Julkaistu: 29.3.2018

Julkisyhteisöjen alijäämä 0,6 prosenttia ja velka 61,4 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 2017

Tilastokeskuksen Eurostatille raportoimien ennakkotietojen mukaan julkisyhteisöjen alijäämä oli 0,6 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 2017. Alijäämä alitti selvästi EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisen viitearvon, joka on kolme prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Julkisyhteisöjen EDP-velka eli sulautettu bruttovelka oli vuoden 2017 lopussa 61,4 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Velan BKT-suhde on nyt ollut neljänä vuonna yli 60 prosentin viitearvon, mutta laskenut kahtena viime vuotena.

Julkisyhteisöjen EDP-alijäämä (-), suhteessa bruttokansantuotteseen

Julkisyhteisöjen EDP-alijäämä (-), suhteessa bruttokansantuotteseen

Julkisyhteisöjen alijäämä eli kansantalouden tilinpidon mukainen nettoluotonotto oli 1,3 miljardia euroa vuonna 2017. Julkisyhteisöjen rahoitusasema parani 2,6 miljardia euroa edellisvuodesta. Eniten koheni valtionhallinnon rahoitusasema, 2,0 miljardia euroa vuoteen 2016 verrattuna, ja siihen vaikutti varsinkin verotulojen merkittävä kasvu. Valtionhallinto pysyi kuitenkin selvästi alijäämäisenä, sen alijäämä oli 3,8 miljardia euroa vuonna 2017.

Paikallishallintosektorin alijäämä eli nettoluotonotto oli 228 miljoonaa euroa vuonna 2017, mikä on 725 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuotta aiemmin. Sosiaaliturvarahastot jakaantuvat työeläkelaitoksiin ja muihin sosiaaliturvarahastoihin. Työeläkelaitosten ylijäämä jatkoi supistumista. Sektorin ylijäämä oli 2 066 miljoonaa euroa vuonna 2017, eli 373 miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Muut sosiaaliturvarahastot olivat toista vuotta peräkkäin ylijäämäisiä. Niiden ylijäämä kasvoi 225 miljoonaa edellisvuodesta ja oli 689 miljoonaa euroa vuonna 2017.

Julkisyhteisöjen EDP-velka, suhteessa bruttokansantuotteeseen

Julkisyhteisöjen EDP-velka, suhteessa bruttokansantuotteeseen

Julkisyhteisöjen sulautettu bruttovelka (EDP-velka) oli 137,3 miljardia euroa vuoden 2017 lopussa. Velka kasvoi 1,2 miljardia euroa vuonna 2017. Valtionhallinnon velka kasvoi 1,3 miljardia euroa ja paikallishallinnon 0,2 miljardia. Sosiaaliturvarahastojen velka kasvoi 0,5 miljardia euroa, mikä johtui työeläkelaitosten johdannaisiin ja arvopaperilainaukseen liittyvien saatujen käteisvakuuksien kannan kasvusta. Julkisyhteisöjen välisten sulautuserien kasvu 0,7 miljardilla eurolla vaikutti kuitenkin niin, että koko julkisyhteisöt-sektorin velka kasvoi vain mainitut 1,2 miljardia euroa vuonna 2017. EDP-velka kuvaa julkisyhteisöjen velkaa talouden muille sektoreille ja ulkomaille, ja sen kehitykseen vaikuttavat sekä sulauttamattoman bruttovelan että julkisyhteisöjen sisäisten velkojen muutokset.

Ennakkotiedot vuoden 2017 julkisyhteisöjen alijäämästä ja velasta julkaistiin ensimmäisen kerran 16.3.2018, tilastoissa Kansantalouden tilinpito ja Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain. Nyt julkaistu vuoden 2017 alijäämä on 313 miljoonaa euroa suurempi kuin 16.3. julkaistu. Tietojen tarkentuminen koskee valtionhallintoa, tarkemmin energiaverotuloja, osinkotuloja sekä korkomenoja. Julkisyhteisöjen velkaan ei nyt tullut muutoksia.

Eurostat tarkastaa jäsenmaiden raportoimia alijäämä- ja velkatietoja seuraavien viikkojen aikana. Tässä yhteydessä Tilastokeskuksen raportoimiin tietoihin voi tulla muutoksia. Mikäli näin tapahtuu, päivittyneet tiedot julkaistaan tämän tilaston sivuilla samana päivänä kun Eurostat julkistaa tiedot (alustavasti 23. huhtikuuta).

Tilaston sisällöstä ja käsitteistä

Julkisyhteisöjen yli-/alijäämällä tarkoitetaan kansantalouden tilinpidon sektoritilien mukaista nettoluotonantoa/-ottoa, joka on kokonaistulojen ja kokonaismenojen erotus. Esimerkiksi paikallishallinnon tapauksessa käsite poikkeaa sektoriin kuuluvien kuntien ja kuntayhtymien tuloslaskelmien mukaisesta tilikauden yli-/alijäämästä. Keskeinen ero liittyy investointeihin, jotka kirjataan kansantalouden tilinpidossa menoiksi sellaisenaan.

Julkisyhteisöjen tilinpidossa Euroopan väliaikainen rahoitusvakausväline ERVV käsitellään Eurostatin päätöksen perusteella siten, että ERVV:n velanotto tilastoidaan osaksi takauksia myöntäneiden maiden julkista velkaa. Avunsaajamaan ERVV:ltä saama laina tilastoidaan ikään kuin se olisi saatu takaukset myöntäneiltä euromailta, ja nämä maat puolestaan ovat vastaavan summan velkaa ERVV:lle. Tämän seurauksena takaukset myöntäneillä euromailla EDP-bruttovelka kasvaa, mutta nettovelka pysyy ennallaan, koska maille syntyy yhtä iso saaminen avunsaajamaalta. Kunkin maan julkisyhteisöjen velkaan kirjattava osuus ERVV:n myöntämistä lainoista lasketaan jakamalla avunsaajamaille annettu laina sovitetulla jako-osuudella (perustuu kuhunkin tukipakettiin osallistuvien jäsenmaiden osuuksiin EKP:n pääomasta).

Vuoden 2017 lopussa Suomen julkisyhteisöjen velkaan on kirjattu 3 401 miljoonaa euroa velkaa ERVV:n myöntämien lainojen perusteella. Vuoden 2016 lopussa määrä oli sama. Vastaavaa käsittelyä ei Euroopan vakausmekanismin (EVM) kohdalla tehdä.

Valtionhallinnon EDP-velka eroaa käsitteellisesti Valtiokonttorin julkaisemasta valtionvelasta. Valtion EDP-velkaan luetaan mukaan lisäksi väliaikaisen rahoitusvakausvälineen ERVV:n myöntämät lainat avunsaajamaille, johdannaissopimuksiin liittyvät saadut vakuustalletukset, ydinjätehuoltorahaston pääoma, valtion elinkaarihankkeiden investoinneista syntyneet velat ja kierrossa olevat kolikot. Kansantalouden tilinpidossa valtionhallinto on myös käsitteellisesti laajempi kuin budjetti- ja rahastotalous, joiden lisäksi siihen luetaan mm. yliopistot, Solidium, Yleisradio ja Senaatti-kiinteistöt. Kun nämä erot otetaan huomioon päästään EDP-käsitteen mukaiseen valtionhallinnon bruttovelkaan (Liitetaulukko 2). Vuonna 2017 Valtiokonttorin valtionvelka 105,8 mrd. euroa + velan käsitteelliset erot 7,0 mrd. euroa + sektorirajauksesta johtuvat erot 4,2 mrd. euroa = valtionhallinnon bruttovelka 117,0 mrd. euroa. Arvostusperiaatteena molemmissa velkakäsitteissä on nimellisarvo, jossa korko- ja valuutanvaihtosopimusten vaikutus on huomioitu.

Lista julkisyhteisöihin sisältyvistä yksiköistä löytyy osoitteesta http://www.stat.fi/meta/luokitukset/_linkki/julkisyhteisot.html. Päätöksiä merkittävimmistä sektoriluokitustapauksista löytyy puolestaan osoitteesta http://www.stat.fi/meta/luokitukset/_linkki/soveltamisp.html.


Lähde: Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka, Tilastokeskus

Lisätietoja: Niina Suutarinen 029 551 2307, Atte Virtanen 029 551 3685, rahoitus.tilinpito@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen

Julkaisu pdf-muodossa (247,4 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Kuviot
Laatuselosteet
Tietojen tarkentuminen

Päivitetty 29.3.2018

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-5892. 2017. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 24.4.2018].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/jali/2017/jali_2017_2018-03-29_tie_001_fi.html

Jaa