Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

4. Sähköinen kauppa

Kansainvälisesti sovitun määritelmän mukaan sähköisellä kaupalla tarkoitetaan tietokoneverkon kautta suoritettuja tavaroiden ja palvelujen tilauksia. Tällöin maksu- tai toimitustavalla ei ole merkitystä.

Sähköisellä kaupalla suoritettujen ostojen maksaminen voidaan suorittaa ostotapahtuman yhteydessä esimerkiksi pankin verkkopalvelun kautta tai luottokortilla tai vaikka vasta myöhemmin lähetettävän laskun perusteella. Ostettu tavara tai palvelu voidaan myös saada käyttöön välittömästi, kuten esim. verkosta ladattavat tietokoneohjelmat, tai ne voidaan saada vasta myöhemmin esimerkiksi postilähetyksenä. Internetissä käytävä sähköisiin lomakkeisiin ja varsinaisiin nettikauppoihin perustuva sähköinen kauppa on yleisesti tunnetumpi sähköisen kaupan muoto, mutta sitä vanhempi ja arvoltaan edelleen suurempi on yritysten välisessä kaupassa käytetty EDI-kauppa. Tässä julkaisussa näitä molempia tarkastellaan erikseen.

4.1 Internet-myynti

Yritysten Internet-kaupalla tarkoitetaan tässä valmiille sähköiselle lomakkeelle Internetissä täytettyä ja lähetettyä tilausta sekä varsinaisissa verkkokaupoissa tehtyä kauppaa. Tavanomaisena sähköpostiviestinä tehdyt tilaukset eivät ole sähköistä kauppaa. Extranet-ratkaisujen kautta käyty kauppa samoin kriteerein lasketaan Internet-kauppaan.

Kaikista vähintään viisi henkilöä työllistävistä yrityksistä 13 prosenttia ilmoitti myyvänsä Internet-kaupalla 1) . Niistä yrityksistä joilla on kotisivut 14 prosenttia käy Internet-kauppaa (vrt. Kuvio 25). Internet-kauppaa käytiin kaikkein useimmin informaation ja viestinnän toimialalla, jossa 27 prosenttia yrityksistä ilmoitti myyvänsä Internetissä. Myös tukkukaupassa tehtiin Internet kauppaa selvästi useammin kuin muilla toimialoilla, vajaassa viidenneksessä yrityksistä. Harvimmin Internet-myyntiä tehtiin ammatillisessa, tieteellisessä ja teknisessä toiminnassa, rakentamisessa sekä kuljetuksessa ja varastoinnissa, joissa vain 4-6 prosenttia ilmoitti myyvänsä Internetissä. Muilla toimialoilla Internet-myynnin yleisyys vaihteli kymmenestä kuuteentoista prosenttiin. Yrityksen koon mukaan tarkasteltuna Internet-myynnin yleisyys on selvästi suurin suurimmassa tarkastellussa kokoluokassa, noin viidennes yrityksistä.

Maksumahdollisuuden Internetissä suoraan tilausta tehtäessä tarjosi reilu neljännes niistä yrityksistä, jotka kävivät Internet-kauppaa.

Internetissä myyvistä yrityksistä 64 prosenttia myi tavaroita, 34 prosenttia palveluita ja 12 prosenttia sähköisiä tuotteita (Kuvio 29).

Internet-myynnin arvo on suurimmalla osalla yrityksistä vielä pieni. Vähintään yhden prosentin liikevaihdostaan Internet-kaupalla sai vain 9 prosenttia kaikista yrityksistä (Kuvio 30). Vähintään kymmenen prosenttia liikevaihdostaan sai neljä prosenttia yrityksistä. Internet-myyntiä harjoittavista yrityksistä 79 prosenttia sai vähintään yhden prosentin liikevaihdostaan Internet-kaupalla (Kuvio 31). Näistä yrityksistä 41 prosenttia sai vähintään kymmenen prosenttia liikevaihdostaan Internet-myynnillä ja 20 prosenttia vielä neljänneksen.

Internet-myynnin kokonaisarvo oli noin 19 miljardia euroa 2) vuonna 2008. Tästä 62 prosenttia tulee teollisuudesta ja 38 prosenttia palveluista 3) . Summa vastaa noin 5,8 prosenttia yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta. Internet-myynnin arvo on noussut edellisestä vuodesta noin 1 miljardilla eurolla, mutta liikevaihtoon suhteutettuna sen suuruus on pysynyt samana. Taulukossa 1 on esitetty sähköisen kaupan jakautuminen Internet- ja EDI-myyntiin euroina ja osuutena yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta vuosina 2006-2008.

Noin 78 prosenttia yritysten yhteenlasketusta Internet-myynnistä kertyi yritysten ja julkisen sektorin tilauksista ja noin 22 prosenttia kotitalouksien tekemistä tilauksista (Kuvio 32).

4.2 EDI-myynti

Sähköinen tiedonsiirto eli EDI on menettely, jossa yrityksen tietojärjestelmässä sijaitsevista tiedoista tuotetaan määrämuotoinen tietovirta, joka välitetään sähköisesti vastaanottavaan organisaatioon ja on siellä automaattisesti jatkokäsiteltävissä (esim. tilaus, lasku, tulliasiakirja tai rahtikirja).

Yrityksistä 4 prosenttia käytti EDI:ä ostotilauksien vastaanottoon (myyntiin). EDI-myynnin arvo kaikissa vähintään viiden hengen yrityksissä oli vuonna 2009 noin 35 miljardia euroa. Summa vastaa 10,8 prosenttia yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta. EDI-myynnin arvo näyttäisi olevan selvässä kasvussa. Suuri osa tästä summasta syntyy sellaisissa suurissa yrityksissä, joiden myynti tapahtuu suurelta osin EDI:n välityksellä vastaanotetuista tilauksista. Niistä yrityksistä, jotka myyvät EDI:n välityksellä, saa 75 prosenttia yrityksistä liikevaihdostaan vähintään 10 prosenttia EDI-myynnistä (Kuvio 33). Vähintään puolet liikevaihdostaan EDI-myynnistä saa 34 prosenttia EDI:llä myyvistä yrityksistä.


1) 2006 kyselystä alkaen luku on pienempi aiempiin vuosiin verrattuna. Vuonna 2006 kysymyslomaketta uudistettiin tuomalla määritelmät kysymyksen yhteyteen entisen alaviitteen tilalta ja korostettiin, että tavanomaiset sähköpostit eivät ole sähköistä kauppaa. Tämä on luultavasti vaikuttanut lukuun alentavasti. Luvun pienentymistä aiempiin vuosiin verrattuna ei siksi tule tulkita Internet-kaupan yleisyyden vähenemiseksi vaan määritelmien mukaisen tuloksen tarkentumiseksi.
2) Internet myynnin arvo ei ole vertailukelpoinen vuoden 2004 tilastoa (vuoden 2003 sähköisen kaupan arvo) aikaisempiin vuosiin vastausten parantuneen kattavuuden vuoksi vuoden 2004 kyselyssä. Internet-myynnin arvoon on syytä suhtautua suuntaa antavana lukuna.
3) Tässä teollisuudella tarkoitetaan teollisuutta ja rakentamista (TOL 2002 pääluokat D, E ja F) ja palveluilla kaikkea muuta. Kts. tuoteseloste.

Lähde: Tietotekniikan käyttö yrityksissä 2009, Tilastokeskus

Lisätietoja: Aarno Airaksinen (09) 1734 3206, tiede.teknologia@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Leena Storgårds


Päivitetty 17.12.2009

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tietotekniikan käyttö yrityksissä [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-2957. 2009, 4. Sähköinen kauppa . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 29.3.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/icte/2009/icte_2009_2009-12-17_kat_004_fi.html