. Kuluttajien luottamusindikaattori oli helmikuussa 15,5, kun se tammikuussa oli 17,2 ja joulukuussa 16,1. Viime vuoden helmikuussa luottamusindikaattori sai arvon 25,8. Indikaattorin pitkän ajan keskiarvo on 12,7. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometriin, jota varten haastateltiin 1.–18. helmikuuta 1 183 Suomessa asuvaa henkilöä.

Kuluttajien luottamusindikaattori

Kuluttajien luottamusindikaattori

Luottamusindikaattorin neljästä osatekijästä kuluttajien odotus sekä omasta että Suomen taloudesta heikkeni helmikuussa tammikuuhun verrattuna. Kuva omasta taloudesta säilyi silti kohtuullisena, kun taas näkemys Suomen talouden tulevaisuudesta oli synkähkö. Samaan aikaan arvio yleisestä työttömyyskehityksestä parani hieman ja oli luottavaisella tasolla. Helmikuussa odotus omista mahdollisuuksista säästää pysyi suunnilleen ennallaan hyvin valoisana.

Viime vuoden vastaavaan aikaan nähden vain näkemys säästämismahdollisuuksista parani helmikuussa. Muut osatekijät heikkenivät vuodessa selvästi.

Kuluttajien odotukset omasta ja Suomen taloudesta vuoden kuluttua

Kuluttajien odotukset omasta ja Suomen taloudesta vuoden kuluttua

Kotitaloutensa rahatilanteen kuluttajat arvioivat helmikuussa erittäin hyväksi. Työlliset kuluttajat kokivat, että työttömyyden uhka on omalla kohdalla merkittävästi vähentynyt viime aikoina. Ajankohtaa pidettiin hyvin otollisena säästämiselle ja vaihteeksi hyvänä myös lainanotolle mutta ei niinkään kestotavaroiden ostamiselle. Rahankäyttöaikeet vuoden sisällä kestotavaroihin osoittivat helmikuussa pientä piristymistä viime vuoteen ja varsinkin tammikuuhun verrattuna.

Kuluttajien luottamus suuralueilla ja väestöryhmissä

Helmikuussa luottamus talouteen oli vahvinta Länsi-Suomessa (luottamusindikaattori 18,0). Väestöryhmistä ylemmät toimihenkilöt olivat optimistisimpia (23,5). Kielteisesti talouskehitystä arvioivat vain eläkeläiset (5,5).

EU-tulokset

Kaikkien EU-maiden (kausitasoitetut) barometritulokset julkaistaan kuukausittain Euroopan komission sivuilla: lehdistötiedotteet .

Käsitteitä

Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja painottaen myönteisten vastausten prosenttiosuudesta kielteisten vastausten prosenttiosuus (ks. laatuseloste ). Kuluttajien luottamusindikaattori on sen osatekijöiden saldolukujen keskiarvo. Osatekijät ovat: oma talous, Suomen talous, yleinen työttömyys ja kotitalouden säästämismahdollisuudet (kaikki koskien seur. 12 kuukautta). Saldoluvut ja luottamusindikaattori voivat vaihdella -100:n ja +100:n välillä – mitä korkeampi (positiivinen) lukema, sitä valoisampi näkemys taloudesta.


Lähde: Kuluttajabarometri 2019, helmikuu. Tilastokeskus

Lisätietoja: Pertti Kangassalo 029 551 3598, Tuomas Parikka 029 551 3276, kuluttaja.barometri@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

Julkaisu pdf-muodossa (451,5 kt)

Katsaukset
Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Kuviot
Laatuselosteet

Päivitetty 27.2.2019

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuluttajabarometri [verkkojulkaisu].
ISSN=1796-864X. helmikuu 2019. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.3.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/kbar/2019/02/kbar_2019_02_2019-02-27_tie_001_fi.html