Julkaistu: 22.12.2017
Julkisyhteisöjen velka väheni edelleen vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä
Julkisyhteisöjen EDP-velka eli nimellishintainen sulautettu bruttovelka oli vuoden 2017 kolmannen neljänneksen lopussa 134,2 miljardia euroa. Edellisestä neljänneksestä velka väheni 1,6 miljardia euroa. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen julkisyhteisöjen velan neljännesvuositilastosta.
Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain
Valtionhallinnon velka väheni kolmannen neljänneksen aikana 0,5 miljardilla eurolla. Velan väheneminen johtui pääasiassa valtion joukkovelkakirjalainojen nettomääräisesti yhteensä 2,3 miljardin euron kuoletuksista. Syyskuun lopussa valtion joukkovelkakirjalainoja oli liikkeellä 96,2 miljardin euron nimellisarvosta. Lyhytaikaisten maturiteetiltaan alle vuoden olevien velkainstrumenttien kanta kasvoi samaan aikaan nettomääräisesti 2,2 miljardia euroa. Lisäksi lyhytaikaiset lainat vähenivät yhteensä 0,4 miljardia euroa.
Sosiaaliturvarahastojen velka väheni kolmannen neljänneksen aikana 0,6 miljardia euroa lyhytaikaisiin lainoihin luokiteltavien työeläkelaitosten johdannaissopimusten ja arvopaperilainauksen yhteydessä vastaanottamien käteisvakuuksien kannan vähenemisen johdosta. Paikallishallintosektorin yhteenlaskettu velka pysyi lähes edellisen neljänneksen tasolla.
Julkisyhteisöjen EDP-velka kuvaa julkisyhteisöjen velkaa kansantalouden muille sektoreille ja ulkomaille, ja sen kehitykseen vaikuttavat sekä sulauttamattoman velan että julkisyhteisöjen sisäisten velkojen muutokset. Julkisyhteisöjen sulautettu bruttovelka saadaan vähentämällä julkisyhteisöihin luettavien yksiköiden väliset velat sulauttamattomasta bruttovelasta. Tästä syystä julkisyhteisöjen velka on pienempi kuin sen alasektoreiden yhteenlasketut velat.
Julkisyhteisöjen EDP-velka eroaa käsitteellisesti jonkin verran valtion osalta Valtiokonttorin julkaisemasta valtionvelasta. Valtion EDP-velkaan luetaan mukaan lisäksi edellä mainitun väliaikaisen rahoitusvakausvälineen ERVV:n myöntämät lainat avunsaajamaille, johdannaissopimuksiin liittyvät saadut vakuustalletukset, ydinjätehuoltorahaston pääoma, valtion elinkaarihankkeiden investoinneista syntyneet velat, kierrossa olevat kolikot ja EU-komission talletukset. Kansantalouden tilinpidossa valtionhallintosektori on myös käsitteellisesti laajempi kuin budjetti- ja rahastotalous (http://www.stat.fi/meta/luokitukset/_linkki/julkisyhteisot.html). Arvostusperiaatteena molemmissa velkakäsitteissä on nimellisarvo, jossa valuutanvaihtosopimusten vaikutus on huomioitu.
Lähde: Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain, Tilastokeskus
Lisätietoja: Timo Ristimäki 029 551 2324, Henna Laasonen 029 551 3303, rahoitus.tilinpito@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen
Julkaisu pdf-muodossa (231,3 kt)
- Taulukot
-
Tietokantataulukot
Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.
Liitetaulukot
- Laatuselosteet
- Tietojen tarkentuminen
-
- Tietojen tarkentuminen (22.12.2017)
Päivitetty 22.12.2017
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-8018. 3. vuosineljännes 2017. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 16.4.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/jyev/2017/03/jyev_2017_03_2017-12-22_tie_001_fi.html