Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Julkaistu: 3.12.2020

Kotimainen materiaalien kulutus laski kolme prosenttia edellisestä vuodesta

Suomesta otettiin vuonna 2019 käyttöön luonnonvaroja 178 miljoonaa tonnia. Määrä oli 2010 –luvun pienin, yli kuudenneksen vähemmän kuin vuonna 2013 määrän ollessa korkeimmillaan. Vuosien 2017–2018 tasoon verrattuna laskua oli huomattavasti vähemmän, runsaan prosentin.

Kotimainen materiaalien kulutus 2007–2019

Miljoonaa tonnia 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019
Kotimaiset suorat panokset 195 196 169 187 186 185 215 170 167 172 180 180 178
Ulkomaiset suorat panokset 64 69 53 60 62 56 59 58 54 57 57 60 57
Tavaravienti ulkomaille 44 42 35 43 45 44 45 45 42 44 45 49 51
Kotimainen materiaalien kulutus 215 223 187 204 203 197 229 183 179 186 191 191 185

Kotimainen materiaalien kulutus, yksi kestävän kehityksen indikaattoreista, oli vuonna 2019 kolme prosenttia pienempi kuin vuosina 2017–2018. Lasku johtui pääasiassa kotimaisten suorien panosten ja tuonnin vähentymisestä sekä viennin hienoisesta kasvusta. Eniten laskuun vaikutti maa-aineksen oton pienentyminen noin viidellä prosentilla. Kestävän kehityksen indikaattori .

Suorien panosten käyttö materiaaliryhmittäin 2007–2019, miljoonaa tonnia

Suorien panosten käyttö materiaaliryhmittäin 2007–2019, miljoonaa tonnia

Kotimainen materiaalien kulutus lasketaan lisäämällä kotimaisiin suoriin panoksiin (käyttöön otetut luonnonvarat) tuonti ja vähentämällä vienti. Vuonna 2019 käyttöön otetuista luonnonvaroista 28 % oli puuta ja muita kasveja, 28 % mineraalimalmeja ja 42 % maa-aineksia. Tuonnissa painoivat eniten raakaöljy, 30 % ja raakapuu 17 % tuonnin kokonaispainosta. Viennin painosta suurimmat osuudet olivat öljyjalosteilla ja metsäteollisuuden tuotteilla.

Luonnonvarojen kokonaiskäyttö oli vuonna 2019 runsaat 600 miljoonaa tonnia, sekin yli viisi prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kokonaiskäyttöön kuuluvat kotimaisten suorien panosten ja tuonnin lisäksi metsätalouteen ja kaivannaisteollisuuteen liittyvä käyttämätön otto sekä tuonnin piilovirrat. Kokonaiskäytön pieneneminen johtui erityisesti malmien ja maa-aineksen oton, niihin liittyvän käyttämättömän oton sekä metallien ja metallituotteiden tuonnin ja niiden piilovirtojen vähenemisestä.


Lähde: Kansantalouden materiaalivirrat 2019, Tilastokeskus

Lisätietoja: Niina Lesonen 029 551 3406, ymparistotilinpito@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Mari Ylä-Jarkko

Julkaisu pdf-muodossa (218,1 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 3.12.2020

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kansantalouden materiaalivirrat [verkkojulkaisu].
ISSN=2242-1262. 2019. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 29.3.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/kanma/2019/kanma_2019_2020-12-03_tie_001_fi.html