Tästä tilastosta on olemassa uudempi julkaisu

Tuorein julkaisu: Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2020, 2. vuosineljännes

Julkaistu: 26.6.2020

Julkisyhteisöjen velka kasvoi 12,3 miljardia euroa vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä

Julkisyhteisöjen EDP-velka eli nimellishintainen sulautettu bruttovelka oli vuoden 2020 ensimmäisen neljänneksen lopussa 154,7 miljardia euroa ja kasvoi neljänneksen aikana 12,3 miljardia euroa. Vastaavasti vuoden takaiseen ajankohtaan verrattuna julkisyhteisöjen velka on kasvanut 14,8 miljardia euroa. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen julkisyhteisöjen velan neljännesvuositilastosta.

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Valtionhallinnon velka kasvoi ensimmäisen neljänneksen aikana 10,5 miljardia euroa ja oli neljänneksen lopussa 128,6 miljardia euroa. Lyhytaikaisten maturiteetiltaan alle vuoden mittaisten velkainstrumenttien määrä kasvoi 6,5 miljardia euroa ja pitkäaikaisten joukkovelkakirjalainojen kanta kasvoi 4,2 miljardia euroa. Pitkäaikaisten lainojen kanta laski 0,6 miljardia euroa ja lyhytaikaisten lainojen kanta kasvoi 0,5 miljardia euroa.

Paikallishallintosektorin velka kasvoi 1,1 miljardia euroa ja oli neljänneksen lopussa 25,4 miljardia euroa. Velkainstrumenttien määrä kasvoi 0,8 miljardia euroa ja lainakanta kasvoi 0,3 miljardia euroa. Sosiaaliturvarahastojen velka kasvoi 0,6 miljardia euroa ja oli neljänneksen lopussa 2,0 miljardia euroa. Näistä työeläkelaitosten velka kasvoi johdannaissopimusten ja arvopaperilainauksen yhteydessä vastaanotettujen käteisvakuuksien myötä 0,5 miljardia euroa. Muiden sosiaaliturvarahastojen velka kasvoi 0,1 miljardia euroa velkakirjan liikkeeseen laskun myötä.

Julkisyhteisöjen EDP-velka kuvaa julkisyhteisöjen velkaa kansantalouden muille sektoreille ja ulkomaille, ja sen kehitykseen vaikuttavat sekä sulauttamattoman velan että julkisyhteisöjen sisäisten velkojen muutokset. Julkisyhteisöjen sulautettu bruttovelka saadaan vähentämällä julkisyhteisöihin luettavien yksiköiden väliset velat sulauttamattomasta bruttovelasta. Tästä syystä julkisyhteisöjen velka on pienempi kuin sen alasektoreiden yhteenlasketut velat

Julkisyhteisöjen EDP-velka eroaa käsitteellisesti jonkin verran valtion osalta Valtiokonttorin julkaisemasta valtionvelasta. Valtion EDP-velkaan luetaan mukaan lisäksi väliaikaisen rahoitusvakausvälineen ERVV:n myöntämät lainat avunsaajamaille, johdannaissopimuksiin liittyvät saadut käteisvakuustalletukset, ydinjätehuoltorahaston pääoma, valtion elinkaarihankkeiden investoinneista syntyneet velat, kierrossa olevat kolikot ja EU-komission talletukset. Kansantalouden tilinpidossa valtionhallintosektori on myös käsitteellisesti laajempi kuin budjetti- ja rahastotalous (http://www.stat.fi/meta/luokitukset/_linkki/julkisyhteisot.html). Valtion Eläkerahasto luetaan kuitenkin sosiaaliturvarahastoihin. Arvostusperiaatteena molemmissa velkakäsitteissä on nimellisarvo, jossa valuutanvaihtosopimusten vaikutus on huomioitu.


Lähde: Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain, Tilastokeskus

Lisätietoja: Aaro Hottinen 029 551 3231, Jose Lahtinen 029 551 3776, rahoitus.tilinpito@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jan Nokkala

Julkaisu pdf-muodossa (230,3 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Laatuselosteet
Tietojen tarkentuminen

Päivitetty 26.6.2020

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-8018. 1. vuosineljännes 2020. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 29.10.2020].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/jyev/2020/01/jyev_2020_01_2020-06-26_tie_001_fi.html