Tästä tilastosta on olemassa uudempi julkaisu

Tuorein julkaisu: Kuluttajien luottamus 2019, huhtikuu

Julkaistu: 28.6.2010

Kuluttajien luottamus vahvinta kolmeen vuoteen

Kuluttajien luottamus talouteen vahvistui kesäkuussa. Kuluttajien luottamusindikaattori oli kesäkuussa 18,7, kun se toukokuussa oli 15,8 ja huhtikuussa 17,9. Kesäkuussa luottamus talouteen oli samalla selvästi parempi kuin pitkällä ajalla keskimäärin ja vahvinta sitten kesän 2007. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometriin, jota varten haastateltiin 1. - 17. kesäkuuta 1 402 Suomessa asuvaa henkilöä.

Kuluttajien luottamusindikaattori

Kuluttajien luottamusindikaattori

Kuluttajien luottamusindikaattorin neljästä osatekijästä odotukset työttömyyskehityksestä ja Suomen taloudesta paranivat kesäkuussa edelliskuuhun verrattuna. Kuluttajien kuva omasta taloudestaan ja mahdollisuuksistaan säästää pysyi ennallaan ja valoisana. Kesäkuussa kuluttajat pitivät ajankohtaa otollisena lainanotolle ja myös säästämiselle.

Kesäkuussa 47 prosenttia kuluttajista uskoi, että Suomen taloustilanne paranee seuraavan vuoden aikana. Kuluttajista 17 prosenttia puolestaan arvioi maamme talouden huononevan. Vastaavat osuudet olivat toukokuussa 43 ja 21 prosenttia ja vuosi sitten 45 ja 24 prosenttia. Oman taloutensa kohentumiseen luotti kesäkuussa 27 prosenttia kuluttajista ja vain 9 prosenttia pelkäsi taloutensa huononevan vuoden kuluessa. Vuosi sitten nämä osuudet olivat 25 ja 12 prosenttia kuluttajista.

Kuluttajien odotukset omasta ja Suomen taloudesta vuoden kuluttua

Kuluttajien odotukset omasta ja Suomen taloudesta vuoden kuluttua

Kuluttajista 30 prosenttia odotti kesäkuussa, että työttömyys vähenee Suomessa seuraavan vuoden aikana, ja yhtä moni arvioi työttömyyden lisääntyvän. Vastaavat osuudet olivat toukokuussa 28 ja 38 prosenttia ja vuosi sitten synkät 15 ja 64 prosenttia.

Kesäkuussa 13 prosenttia työllisistä uskoi työttömyyden uhan viime kuukausina vähentyneen omalla kohdallaan ja 18 prosenttia arvioi uhan kasvaneen. Vuosi sitten nämä osuudet olivat synkät 7 ja 30 prosenttia. Kesäkuussa 47 prosenttia työllisistä arvioi työttömyyden uhan pysyneen ennallaan ja 22 prosenttia koki, ettei heillä ole lainkaan vaaraa joutua työttömäksi.

Kuluttajat ennustivat kesäkuussa, että kuluttajahinnat nousevat 2,2 prosenttia seuraavien 12 kuukauden aikana. Inflaatio-odotuksen pitkän ajan keskiarvo on 2,1 prosenttia.

Kesäkuussa 64 prosenttia kuluttajista piti ajankohtaa hyvänä säästämiselle. Vuosi sitten tätä mieltä oli 57 prosenttia kuluttajista. Kotitalouksista 68 prosentilla oli jäänyt rahaa säästöön ja peräti 81 prosenttia uskoi pystyvänsä säästämään seuraavan vuoden aikana.

Lainan ottamisen arvioi kesäkuussa kannattavaksi 69 prosenttia kuluttajista. Vastaava osuus oli vuosi sitten 62 prosenttia. Kesäkuussa 14 prosenttia kotitalouksista suunnitteli ottavansa lainaa vuoden sisällä.

Kuluttajista 52 prosenttia piti kesäkuussa kestotavaroiden ostamista kannattavana. Vuosi sitten näin ajatteli 59 prosenttia kuluttajista. Kulutusaikeet olivat kesäkuussa enimmäkseen maltillisia, mutta monet kotitaloudet käyttävät rahaa esimerkiksi matkailuun tai harrastusvälineiden hankintaan seuraavan kuuden kuukauden aikana. Vuoden sisällä 16 prosenttia kotitalouksista aikoi joko melko tai hyvin varmasti ostaa auton ja 8 prosenttia asunnon. Vastaavat osuudet olivat viime vuoden kesäkuussa suunnilleen samat eli 16 ja 7 prosenttia.

Kuluttajien näkemykset taloudesta

  Keskiarvo 10/1995- Maksimi 10/1995- Minimi 10/1995- 06/2009 05/2010 06/2010 Näkymä
A1 Kuluttajien luottamusindikaattori = (B2+B4+B7+D2)/4 13,0 21,8 -6,5 8,4 15,8 18,7 +
B2 Oma talous 12 kk:n kuluttua (saldoluku) 9,1 14,1 2,3 7,1 10,3 10,0 +/-
D2 Kotitalouden säästämismahdollisuudet seuraavan 12 kk:n aikana (saldoluku) 36,8 52,0 10,9 47,4 49,3 50,5 +
B4 Suomen talous 12 kk:n kuluttua (saldoluku) 4,8 24,2 -27,1 9,2 10,0 15,1 +
B7 Työttömyys Suomessa 12 kk:n kuluttua (saldoluku) 1,3 27,6 -51,1 -30,1 -6,5 -1,0 +/-
B6 Inflaatio 12 kk:n kuluttua (prosenttia) 2,1 4,6 0,6 1,5 2,3 2,2  
C1 Ajankohdan otollisuus kestotavaroiden ostamiseen (saldoluku) 21,1 41,8 -14,2 36,1 25,8 29,7 +
C2 Ajankohdan otollisuus säästämiseen (saldoluku) 10,9 36,8 -19,6 9,9 16,5 18,4 +
C3 Ajankohdan otollisuus lainanottoon (saldoluku) 18,4 42,0 -47,1 16,8 22,2 26,2 +

Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja painottaen myönteisten vastausten prosenttiosuudesta kielteisten vastausten prosenttiosuus. Kuluttajien luottamusindikaattori on sen osatekijöiden saldolukujen keskiarvo. Saldoluvut ja luottamusindikaattori voivat vaihdella -100:n ja 100:n välillä – mitä korkeampi lukema, sitä valoisampi näkemys taloudesta.

Näkymä—sarakkeen selitykset: ++ Näkymä hyvin valoisa, + Näkymä valoisa, +/- Näkymä neutraali, - Näkymä huono, - - Näkymä hyvin huono. Saldoluvun poikkeamaa keskiarvosta verrattu keskihajontaan.

Kaikkien EU-maiden (kausitasoitetut) barometritulokset julkaistaan myöhemmin EU:n komission sivuilla: European Commission, DG ECFIN, Business and Consumer Survey Results; http://ec.europa.eu/economy_finance/db_indicators/surveys/index_en.htm


Lähde: Kuluttajabarometri 2010, kesäkuu. Tilastokeskus

Lisätietoja: Pertti Kangassalo (09) 1734 3598, kuluttaja.barometri@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ari Tyrkkö

Julkaisu pdf-muodossa (435,3 kt)

Katsaukset
Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Kuviot
Laatuselosteet

Päivitetty 28.6.2010

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuluttajien luottamus [verkkojulkaisu].
ISSN=1796-864X. kesäkuu 2010. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 26.5.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/kbar/2010/06/kbar_2010_06_2010-06-28_tie_001_fi.html