Julkaistu: 21.4.2020

Julkisyhteisöjen alijäämä 1,1 prosenttia ja velka 59,4 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 2019

Tilastokeskuksen Eurostatille raportoimien tarkistettujen ennakkotietojen mukaan julkisyhteisöjen alijäämä oli 1,1 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 2019. Alijäämä alitti selvästi EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisen viitearvon, joka on kolme prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Julkisyhteisöjen EDP-velka eli sulautettu bruttovelka oli vuoden 2019 lopussa 59,4 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Velan BKT-suhde on alle 60 prosentin viitearvon.

Julkisyhteisöjen EDP-alijäämä (-), suhteessa bruttokansantuotteseen

Julkisyhteisöjen EDP-alijäämä (-), suhteessa bruttokansantuotteseen

Julkisyhteisöjen alijäämä eli kansantalouden tilinpidon mukainen nettoluotonotto oli 2,7 miljardia euroa vuonna 2019. Julkisyhteisöjen rahoitusasema heikkeni noin 700 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Eniten heikkeni paikallishallinnon rahoitusasema, noin 900 miljoonaa euroa vuoteen 2018 verrattuna. Siihen vaikuttivat etenkin merkittävät kasvut sektorin kulutusmenoissa ja investoinneissa. Paikallishallintosektorin alijäämä eli nettoluotonotto oli 2,9 miljardia euroa vuonna 2019.

Valtionhallinnon alijäämä pieneni 110 miljoonaa euroa vuodesta 2018, mutta pysyi kuitenkin selvästi alijäämäisenä. Valtionhallinnon alijäämä oli 2,8 miljardia euroa vuonna 2019.

Sosiaaliturvarahastot jakaantuvat työeläkelaitoksiin ja muihin sosiaaliturvarahastoihin. Työeläkelaitosten ylijäämä oli 2,2 miljardia euroa vuonna 2019, eli suunnilleen sama kuin edellisenä vuonna. Muiden sosiaaliturvarahastojen ylijäämä oli 0,7 miljardia euroa vuonna 2019.

Julkisyhteisöjen EDP-velka, suhteessa bruttokansantuotteeseen

Julkisyhteisöjen EDP-velka, suhteessa bruttokansantuotteeseen

Julkisyhteisöjen sulautettu bruttovelka (EDP-velka) oli 142,5 miljardia euroa vuoden 2019 lopussa. Velka kasvoi noin kolme miljardia euroa vuonna 2019. Valtionhallinnon velka kasvoi 1,4 miljardia euroa ja paikallishallinnon velka kasvoi 2,9 miljardia. Sosiaaliturvarahastojen velka väheni 0,9 miljardia euroa. Julkisyhteisöjen välisten sulautuserien kasvaminen 229 miljoonalla eurolla vaikutti niin, että koko julkisyhteisöt-sektorin velka kasvoi miljardi euroa vuonna 2019. EDP-velka kuvaa julkisyhteisöjen velkaa talouden muille sektoreille ja ulkomaille, ja sen kehitykseen vaikuttavat sekä sulauttamattoman bruttovelan että julkisyhteisöjen sisäisten velkojen muutokset.

Julkisyhteisöjen neljännesvuosittaisen velan julkistuksessa 16.3. julkisyhteisöjen velkaan tehtiin tarkistus vuosille 2015–2018 alijäämä- ja velkalaadinnan ohjeistuksen (MGDD) päivittyessä. Vuoden 2019 tiedot on laadittu samoin periaattein. Käsittelystä voi lukea lisää päätöksestä Finnveran luotto- ja takaustappiositoumuksen alaisen toiminnan taloustoimet uudelleen järjestäminen kansantalouden tilinpidossa . Nämä vastaavat kirjaukset on nyt viety myös julkisyhteisöjen alijäämä ja velka -tilaston yhteydessä julkistettaviin vuositietoja sisältäviin tietokanta- ja liitetaulukoihin. 

Eurostat julkistaa jäsenmaiden tiedot alustavien tietojen mukaan 21. huhtikuuta 2020

Tilaston sisällöstä ja käsitteistä

Julkisyhteisöjen yli-/alijäämällä tarkoitetaan kansantalouden tilinpidon sektoritilien mukaista nettoluotonantoa/-ottoa, joka on kokonaistulojen ja kokonaismenojen erotus. Esimerkiksi paikallishallinnon tapauksessa käsite poikkeaa sektoriin kuuluvien kuntien ja kuntayhtymien tuloslaskelmien mukaisesta tilikauden yli-/alijäämästä. Keskeinen ero liittyy investointeihin, jotka kirjataan kansantalouden tilinpidossa menoiksi sellaisenaan.

Julkisyhteisöjen tilinpidossa Euroopan väliaikainen rahoitusvakausväline ERVV käsitellään Eurostatin päätöksen perusteella siten, että ERVV:n velanotto tilastoidaan osaksi takauksia myöntäneiden maiden julkista velkaa. Avunsaajamaan ERVV:ltä saama laina tilastoidaan ikään kuin se olisi saatu takaukset myöntäneiltä euromailta, ja nämä maat puolestaan ovat vastaavan summan velkaa ERVV:lle. Tämän seurauksena takaukset myöntäneillä euromailla EDP-bruttovelka kasvaa, mutta nettovelka pysyy ennallaan, koska maille syntyy yhtä iso saaminen avunsaajamaalta. Kunkin maan julkisyhteisöjen velkaan kirjattava osuus ERVV:n myöntämistä lainoista lasketaan jakamalla avunsaajamaille annettu laina sovitetulla jako-osuudella (perustuu kuhunkin tukipakettiin osallistuvien jäsenmaiden osuuksiin EKP:n pääomasta).

Vuoden 2019 lopussa Suomen julkisyhteisöjen velkaan on kirjattu 3 401 miljoonaa euroa velkaa ERVV:n myöntämien lainojen perusteella. Vuoden 2018 lopussa määrä oli sama. Vastaavaa käsittelyä ei Euroopan vakausmekanismin (EVM) kohdalla tehdä.

Valtionhallinnon EDP-velka eroaa käsitteellisesti Valtiokonttorin julkaisemasta valtionvelasta. Valtion EDP-velkaan luetaan mukaan lisäksi väliaikaisen rahoitusvakausvälineen ERVV:n myöntämät lainat avunsaajamaille, johdannaissopimuksiin liittyvät saadut vakuustalletukset, ydinjätehuoltorahaston pääoma, valtion elinkaarihankkeiden investoinneista syntyneet velat ja kierrossa olevat kolikot. Kansantalouden tilinpidossa valtionhallintosektori on myös käsitteellisesti laajempi kuin budjetti- ja rahastotalous (http://www.stat.fi/meta/luokitukset/_linkki/julkisyhteisot.html). Valtion Eläkerahasto luetaan kuitenkin sosiaaliturvarahastoihin. Arvostusperiaatteena molemmissa velkakäsitteissä on nimellisarvo, jossa valuutanvaihtosopimusten vaikutus on huomioitu. Kun nämä erot otetaan huomioon päästään EDP-käsitteen mukaiseen valtionhallinnon bruttovelkaan (Liitetaulukko 2). Vuonna 2019 Valtiokonttorin valtionvelka 106,4 mrd. euroa + velan käsitteelliset erot 7,8 mrd. euroa + sektorirajauksesta johtuvat erot 4,0 mrd. euroa = valtionhallinnon bruttovelka 118,2 mrd. euroa. Arvostusperiaatteena molemmissa velkakäsitteissä on nimellisarvo, jossa korko- ja valuutanvaihtosopimusten vaikutus on huomioitu.

Lista julkisyhteisöihin sisältyvistä yksiköistä ja päätöksiä merkittävimmistä sektoriluokitustapauksista löytyy osoitteesta http://www.stat.fi/meta/luokitukset/_linkki/julkisyhteisot.html .


Lähde: Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka, Tilastokeskus

Lisätietoja: Lotta Sjöblom 029 551 3342, Antti Suutari 029 551 3257, rahoitus.tilinpito@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jan Nokkala

Julkaisu pdf-muodossa (259,5 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Kuviot
Laatuselosteet
Tietojen tarkentuminen

Päivitetty 21.4.2020

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-5892. 2019. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 31.5.2020].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/jali/2019/jali_2019_2020-04-21_tie_001_fi.html