Julkaistu: 30.9.2015

Julkisyhteisöjen alijäämä 3,3 prosenttia ja velka 59,3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 2014

Tilastokeskuksen Eurostatille raportoimien tarkistettujen ennakkotietojen mukaan julkisyhteisöjen alijäämä oli 3,3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 2014. Alijäämä ylitti näin EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisen viitearvon, joka on kolme prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Julkisyhteisöjen EDP-velka eli sulautettu bruttovelka sen sijaan pysyi 60 prosentin viitearvon alapuolella, ja oli 59,3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 2014.

Suomen julkisyhteisöjen alijäämä (-) ja velka, suhteessa BKT:hen

Suomen julkisyhteisöjen alijäämä (-) ja velka, suhteessa BKT:hen

Julkisyhteisöjen alijäämä eli kansantalouden tilinpidon mukainen nettoluotonotto oli 6,8 miljardia euroa vuonna 2014. Vuoteen 2013 verrattuna julkisyhteisöjen alijäämä kasvoi 1,7 miljardia euroa. Valtionhallinnon alijäämä kasvoi edellisvuodesta 545 miljoonaa euroa ja paikallishallinnon 165 miljoonaa euroa. Sosiaaliturvarahastot jakaantuvat työeläkelaitoksiin ja muihin sosiaaliturvarahastoihin. Työeläkelaitosten ylijäämä pieneni edellisvuosien tapaan, nyt 306 miljoonalla eurolla. Muut sosiaaliturvarahastot olivat alijäämäisiä ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2009. Niiden rahoitusasema heikkeni 671 miljoonaa euroa edellisvuodesta ja oli -655 miljoonaa euroa vuonna 2014. Tähän vaikutti eniten työttömyysmenojen kasvu.

Julkisyhteisöjen sulautettu bruttovelka (EDP-velka) oli 121,8 miljardia euroa vuoden 2014 lopussa. Velka kasvoi 9,1 miljardia euroa vuonna 2014. Valtionhallinnon osuus sulautetun velan kasvusta oli 6,9 miljardia euroa, paikallishallinnon 1,9 miljardia ja sosiaaliturvarahastojen 0,3 miljardia euroa. EDP-velka kuvaa julkisyhteisöjen velkaa talouden muille sektoreille ja ulkomaille, ja sen kehitykseen vaikuttavat sekä sulauttamattoman bruttovelan että julkisyhteisöjen sisäisten velkojen muutokset.

Maaliskuun lopussa julkaistuihin ennakkotietoihin verrattuna julkisyhteisöjen alijäämä tarkentui 397 miljoonaa euroa suuremmaksi ja velka 721 miljoonaa euroa suuremmaksi. Suurin osa alijäämän tarkentumisesta koski valtionhallintoa (317 miljoonaa euroa). Velassa taas suurimmat tarkistukset koskivat paikallishallintoa (357 miljoonaa euroa).

Eurostat tarkastaa jäsenmaiden raportoimia alijäämä- ja velkatietoja seuraavien viikkojen aikana. Tässä yhteydessä Tilastokeskuksen raportoimiin tietoihin voi tulla muutoksia. Mikäli näin tapahtuu, päivittyneet tiedot julkaistaan tämän tilaston sivuilla 21. lokakuuta, samana päivänä kun Eurostat julkistaa tiedot.

Tilaston sisällöstä ja käsitteistä

Julkisyhteisöjen yli-/alijäämällä tarkoitetaan kansantalouden tilinpidon sektoritilien mukaista nettoluotonantoa/-ottoa, joka on kokonaistulojen ja kokonaismenojen erotus. Esimerkiksi paikallishallinnon tapauksessa käsite poikkeaa sektoriin kuuluvien kuntien ja kuntayhtymien tuloslaskelmien mukaisesta tilikauden yli-/alijäämästä. Keskeinen ero liittyy investointeihin, jotka kirjataan kansantalouden tilinpidossa menoiksi sellaisenaan.

Julkisyhteisöjen tilinpidossa Euroopan väliaikainen rahoitusvakausväline ERVV käsitellään Eurostatin päätöksen perusteella siten, että ERVV:n velanotto tilastoidaan osaksi takauksia myöntäneiden maiden julkista velkaa. Avunsaajamaan ERVV:ltä saama laina tilastoidaan ikään kuin se olisi saatu takaukset myöntäneiltä euromailta, ja nämä maat puolestaan ovat vastaavan summan velkaa ERVV:lle. Tämän seurauksena takaukset myöntäneillä euromailla EDP-bruttovelka kasvaa, mutta nettovelka pysyy ennallaan, koska maille syntyy yhtä iso saaminen avunsaajamaalta. Kunkin maan julkisyhteisöjen velkaan kirjattava osuus ERVV:n myöntämistä lainoista lasketaan jakamalla avunsaajamaille annettu laina sovitetulla jako-osuudella (perustuu kuhunkin tukipakettiin osallistuvien jäsenmaiden osuuksiin EKP:n pääomasta).

Vuoden 2014 lopussa Suomen julkisyhteisöjen velkaan on kirjattu 3 611 miljoonaa euroa velkaa ERVV:n myöntämien lainojen perusteella ja vuoden 2013 lopussa vastaava määrä oli 3 426 miljoonaa euroa. Vastaavaa käsittelyä ei Euroopan vakausmekanismin (EVM) kohdalla tehdä.

Valtionhallinnon EDP-velka eroaa käsitteellisesti Valtiokonttorin julkaisemasta valtionvelasta. Valtion EDP-velkaan luetaan mukaan lisäksi väliaikaisen rahoitusvakausvälineen ERVV:n myöntämät lainat avunsaajamaille, johdannaissopimuksiin liittyvät saadut vakuustalletukset, ydinjätehuoltorahaston pääoma, valtion elinkaarihankkeiden investoinneista syntyneet velat ja kierrossa olevat kolikot. Kansantalouden tilinpidossa valtionhallinto on myös käsitteellisesti laajempi kuin budjetti- ja rahastotalous, joiden lisäksi siihen luetaan mm. yliopistot, Solidium, Yleisradio ja Senaatti-kiinteistöt. Kun nämä erot otetaan huomioon päästään EDP-käsitteen mukaiseen valtionhallinnon sulauttamattomaan bruttovelkaan (Liitetaulukko 3), eli vuonna 2014 Valtiokonttorin valtionvelka 95,1 mrd euroa + velan käsitteelliset erot 9,5 mrd euroa + sektorirajauksesta johtuvat erot 3,7 mrd euroa = valtionhallinnon sulauttamaton bruttovelka 108,3 mrd euroa. Arvostusperiaatteena molemmissa velkakäsitteissä on nimellisarvo, jossa valuutanvaihtosopimusten vaikutus on huomioitu.

Lista julkisyhteisöihin sisältyvistä yksiköistä löytyy osoitteesta http://www.stat.fi/meta/luokitukset/_linkki/julkisyhteisot.html . Päätöksiä merkittävimmistä sektoriluokitustapauksista löytyy puolestaan osoitteesta http://www.stat.fi/meta/luokitukset/_linkki/soveltamisp.html .


Lähde: Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka, Tilastokeskus

Lisätietoja: Niina Suutarinen 029 551 2307, Jukka Hytönen 029 551 3484, rahoitus.tilinpito@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen

Julkaisu pdf-muodossa (235,3 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Laatuselosteet
Tietojen tarkentuminen

Päivitetty 30.9.2015

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-5892. 2014. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 14.11.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/jali/2014/jali_2014_2015-09-30_tie_001_fi.html