2. Internet yrityksissä

2.1 Internet-yhteydet

Suomessa käytännössä kaikilla yrityksillä on internet-yhteys ja ne käyttävät laajakaistayhteyksiä. Vaikka laajakaista onkin jo kaikilla, sen nopeudessa tapahtuu jatkuvaa kehitystä.

Kaikista yrityksistä 71 prosentilla oli laajakaista, jonka nopeus on vähintään 10 Mbit/s. Yritysten koon mukaan tarkasteltuna vähintään 100 henkilöä työllistävissä yrityksissä näin nopeita yhteyksiä oli 90 prosentilla, ja pienimmissä 10-19 henkilöä työllistävissä yrityksissä 65 prosentilla eikä näissä ole muutosta edelliseen vuoteen. Kasvua on sen sijaan ollut 20-99 henkilöä työllistävissä yrityksissä ja erityisesti 50-99 henkilöä työllistävissä yrityksissä joissa vähintään 10 Mbit/s yhteydet ovat lisääntyneet edellisestä vuodesta 11 prosenttiyksikköä. Vähintään 100 Mbit/s yhteyksiä oli jo 22 prosentilla yrityksistä ja suurimmassa kokoluokassa jo 50 prosentilla.

Kuvio 1. Laajakaistan nopeus vähintään 10 Mbit/s¹

Kuvio 1. Laajakaistan nopeus vähintään 10 Mbit/s¹
1) Osuus luokan yrityksistä

Internetin nopeudet yritysten käytössä ovat kasvaneet luonnollisesti nopeasti. Vuodesta 2010 niiden yritysten määrä joilla on vähintään 10Mbit/s nopeudella toimiva yhteys on lisääntynyt vuoden 2010 40 prosentista vuoden 2015 71 prosenttiin.

Kuvio 2. Yrityksellä vähintään 10 Mbit/s nopeudella toimiva laajakaista 2010-2015¹

Kuvio 2. Yrityksellä vähintään 10 Mbit/s nopeudella toimiva laajakaista 2010-2015¹
1) Osuus kaikista vähintään 10 henkilöä työllistävistä yrityksistä.

2.2 Internetin käyttö

Vähintään kymmenen henkilöä työllistävien yritysten yhteenlasketusta henkilöstöstä 70 prosenttia käytti työssään sellaista tietokonetta, jossa on Internet-yhteys. Toimialoittain tarkasteltuna useimmin henkilökunta käyttää työssään tällaista tietokonetta informaation ja viestinnän (99 %) sekä ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan (97 %) toimialoilla. Harvimmin henkilöstö käyttää tällaista tietokonetta rakentamisen toimialalla (49 %).

Suuruusluokittain tarkasteltuna suurimpien vähintään 100 henkilöä työllistävien yritysten työntekijöistä 74 prosenttia käyttää työssään tietokonetta, jossa on Internet-yhteys, ja pienemmissä kokoluokissa sellaista työssään käyttävien työntekijöiden osuus on 64-65 prosenttia.

Kuvio 3. Henkilöstön internetin käyttö¹

Kuvio 3. Henkilöstön internetin käyttö¹
1) Internet yhteydellä varustettua tietokonetta työssään käyttävien osuus luokan yhteenlasketusta henkilökunnasta.

Yrityksistä 41 prosentissa koko henkilöstö käytti työssään tietokonetta, jossa oli Internet-yhteys. Vähintään puolet henkilöstöstä käytti tällaista tietokonetta 64 prosentissa yrityksistä ja vähintään neljännes 78 prosentissa yrityksistä.

Etäyhteyden yrityksen sähköpostiin, dokumentteihin tai sovelluksiin ainakin jollekin työntekijälle tarjosi 85 prosenttia yrityksistä. Etäyhteydet ovat tavallisia kaiken kokoisissa yrityksissä ja kaikilla toimialoilla. Yleisimmin etäyhteydet ovat käytössä informaation ja viestinnän (100%), ammatillisen ja tieteellisen toiminnan (94%) ja tukkukaupan (94%) toimialoilla. Harvimmin etäyhteyksiä käytettiin majoitus- ja ravitsemistoiminnan ja vähittäiskaupan toimialoilla, jossa niissäkin 69-71 prosenttia yrityksistä tarjosi etäyhteyden. Suuruusluokittain tarkasteltuna etäyhteyksien yleisyys vaihteli pienimpien yritysten 79 prosentista suurimpien yritysten 99 prosenttiin.

Kuvio 4. Yrityksellä etäyhteyksiä työntekijöille¹

Kuvio 4. Yrityksellä etäyhteyksiä työntekijöille¹
1) Ainakin joillakin työntekijöistä mahdollisuus etäyhteyteen yrityksen sähköpostiin, dokumentteihin tai sovelluksiin, osuus luokan yrityksistä.

2.3 Kotisivut

Omat kotisivut oli keväällä 2015 käytössä 95 prosentilla kaikista vähintään kymmenen henkilöä työllistävistä yrityksistä. Kotisivut ovat hyvin yleiset kaiken kokoisissa yrityksissä. Suurimmissa kokoluokissa kotisivut oli käytössä kaikissa yrityksistä ja pienimmässäkin 93 prosentilla. Toimialoittain tarkasteltuna kotisivut olivat muita harvemmin käytössä kuljetuksen ja varastoinnin toimialalla (78 %).

Kotisivujen yleisyys ei ole lisääntynyt edellisestä vuodesta ja saturaatiopiste on käytännössä saavutettu. Lisääntymistä sivujen yleisyydessä voi tapahtua enää muutamilla toimialoilla ja pienimmissä yrityksissä.

Kuvio 5. Yrityksellä Internet-kotisivut¹

Kuvio 5. Yrityksellä Internet-kotisivut¹
1) Osuus luokan yrityksistä.

Kuvio 6. Internet-kotisivut yrityksissä 2003-2015¹

Kuvio 6. Internet-kotisivut yrityksissä 2003-2015¹
1) Osuus kaikista vähintään kymmenen henkilöä työllistävistä yrityksistä.

Vuodesta 1999 kotisivut ovat lisääntyneet vähintään kymmenen henkeä työllistävissä yrityksissä 45 prosenttiyksiköllä ja viimeisen 10 vuoden aikana vuodesta 2006 16 prosenttiyksiköllä.

Kotisivuja käytettiin hyvin yleisesti tuotteiden tai palvelujen kuvaukseen tai hintatietoihin. 87 prosenttia vähintään kymmenen henkilöä työllistävistä yrityksistä, jolla oli kotisivut, käytti niitä tähän tarkoitukseen. Seuraavaksi yleisin käyttötarkoitus oli rekrytointiin liittyvät asiat (42%). Linkkejä sosiaalisen median profiileihin oli yli kolmanneksella yrityksistä.

Kuvio 7. Kotisivujen käyttötarkoitukset¹

Kuvio 7. Kotisivujen käyttötarkoitukset¹
1) Osuus kaikista vähintään kymmenen henkeä työllistävistä yrityksistä, joilla on omat kotisivut.

2.4 Sosiaalinen media

Sosiaalinen media määriteltiin tässä tutkimuksessa seuraavasti: Sosiaalista mediaa käyttäväksi yritykseksi katsotaan sellainen, jolla on käyttäjäprofiili, käyttäjätili tai käyttölisenssi, riippuen sosiaalisen median vaatimuksista ja tyypistä.

Sosiaalista mediaa käyttää 50 prosenttia vähintään kymmenen henkilöä työllistävistä yrityksistä. Toimialoittain sosiaalinen media on yleisimmin käytössä informaation ja viestinnän toimialalla 89 prosentissa yrityksistä ja harvimmin kuljetuksen ja varastoinnin (26%) toimialalla. Pienimmissä 10-19 henkilöä työllistävistä yrityksistä 44 prosenttia ja suurimmista yli 100 henkilöä työllistävissä yrityksissä 73 prosenttia käyttää sosiaalista mediaa.

Kuvio 8. Sosiaalisen median käyttö yrityksissä 2015¹

Kuvio 8. Sosiaalisen median käyttö yrityksissä 2015¹
1) Käytössä joitain seuraavista: sosiaaliset verkostot, blogit tai mikroblogit, multimediasisältöjen jakaminen, Wiki-pohjaiset tiedon jakamisen työkalut, osuus luokan yrityksistä.

Kysytyistä sosiaalisen median tyypeistä yleisimmin yritykset käyttivät yhteisöpalveluita, joita käytti 47 prosenttia yrityksistä. Multimedian jakamiseen tarkoitettua mediaa käytti 19 prosenttia, blogeja tai mikroblogeja 12 prosenttia ja wiki-pohjaisia tiedon jakamisen työkaluja seitsemän prosenttia yrityksistä. Yhteisöpalvelujen käyttö on lisääntynyt vuodessa neljä prosenttiyksikköä, muiden medioiden vain yhden prosenttiyksikön. Vuodesta 2013 on yhteisöpalvelujen käyttö lisääntynyt jo 13 prosenttiyksikköä.

Kuvio 9. Yritysten käyttämät sosiaalisen median tyypit 2013-2015¹

Kuvio 9. Yritysten käyttämät sosiaalisen median tyypit 2013-2015¹
1) Osuus kaikista vähintään kymmenen henkeä työllistävistä yrityksistä.

Kaikkien eri sosiaalisen median tyyppien käyttö on selvästi yleisintä informaation ja viestinnän toimialalla, jossa yhteisöpalveluita käyttää 88 prosenttia, blogeja ja mikroblogeja 55 prosenttia, multimedian jakamisen mediaa 62 prosenttia ja wiki-pohjaisen tiedon jakamista 44 prosenttia yrityksistä. Muuten käytön suhteellinen yleisyys vaihtelee toimialoittain jonkin verran. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan toimialalla käytetään toiseksi yleisimmin yhteisöpalveluita (81 %), selvästi yleisemmin kuin kolmanneksi yleisimmin sitä käyttävän vähittäiskaupan toimialalla (64 %). Ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan toimialalla käytetään toiseksi yleisimmin kaikkia muita sosiaalisen median muotoja. (Liitetaulukko 1).

Sosiaalisen median käyttötarkoituksista selvästi yleisin oli yrityksen imagon kehittäminen tai tuotteiden markkinointi. Sosiaalista mediaa käyttävistä yrityksistä 85 prosenttia ilmoitti käyttävänsä sitä tähän tarkoitukseen. Myös asiakkaiden mielipiteiden, arviointien tai kysymysten vastaanotto sosiaalisessa mediassa oli hyvin yleistä, 57 prosentissa näistä yrityksistä.

Sosiaalisen median hyväksikäyttö näyttäisi olevan yrityksissä varsin monipuolista, sillä yli kolmannes sosiaalista mediaa käyttävistä yrityksistä käytti sitä myös rekrytoinnissa (41%) ja yhteistyössä liikekumppaneiden tai muiden organisaatioiden kanssa (35%), noin kolmannes näkemyksien, mielipiteiden tai tiedon jakamisessa yrityksen sisällä (32%) ja yli neljännes asiakkaiden osallistamiseen tuotteiden tai palvelujen kehittämiseen tai innovointiin (27%). (Liitetaulukko 2).

2.5 Mainostaminen internetissä

Maksullinen mainostaminen internetissä on varsin yleistä kaikilla toimialoilla toimiville yrityksille. Mainostamisen yleisyys vaihtelee kuljetuksen ja varastoinnin sekä vähittäiskaupan toimialan 32 prosentista informaation ja viestinnän toimialan 56 prosenttiin. Suuruusluokittain tarkasteltuna erot mainostamisen yleisyydessä ovat paljon pienemmät, vaihdellen pienimpien yritysten 39 prosentista suurimpien 49 prosenttiin.

Kuvio 10. Yritysten Internet-mainonta¹

Kuvio 10. Yritysten Internet-mainonta¹
1) Maksullisen mainostilan ostaminen internetissä esimerkiksi hakukoneissa, sosiaalisessa mediassa tai muilla internetsivuilla, osuus luokan yrityksistä.

Lähde: Tietotekniikan käyttö yrityksissä 2015, Tilastokeskus

Lisätietoja: Aarno Airaksinen 029 551 3206, Katja Äijö 029 551 2659, yritys.ict@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Mari Ylä-Jarkko


Päivitetty 26.11.2015

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tietotekniikan käyttö yrityksissä [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-2957. 2015, 2. Internet yrityksissä . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 15.11.2018].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/icte/2015/icte_2015_2015-11-26_kat_002_fi.html