Tästä tilastosta on olemassa uudempi julkaisu

Tuorein julkaisu: Kuluttajien luottamus 2019, huhtikuu

Julkaistu: 28.1.2013

Kuluttajien talousluottamus kohentuu hitaasti

Kuluttajien luottamusindikaattori oli tammikuussa 4,5, kun se oli joulukuussa 3,5 ja marraskuussa 1,0. Tammikuussa luottamus talouteen oli hieman vahvempi kuin vuosi sitten (3,4), mutta selvästi heikompi kuin pitkällä ajalla keskimäärin (12,5). Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometriin, jota varten haastateltiin 2. - 18. tammikuuta 1 449 Suomessa asuvaa henkilöä.

Kuluttajien luottamusindikaattori

Kuluttajien luottamusindikaattori

Kuluttajien luottamusindikaattorin neljästä osatekijästä odotukset omasta ja Suomen taloudesta sekä työttömyyskehityksestä paranivat tammikuussa hieman edelliskuuhun verrattuna. Sen sijaan arviot kotitalouden säästämismahdollisuuksista heikkenivät. Kaikkiaan luottamusindikaattorin osatekijät olivat tammikuussa edelleen heikolla tasolla säästämismahdollisuuksia lukuun ottamatta.

Lisäksi kuluttajat pitivät tammikuussa ajankohtaa otollisempana säästämiselle kuin lainanotolle tai kestotavaroiden ostamiselle. Tammikuussa työlliset kuluttajat kokivat jonkin verran aiempaa enemmän omakohtaista työttömyyden uhkaa.

Oma ja Suomen talous

Tammikuussa jo 29 prosenttia kuluttajista uskoi Suomen taloustilanteen paranevan seuraavan vuoden aikana. Kuluttajista 32 prosenttia arvioi maamme talouden huononevan. Vastaavat osuudet olivat joulukuussa 23 ja 40 prosenttia ja viime vuoden tammikuussa 21 ja 42 prosenttia.

Oman taloutensa kohentumiseen vuoden kuluessa luotti tammikuussa 23 prosenttia kuluttajista ja 15 prosenttia pelkäsi taloutensa heikkenevän.

Kuluttajien odotukset omasta ja Suomen taloudesta vuoden kuluttua

Kuluttajien odotukset omasta ja Suomen taloudesta vuoden kuluttua

Työttömyys ja inflaatio

Kuluttajista 14 prosenttia odotti tammikuussa, että yleinen työttömyys Suomessa vähentyy seuraavan vuoden aikana, ja 59 prosenttia arvioi työttömyyden lisääntyvän. Vastaavat osuudet olivat kuukautta aiemmin 11 ja 61 prosenttia.

Tammikuussa 8 prosenttia työllisistä uskoi työttömyyden uhan viime kuukausina vähentyneen omalla kohdallaan ja 22 prosenttia arvioi uhan kasvaneen. Vastaavat osuudet olivat vuosi sitten 14 ja 16 prosenttia. Tammikuussa puolet työllisistä (48 %) arvioi työttömyyden uhan pysyneen ennallaan ja neljännes (23 %) koki, ettei heillä ole lainkaan vaaraa joutua työttömäksi.

Kuluttajat arvioivat tammikuussa, että kuluttajahinnat nousevat 2,9 prosenttia seuraavien 12 kuukauden aikana. Joulukuussa inflaatio-odotus oli 3,1 prosenttia, ja sen pitkän ajan keskiarvo on 2,2 prosenttia.

Säästäminen ja lainanotto

Tammikuussa 58 prosenttia kuluttajista piti ajankohtaa hyvänä säästämiselle. Kahdella kolmesta kotitaloudesta (66 %) oli jäänyt rahaa säästöön ja kolme neljästä (76 %) uskoi pystyvänsä säästämään seuraavan vuoden aikana. Jälkimmäinen osuus oli joulukuussa 81 prosenttia. Kotitaloudet säästävät etupäässä pahanpäivän varalle. Suosituimpia säästöjen sijoituskohteita ovat määräaikais- tai sijoitustilit, joiden jälkeen tavallisimpia ovat sijoitusrahastot ja vakuutukset.

Lainanoton arvioi tammikuussa kannattavaksi 56 prosenttia kuluttajista. Kotitalouksista hieman tavallista harvempi eli 11 prosenttia suunnitteli ottavansa lainaa vuoden sisällä.

Kestotavaroiden ostaminen

Kuluttajista 38 prosenttia piti tammikuussa ajankohtaa otollisena kestotavaroiden ostamiselle. Joka kolmas kuluttaja (33 %) piti rahankäyttöä kulutukseen huonona ajatuksena. Maltillisista kulutusaikeista huolimatta 13 prosenttia kotitalouksista aikoi joko melko tai hyvin varmasti ostaa auton ja 7 prosenttia asunnon vuoden kuluessa. Joulukuussa ja vuosi sitten autonostoaikeita oli kuitenkin hieman enemmän, 16 prosentilla kotitalouksista. Asuntonsa peruskorjaamista suunnitteli tammikuussa 21 prosenttia kotitalouksista.

Kuluttajien näkemykset taloudesta

  Keskiarvo 10/1995- Maksimi 10/1995- Minimi 10/1995- 01/2012 12/2012 01/2013 Näkymä
A1 Kuluttajien luottamusindikaattori = (B2+B4+B7+D2)/4 12,5 22,9 -6,5 3,4 3,5 4,5 --
B2 Oma talous 12 kk:n kuluttua (saldoluku) 8,7 14,1 2,3 6,1 4,4 5,5 --
B4 Suomen talous 12 kk:n kuluttua (saldoluku) 3,8 25,3 -27,1 -13,0 -11,4 -3,3 -
B6 Inflaatio 12 kk:n kuluttua (prosenttia) 2,2 4,6 0,6 3,1 3,1 2,9  
B7 Työttömyys Suomessa 12 kk:n kuluttua (saldoluku) -0,7 27,6 -51,1 -23,5 -28,1 -25,8 --
B8 Työttömyyden uhka omalla kohdalla nyt (saldoluku) 0,5 7,6 -18,8 0,9 -5,8 -8,2 --
C1 Ajankohdan otollisuus kestotavaroiden ostamiseen (saldoluku) 19,8 41,8 -14,2 17,6 0,1 4,9 --
C2 Ajankohdan otollisuus säästämiseen (saldoluku) 11,7 36,8 -19,6 15,1 10,1 10,9 +/-
C3 Ajankohdan otollisuus lainanottoon (saldoluku) 17,4 42,0 -47,1 2,5 9,7 10,1 -
D2 Kotitalouden säästämismahdollisuudet 12 kk:n sisällä (saldoluku) 38,3 52,2 10,9 44,0 49,0 41,5 +

Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja painottaen myönteisten vastausten prosenttiosuudesta kielteisten vastausten prosenttiosuus. Kuluttajien luottamusindikaattori on sen osatekijöiden saldolukujen keskiarvo. Saldoluvut ja luottamusindikaattori voivat vaihdella -100:n ja +100:n välillä – mitä korkeampi (positiivinen) lukema, sitä valoisampi näkemys taloudesta.

Näkymä -sarakkeen selitykset: ++ Näkymä hyvin valoisa, + Näkymä valoisa, +/- Näkymä neutraali, - Näkymä huono, -- Näkymä hyvin huono. Saldoluvun poikkeamaa keskiarvosta verrattu keskihajontaan.

Tutkimuksen perusjoukko ja otos

Kuluttajabarometrin perusjoukkoon kuuluu 4,4 miljoonaa 15–84-vuotiasta henkilöä ja heidän 2,6 miljoonaa kotitalouttaan Suomessa. Perusjoukkoa laajennettiin 75–84-vuotiailla tammikuusta 2012 alkaen. Tutkimuksen brutto-otoskoko on kuukausittain 2 350 henkilöä (aiemmin 2 200 henkilöä).

Tammikuussa tutkimuksen vastauskato oli 38,3 prosenttia. Vastauskato sisältää tutkimuksesta kieltäytyneiden tai muuten estyneiden lisäksi henkilöt, joita ei onnistuttu tavoittamaan.

Perusjoukon laajennuksen eli 75–84-vuotiaiden henkilöiden vastausten arvioidaan heikentäneen kuluttajien luottamusindikaattorin arvoa runsaalla yhdellä yksiköllä tammikuusta 2012 alkaen. Pääasiassa tämä on johtunut yhden osatekijän, kotitalouden säästämismahdollisuuksien saldoluvun laskusta. Perusjoukon laajennus on lisäksi vaikuttanut jonkin verran kodintekniikan yleisyyden prosenttiosuuksiin.

EU-tulokset

Kaikkien EU-maiden (kausitasoitetut) barometritulokset julkaistaan EU:n komission sivuilla: European Commission, DG ECFIN, Business and Consumer Survey Results; http://ec.europa.eu/economy_finance/db_indicators/surveys/index_en.htm .


Lähde: Kuluttajabarometri 2013, tammikuu. Tilastokeskus

Lisätietoja: Pertti Kangassalo 09 1734 3598, Tara Junes 09 1734 3503, kuluttaja.barometri@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

Julkaisu pdf-muodossa (495,9 kt)

Katsaukset
Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Kuviot
Laatuselosteet

Päivitetty 28.1.2013

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuluttajien luottamus [verkkojulkaisu].
ISSN=1796-864X. tammikuu 2013. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 26.5.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/kbar/2013/01/kbar_2013_01_2013-01-28_tie_001_fi.html