Laatuseloste: Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

1. Tilastotietojen relevanssi

1.1 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velan neljännesvuosittainen raportointi on osa EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaista julkisyhteisöjen vakauden seurantaa. Neljännesvuosittaista velkaraportointia säätelevä EU-asetus tuli voimaan vuonna 2004. Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain perustuu rahoitustilinpitoon, joka on osa kansantalouden tilinpidon järjestelmää. Julkisyhteisöjen velka kuvaa julkisyhteisöjen ja sen alasektoreiden eli valtion, kuntien ja sosiaaliturvarahastojen nimellisarvoista velkaa vuosineljänneksien lopussa. Julkisyhteisöjen velan määritelmä poikkeaa rahoitustilinpidon mukaisesta velasta siten, että julkisyhteisöjen velka on sulautettu, nimellishintainen ja käsittää ainoastaan käteisrahan ja talletukset, velkapaperit sekä lainat. Eri maiden toimittamat tiedot ovat keskenään vertailukelpoisia.

Julkisyhteisöjen velan laskennassa noudatetaan talousyksiköiden luokittelussa rahoitustilinpidon institutionaalista sektoriluokitusta (Sektoriluokitus 2012, Käsikirjoja 5, Tilastokeskus, 2012).

Tilasto laaditaan julkisyhteisöjen alijäämä- ja velkaraportointia koskevan asetuksen edellyttämällä ja siten kansainvälisesti vertailukelpoisella tavalla. Julkisyhteisöjen velan tilastointi on tarkemmin ohjeistettu Eurostatin julkaisemassa alijäämä- ja velkamanuaalissa (Manual on Government Deficit and Debt).

1.2 Valtion takaukset

Valtion takaustietoihin sisältyvät sellaiset takaukset, joista valtio vastaa tai joita annetaan sen puolesta. Tämä poikkeaa muusta tilastosta siinä, että tiedot sisältävät vain valtion vastuulla olevat annetut takaukset. Muista julkisyhteisöistä myös paikallishallintosektori antaa Suomessa takauksia, mutta ne eivät ole tämän tilaston piirissä.

Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) edellyttää takaustietojen raportointia neljännesvuosittain, koska Suomi on sitoutunut toimittamaan IMF:lle nk. SDDS-standardin mukaiset tiedot, ja koska Suomen valtion takausvelka on yli viisi prosenttia valtion kokonaisvelasta. Myös EU-komissio edellyttää takaustietojen säännöllistä raportointia komissiolle. Muista kansainvälisistä tiedonkäyttäjistä voidaan vielä mainita erilaiset luottokelpoisuutta arvioivat laitokset.

2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

2.1 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain perustuu rahoitustilinpidon laskelmiin, ja se on pääasiassa muista tilastoista johdettu tilasto. Tilaston laadinnassa hyödynnetään paitsi rahoitustilastoja, myös muita sektori- tai vaadekohtaisia tasetietoja sisältäviä tilastoja ja aineistoja.

Tärkeimmät tietolähteet

Valtiokonttorin velkaraportit

Valtion velan laskenta perustuu pääosin Valtiokonttorin tuottamaan valtion velkaraporttiin. Neljännesvuosittain saatava raportti sisältää tietoa nimellis- ja markkinahintaisesta velasta ja valtion johdannaisista.

Työeläkelaitosten varatiedonkeruu

Tilastokeskuksen ja Työeläkevakuuttajat TELA ry:n yhteistiedonkeruu työeläkelaitosten varoista. Neljännesvuosittainen tiedonkeruu alkoi vuoden 2016 ensimmäisen neljänneksen tiedoilla ja siihen vastaavat pakollista työeläkevakuuttamista hoitavat eläkeyhtiöt, kassat, säätiöt ja erityislaitokset sekä Keva, Valtion Eläkerahasto, Kirkon eläkerahasto, Kela ja Suomen Pankki. Tiedusteltava sisältö kattaa yksiköiden rahoitusvarat, muut varat sekä tietoja niiden velasta. Tiedot kattavat jaottelun varatyyppeihin ja vastinsektoreihin sekä ulkomaisten erien osalta maajaottelun.  

Maksutase

Tilastokeskus laatii Suomen maksutasetilaston, joka on rahoitustilinpidon tärkein ulkomaat -sektorin tietolähde. Neljännesvuosittain saatavassa maksutasetilastossa kuvataan kansantalouden ulkoista tasapainoa eli kotimaan ja muun maailman välisiä taloussuhteita. Julkisyhteisöjen velan laadinnassa käytetään maksutaseen sisältämää rahoitustasetta, joka kuvaa ulkomaisia saamisia ja velkoja sekä niiden muutoksia. Maksutasetilaston kirjaukset ovat pääosin yhtenevät kansantalouden tilinpidon periaatteiden kanssa.

Kuntatalous neljännesvuosittain

Paikallishallinnon tärkein tietolähde vuodesta 2016 alkaen on Tilastokeskuksen tuottama tilasto, Kuntatalous neljännesvuosittain, joka kuvaa Suomen kuntien ja kuntayhtymien talouden kehitystä Manner-Suomessa vuosineljänneksittäin talousarvioiden toteutumisen mukaisesti. Tilasto sisältää tietoja kuntien ja kuntayhtymien velasta ja eräistä saamisista vaateittan. Tilasto perustuu otokseen 1.- 3. neljännesten osalta. Neljännen neljänneksen tiedot kattavat kaikki kunnat ja kuntayhtymät.

Kuntatalous

Paikallishallinnon toinen tietolähde on Tilastokeskuksen tuottama tilasto Kuntatalous, joka sisältää vuositietoja kuntien ja kuntayhtymien menoista ja tuloista, varoista ja veloista sekä toiminnasta. Kuntien ja kuntayhtymien sekä niiden liikelaitosten tasetietoja ja rahoituslaskelmatietoja käytetään rahoitustilinpidon laadinnassa.

Valtion liikekirjanpito

Valtion liikekirjanpito pitää sisällään valtion virastojen ja rahastojen kirjanpidon. Liikekirjanpidon tasetilejä käytetään päätietolähteenä valtion rahoitustilien laadinnassa. Aineisto saadaan kuukausittain ja sitä ylläpitää Valtiokonttori.

Suomen Pankin rahoitusmarkkinatilasto

Tilastosta saadaan tieto kuntien liikkeeseen laskemista kuntatodistuksista nimellisarvoon.

2.2 Valtion takaukset

Takaustiedot kerätään kokonaistutkimuksena, joka toteutetaan suorana tiedonkeruuna takauksia myöntäviltä tai hallinnoivilta yksiköiltä.

3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

3.1 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka on valtiosektoria lukuun ottamatta pääasiassa muista tilastoista johdettu tilasto, joten sen lähdetilastojen laadulla on ratkaiseva merkitys tilaston luotettavuuden kannalta. Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain perustuu rahoitustilinpidon neljännesvuositilastoon, joten myös sen ongelmakohdat ovat samoja. Koska lähdetilastoja on erityyppisiä, epävarmuustekijöitäkin on monenlaisia. Oman vaikeutensa tilaston laadintaan tuovat lähdetilastojen poikkeamat kansantalouden tilinpidon määritelmistä kuntien ja sosiaaliturvarahastojen osalta. Poikkeamat koskevat etenkin vaateiden ja tilastoyksikköjen luokituksia. Alipeittoa ei juuri esiinny, koska lähes kaikki päätietolähteet perustuvat totaaliaineistoihin. Tietolähteiden käytössä pyritään systemaattisuuteen ja jatkuvuuteen.

3.2 Valtion takaukset

Takaustietoja voidaan pitää varsin luotettavina. Tarkentuneet tiedot julkaistaan takautuvasti seuraavien julkistuskertojen yhteydessä. Tietoja verrataan valtion tilinpäätöksessä julkaistaviin takaustietoihin.

4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

4.1 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velan neljännesvuositiedot julkaistaan viimeistään 90 päivän viiveellä päättyneestä neljänneksestä. Neljänneksien tiedot tarkentuvat vuositietojen valmistuessa, ja tuoreimmat tiedot julkaistaan aina seuraavan julkistuksen yhteydessä. Käytännössä muutokset ovat kuitenkin pieniä. Julkisyhteisöjen velan aikasarjat ovat saatavilla vuodesta 2000 lähtien.

4.2 Valtion takaukset

Takaustiedot laaditaan neljännesvuosittain ja julkaistaan viimeistään 90 päivän viiveellä päättyneestä neljänneksestä. Aikasarjoja on saatavilla vuodesta 2005 lähtien.

5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain julkaistaan tilaston kotisivulla Julkinen talous -aihealueella. Lisäksi Euroopan unionin tilastovirasto Eurostat julkaisee tiedot kotisivuillaan.

Valtion takaustietoja julkaistaan tilaston kotisivulla.

6. Tilastojen vertailukelpoisuus

6.1 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Tilasto perustuu EU:n asetukseen. Julkisyhteisöjen velan aikasarjojen tiedot ovat vertailukelpoisia vuodesta toiseen. Julkisyhteisöjen velan neljännesvuositiedot ovat täysin yhtenevät vuositason velkatilaston kanssa. Sen sijaan ne poikkeavat rahoitustilinpidon tiedoista arvostuksen osalta, sillä rahoitustilinpidossa julkisyhteisöjen velka kirjataan markkina-arvoon, kun taas julkisyhteisöjen velka kirjataan nimellisarvoon.

6.2 Valtion takaukset

Takaustietojen aikasarjoissa on muutamia katkoksia. Ensimmäinen katkos on vuoden 1999 viimeisen neljänneksen ja vuoden 2000 ensimmäisen neljänneksen välissä. Toinen katkos on vuoden 2005 kolmannen ja neljännen neljänneksen välissä. Vuoden 2000 alusta alkaen valtion takauksiin otettiin mukaan takauslajeja, joita ei aiemmin tilastossa huomioitu. Muutos nosti esimerkiksi vuoden 2000 lopun takauskantaa noin 3,9 miljardilla eurolla. Vuoden 2005 viimeisellä neljänneksellä yksi valtion takauksia myöntävistä yksiköistä muutti valtion takausten laskentatapaa asuntoyhteisöillä. Vuoden 2004 lopusta vuoden 2005 loppuun tapahtuneesta noin 4 miljardin euron takauskannan kasvusta noin 2,3 miljardia aiheutuu tästä muutoksesta.

Vuodesta 2016 alkaen yksi tiedonantaja on poistettu vastaajajoukosta, sillä se ei kuulu tilastossa määriteltyyn vastaajajoukkoon. Vuonna 2017 takausten tietosisältöä on tarkennettu vastaamaan täsmentynyttä kansainvälistä ohjeistusta: Mukaan on otettu rahoitussaamisille annettu takaustyyppi, ja takauksista on poistettu tietoja, jotka eivät täytä takauksen määritelmää.

7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

7.1 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain tuotetaan samalla menetelmällä kuin vuosittainen julkisyhteisöjen velka, joten ne ovat täysin yhteneviä. Aikasarjakatkoksia ei ole. Lisäksi juoksevasti tehtävät päivitykset lukuihin ovat varsin pieniä niin vuosi- kuin neljännestasollakin.

7.2 Valtion takaukset

Tietoa valtion takauksista julkaistaan tämän tilaston lisäksi valtion tilinpäätöksessä. Tilinpäätöksessä ilmoitettu valtion takauskanta on alempi kuin Tilastokeskuksen tilastossa esitetty takauskanta. Tämä johtuu siitä, että valtion tilinpäätöksessä ilmoitetaan vain valtion talousarvion piiriin kuuluvat valtion takaukset. Tilastokeskuksen valtion takaukset koskevissa tiedoissa puolestaan ovat mukana kaikki takaukset, joista valtio vastaa.

Valtion takauksiin sisällytetään myös takauksia, joita hallinnoivat julkisyhteisöjen ulkopuoliset yksiköt julkisyhteisöjen puolesta tai osana julkisyhteisöjen politiikkatavoitteita. Tällaisesta esimerkkinä on vientitakuutoiminta.


Lähde: Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain, Tilastokeskus

Lisätietoja: Timo Ristimäki 029 551 2324, Henna Laasonen 029 551 3303, rahoitus.tilinpito@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen


Päivitetty 29.9.2017

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-8018. 2. vuosineljännes 2017, Laatuseloste: Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 23.10.2017].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/jyev/2017/02/jyev_2017_02_2017-09-29_laa_001_fi.html

Jaa