Tästä tilastosta on olemassa uudempi julkaisu

Tuorein julkaisu: Kuluttajabarometri 2017, huhtikuu

Julkaistu: 27.3.2017

Kuluttajien luottamus ennätystasolla maaliskuussa

Kuluttajien luottamus talouteen on vahvistunut entisestään. Kuluttajien luottamusindikaattori oli maaliskuussa 22,9, kun se helmikuussa oli 20,8 ja tammikuussa 21,0. Maaliskuun lukema on korkein mitattu – samaan päästiin syyskuussa 2010. Viime vuoden maaliskuussa luottamusindikaattori sai arvon 10,4. Indikaattorin pitkän ajan keskiarvo on 11,9. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometriin, jota varten haastateltiin 1.–17. maaliskuuta 1 191 Suomessa asuvaa henkilöä.

Kuluttajien luottamusindikaattori

Kuluttajien luottamusindikaattori

Kuluttajien luottamusindikaattorin kaikki neljä osatekijää eli odotukset omasta ja Suomen taloudesta, yleisestä työttömyydestä ja kotitalouden säästämismahdollisuuksista paranivat maaliskuussa jonkin verran helmikuuhun nähden. Viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna osatekijät säästämismahdollisuuksia lukuun ottamatta vahvistuivat hyvin selvästi.

Maaliskuussa kuluttajien näkemys sekä omasta että Suomen taloudesta oli hyvin valoisa. Arvio myös työttömyyskehityksestä oli optimistinen. Taloutensa säästämismahdollisuuksia seuraavan 12 kuukauden aikana kuluttajat pitivät hyvinä.

Kuluttajat pitivät maaliskuussa ajankohtaa erittäin otollisena lainanotolle, mutta ei niinkään kestotavaroiden ostamiselle eikä säästämiselle. Työlliset kuluttajat kokivat maaliskuussa, että työttömyyden uhka on omalla kohdalla selvästi vähentynyt.

Oma ja Suomen talous

Maaliskuussa 46 prosenttia kuluttajista uskoi, että Suomen taloustilanne paranee seuraavan vuoden aikana. Kuluttajista vain 11 prosenttia puolestaan arvioi maamme talouden huononevan. Vastaavat osuudet olivat helmikuussa 47 ja 14 prosenttia ja vuosi sitten maaliskuussa 36 ja 26 prosenttia.

Oman taloutensa kohentumiseen luotti maaliskuussa 31 prosenttia kuluttajista ja vain 9 prosenttia pelkäsi taloutensa huononevan vuoden kuluessa. Kuukautta aiemmin osuudet olivat 29 ja 13 prosenttia ja vuosi sitten 24 ja 15 prosenttia.

Kuluttajien odotukset omasta ja Suomen taloudesta vuoden kuluttua

Kuluttajien odotukset omasta ja Suomen taloudesta vuoden kuluttua

Työttömyys ja inflaatio

Kuluttajista 43 prosenttia odotti maaliskuussa, että työttömyys vähenee seuraavan vuoden aikana, ja 18 prosenttia arvioi työttömyyden lisääntyvän. Vastaavat osuudet olivat helmikuussa 39 ja 21 prosenttia ja vuosi sitten synkät 21 ja 42 prosenttia.

Työllisistä 18 prosenttia uskoi maaliskuussa työttömyyden uhan viime kuukausina vähentyneen omalla kohdallaan ja 13 prosenttia arvioi uhan kasvaneen. Työllisistä 23 prosenttia koki, ettei heillä ole lainkaan vaaraa joutua työttömäksi.

Kuluttajat arvioivat maaliskuussa, että kuluttajahinnat nousevat 1,6 prosenttia seuraavien 12 kuukauden aikana. Inflaatio-odotuksen pitkän ajan keskiarvo on 2,2 prosenttia. Kuluttajat arvioivat inflaation tällä hetkellä olevan 0,9 prosenttia. Viime vuoden maaliskuussa arvio oli selvästi alempi, 0,2 prosenttia.

Kestotavaroiden ostaminen

Kuluttajista 42 prosenttia piti maaliskuussa kestotavaroiden ostamista kannattavana. Vastaava osuus oli vuosi sitten 47 prosenttia. Yleiset rahankäyttöaikeet olivat maaliskuussa maltilliset. Kotitalouksista 17 prosenttia aikoi joko hyvin tai melko varmasti ostaa auton ja 6 prosenttia asunnon vuoden sisällä. Maaliskuussa 19 prosenttia kotitalouksista suunnitteli käyttävänsä vuoden sisällä rahaa asuntonsa peruskorjaamiseen.

Säästäminen ja lainanotto

Maaliskuussa 59 prosenttia kuluttajista piti ajankohtaa hyvänä säästämiselle. Kotitalouksista 67 prosentilla oli jäänyt rahaa säästöön ja 80 prosenttia uskoi pystyvänsä säästämään seuraavan vuoden aikana. Pitkällä ajalla keskimäärin ovat säästävien kotitalouksien osuudet 60 ja 74 prosenttia.

Lainan ottamisen arvioi maaliskuussa kannattavaksi 73 prosenttia kuluttajista. Pitkän ajan keskimääräinen osuus on 62 prosenttia. Kotitalouksista 13 prosenttia harkitsi ottavansa lainaa vuoden sisällä.

Kuluttajien luottamus suuralueilla ja väestöryhmissä

Maaliskuussa kuluttajien luottamus talouteen oli vahvinta pääkaupunkiseudulla ja heikointa Itä-Suomessa. Väestöryhmistä ylemmät toimihenkilöt ja yrittäjät olivat optimistisimpia. Kielteisimmin talouskehitystä arvioivat työttömät. Tarkempaa luokiteltua tietoa pdf-taulukkojulkaisussa (Muut tuotteet ja palvelut).

Laitteiden yleisyys kotitalouksissa helmikuussa

Helmikuussa jo 86 prosentilla 15–84-vuotiaiden kotitalouksista oli käytössään tietokone ja 90 prosentilla internet-yhteys. Taulutietokoneen eli tabletin oli hankkinut 53 prosenttia kotitalouksista. Kotitalouksista 79 prosenttia omisti vähintään yhden älypuhelimen ja 19 prosenttia jotain puettavaa tietotekniikkaa kuten aktiivisuusrannekkeen, älykellon tai älylasit.

Älytelevisiota katseltiin helmikuussa 30 prosentissa kotitalouksista. Lähes yhtä monesta kotitaloudesta löytyi pelikonsoli ja joistakin jopa kauko-ohjattava kamerakopteri. Henkilöauton omisti helmikuussa 80 prosenttia kotitalouksista. Lisää laitteiden yleisyystietoa liitekuvioissa 12–15, tietokantataulukossa ja artikkelissa .

Kuluttajien näkemykset taloudesta

  Keskiarvo 10/1995- Maksimi 10/1995- Minimi 10/1995- 03/2016 02/2017 03/2017 Näkymä
A1 Kuluttajien luottamusindikaattori = (B2+B4+B7+D2)/4 11,9 22,9 -6,5 10,4 20,8 22,9 ++
B2 Oma talous 12 kk:n kuluttua (saldoluku) 8,3 14,1 2,3 5,0 10,2 12,4 ++
B4 Suomen talous 12 kk:n kuluttua (saldoluku) 3,4 25,3 -27,1 2,9 16,8 17,9 ++
B6 Inflaatio 12 kk:n kuluttua (prosenttia) 2,2 4,6 0,6 1,3 1,6 1,6  
B7 Työttömyys Suomessa 12 kk:n kuluttua (saldoluku) -3,9 27,6 -51,1 -12,2 9,2 12,1 +
B8 Työttömyyden uhka omalla kohdalla nyt (saldoluku) -1,4 7,6 -18,8 -6,9 1,3 4,8 +
C1 Ajankohdan otollisuus kestotavaroiden ostamiseen (saldoluku) 18,4 41,8 -14,2 21,0 16,2 17,0 =
C2 Ajankohdan otollisuus säästämiseen (saldoluku) 10,4 36,8 -19,6 1,7 11,3 12,7 =
C3 Ajankohdan otollisuus lainanottoon (saldoluku) 17,6 42,0 -47,1 24,0 29,1 32,1 ++
D2 Kotitalouden säästämismahdollisuudet 12 kk:n sisällä (saldoluku) 39,6 52,2 10,9 46,1 46,9 49,1 +

Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja painottaen myönteisten vastausten prosenttiosuudesta kielteisten vastausten prosenttiosuus. Kuluttajien luottamusindikaattori on sen osatekijöiden saldolukujen keskiarvo. Saldoluvut ja luottamusindikaattori voivat vaihdella -100:n ja +100:n välillä – mitä korkeampi (positiivinen) lukema, sitä valoisampi näkemys taloudesta.

Näkymä -sarakkeen selitykset: ++ Näkymä hyvin valoisa, + Näkymä valoisa, = Näkymä neutraali, - Näkymä huono, -- Näkymä hyvin huono. Saldoluvun poikkeamaa keskiarvosta verrattu keskihajontaan.

EU-tulokset

Kaikkien EU-maiden (kausitasoitetut) barometritulokset julkaistaan EU:n komission sivuilla: European Commission, DG ECFIN, Business and Consumer Survey Results .


Lähde: Kuluttajabarometri 2017, maaliskuu. Tilastokeskus

Lisätietoja: Pertti Kangassalo 029 551 3598, Kaisa Lahtinen 029 551 3554, kuluttaja.barometri@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

Julkaisu pdf-muodossa (535,3 kt)

Katsaukset
Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Kuviot
Laatuselosteet

Päivitetty 27.3.2017

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuluttajabarometri [verkkojulkaisu].
ISSN=1796-864X. maaliskuu 2017. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 24.5.2017].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/kbar/2017/03/kbar_2017_03_2017-03-27_tie_001_fi.html

Jaa