2. Ennakkoon äänestäneiden tausta-analyysi eduskuntavaaleissa 2015

Tässä katsauksessa tarkastellaan äänioikeutettuja ja ennakkoon äänestäneitä eduskuntavaaleissa 2015 eri taustatekijöiden mukaan. Ennakolta äänestäneitä verrataan äänioikeutettuihin, sekä vuoden 2011 eduskuntavaaleissa ennakolta äänestäneisiin. Tiedot äänioikeutetuista ja ennakkoon äänestäneistä on saatu oikeusministeriön vaalitietojärjestelmän äänioikeusrekisteristä. Yksilötason taustatiedot perustuvat Tilastokeskuksen tilastoaineistoihin, mm. väestö-, työssäkäynti- ja perhetilastoihin sekä tutkintorekisteriin. Tarkastelun kohteena oleva ryhmä on rajattu Suomessa asuviin Suomen kansalaisiin, joihin katsauksessa viitataan äänioikeutettuina.

Tässä katsauksessa tarkastellaan ennakkoon äänestäneitä, mikä on otettava huomioon tuloksia tulkittaessa. Ennakkoon äänestäneistä esitettyjä tietoja ei voi suoraan yleistää koskemaan kaikkia äänestämässä käyneitä äänioikeutettuja. Vaalipäivänä äänensä antaneista äänioikeutetuista ei toistaiseksi ole esitettävissä vastaavia tietoja.

2.1. Ikä ja sukupuoli

Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa äänesti ennakkoon 1 363 488 äänioikeutettua. Tilastokeskuksen ilmoittama ennakkoäänestysprosentti on 46,1. Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa vastaava prosentti oli 45,0 ja ennakkoon äänesti 1 319 878 äänioikeutettua. Ennakkoäänestysprosentti saadaan laskemalla ennakkoon äänestäneiden osuus äänestäneistä. Tässä katsauksessa ennakkoon äänestäneitä tarkastellaan suhteessa äänioikeutettuihin, jolloin ilmoitetut prosenttiluvut ovat selvästi edellä mainittuja pienempiä. Vuonna 2015 ennakkoäänesti 32,2 ja vuoden 2011 eduskuntavaaleissa 31,7 prosenttia äänioikeutetuista.

Ikä vaikuttaa selvästi ennakolta äänestämisen todennäköisyyteen. Ennakkoäänestäneiden osuus äänioikeutetuista pysyy melko tasaisesti 20 prosentin tasolla 40 ikävuoteen asti, jonka jälkeen ennakolta äänestäneiden osuus alkaa kasvamaan. Vuonna 2015 ennakolta äänestäminen oli suhteellisesti yleisintä 73-vuotiaiden joukossa, ikäryhmästä ääntään käytti ennakolta 56,3 prosenttia äänioikeutetuista. Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa yleisimmin ennakkoäänestivät 71-vuotiaat, ikäryhmästä äänesti ennakolta 55,3 prosenttia äänioikeutetuista. Ennakolta äänestäneiden suhteellinen osuus alkaa laskea mainittujen ikävuosien jälkeen, 95-vuotiaista äänesti vuonna 2015 ennakkoon vielä 24,7 ja vuoden 2011 eduskuntavaaleissa 23,0 prosenttia. (Kuvio 23)

Kuvio 23. Ennakkoon äänestäneiden osuus äänioikeutetuista iän mukaan eduskuntavaaleissa 2011 ja 2015, %

Kuvio 23. Ennakkoon äänestäneiden osuus äänioikeutetuista iän mukaan eduskuntavaaleissa 2011 ja 2015, %

Naiset äänestivät suhteellisesti miehiä useammin ennakkoon eduskuntavaaleissa 2011 ja 2015. Vuonna 2015 äänioikeutetuista naisista ääntään käytti ennakolta 34,2 ja miehistä 30,1 prosenttia. Sukupuolten välinen ero näkyy myös vuoden 2011 eduskuntavaalien kohdalla, jolloin äänioikeutetuista naisista äänesti ennakkoon 33,5 ja miehistä 29,8 prosenttia. Ikäluokittain tarkasteltuna naiset äänestävät ennakolta miehiä useammin kaikissa ikäryhmissä, paitsi 75 vuotta täyttäneissä. (Taulukko 10)

Taulukko 10. Ennakkoon äänestäneiden osuus äänioikeutetuista sukupuolen ja iän mukaan eduskuntavaaleissa 2011 ja 2015, %

Ikäluokka Yhteensä Miehet Naiset
2011 2015 2011 2015 2011 2015
Yhteensä 31,7 32,2 29,8 30,1 33,5 34,2
18-24 16,4 16,7 14,1 13,9 18,7 19,6
25-44 20,5 20,7 19,3 19,5 21,8 22,0
45-64 34,7 33,3 32,8 31,2 36,6 35,5
65-74 53,3 53,6 51,7 51,6 54,6 55,4
75- 44,2 46,0 48,5 49,5 41,8 43,9

2.2. Pääasiallinen toiminta, koulutus ja perheasema

Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa suurimman pääasiallisen toiminnan ryhmän ennakkoon äänestäneiden joukossa muodostivat eläkeläiset, 44,5 prosenttia ennakkoon äänestäneistä. Ryhmä sisältää eläkeläiset ja työttömyyseläkeläiset. Eläkeläisten suhteellinen osuus ennakkoon äänestäneistä on kasvanut 2,1 prosenttiyksiköllä vuoden 2011 eduskuntavaaleista, jolloin työlliset muodostivat suurimman ryhmän ennakkoon äänestäneistä (45,3 %). Eläkeläiset ovat yliedustettuja ennakkoon äänestäneiden joukossa. Eläkeläisten osuus äänioikeutetuista on huomattavasti ryhmän ennakkoon äänestäneiden osuutta pienempi. Muutokset pääasiallisen toiminnan mukaan ryhmiteltyjen äänioikeutettujen ennakkoäänestämisaktiivisuudessa eivät ole suuria vuosien 2011 ja 2015 eduskuntavaalien välillä. Muutokset ryhmien äänestystavoissa heijastavat pitkälti ryhmien koon muutosta äänioikeutettujen joukossa. (Kuviot 24 ja 25)

Kuvio 24. Äänioikeutetut ja ennakkoon äänestäneet pääasiallisen toiminnan mukaan eduskuntavaaleissa 2011, %

Kuvio 24. Äänioikeutetut ja ennakkoon äänestäneet pääasiallisen toiminnan mukaan eduskuntavaaleissa 2011, %

Kuvio 25. Äänioikeutetut ja ennakkoon äänestäneet pääasiallisen toiminnan mukaan eduskuntavaaleissa 2015, %

Kuvio 25. Äänioikeutetut ja ennakkoon äänestäneet pääasiallisen toiminnan mukaan eduskuntavaaleissa 2015, %

Korkea koulutus lisää ennakkoon äänestämisen todennäköisyyttä. Vuonna 2011 perusasteen koulutuksen suorittaneista äänioikeutetuista äänesti ennakkoon 31,0 prosenttia ja vuoden 2015 vaaleissa 30,8 prosenttia. Ylemmän korkeakoulututkinnon tai tutkijakoulutuksen suorittaneiden joukossa ennakkoon äänestäneiden osuus äänioikeutetuista oli 38,1 prosenttia vuonna 2011 ja 38,5 prosenttia vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. (Taulukko 11)

Kuten edellä (Kuvio 23) on huomattu, iällä on selvä vaikutus ennakolta äänestämisen todennäköisyyteen. Käytännössä ennakolta äänestäminen yleistyy kaikissa koulutusryhmissä iän myötä, erot koulutusryhmien välillä kuitenkin säilyvät selvinä. Mitä korkeampi koulutus, sitä useammin äänioikeutettu on käyttänyt ääntään ennakkoon. (Taulukko 11)

Taulukko 11. Ennakkoon äänestäneiden osuus äänioikeutetuista iän ja koulutusasteen mukaan eduskuntavaaleissa 2011 ja 2015, %

Koulutus-
taso
Yhteensä 18-24 25-44 45-64 65-74 75-
2011 2015 2011 2015 2011 2015 2011 2015 2011 2015 2011 2015
Yhteensä 31,7 32,2 16,4 16,7 20,5 20,7 34,7 33,3 53,3 53,6 44,2 46,0
Perusaste 31,0 30,8 12,0 11,9 12,0 11,4 31,2 27,9 48,4 47,8 39,9 40,8
Keskiaste 28,6 29,1 20,1 20,3 18,1 17,8 33,5 32,1 53,9 53,5 49,2 50,4
Alin
korkea-
aste
38,6 41,6 .. .. 22,6 22,0 38,4 37,3 61,6 61,5 58,2 60,0
Alempi
korkea-
kouluaste
33,8 33,6 35,1 34,7 25,0 25,6 38,8 36,2 63,3 62,7 62,6 62,9
Ylempi
korkea-
kouluaste,
tutkija-
koulutus
38,1 38,5 .. .. 30,3 30,4 39,2 38,0 64,2 63,5 63,9 64,7

Suurin muutos ennakkoon äänestäneiden osuudessa on koulutustason perusteella tapahtunut alimman korkea-asteen suorittaneiden kohdalla. Tämä selittyy sillä, että alimman korkea-asteen tutkintojen määrä on vähentynyt väestössä. Alimman korkea-asteen koulutukset kattavat keskiasteen yläpuolella olevat tutkinnot, jotka eivät ole ammattikorkeakoulututkintoja. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kyseiseen koulutusryhmään ei enää Suomesta tule uusia tutkintoja, jolloin ryhmän ikärakenne poikkeaa selvästi muista koulutusryhmistä. Vuonna 2011 äänioikeutetuista 25-44-vuotiaiden ikäryhmä kattoi 25,0 prosenttia kaikista alimman korkea-asteen suorittaneista, vuonna 2015 vastaava luku oli 14,0 prosenttia. Vastaavasti 65-74-vuotiaiden joukko kattoi vuonna 2011 alimman korkea-asteen suorittaneista 12,9 prosenttia ja 18,9 prosenttia vuonna 2015. (Ei taulukoitu)

Perheaseman mukaan tarkasteltuna perheettömät ovat aktiivisimpia ennakkoon äänestäjiä. Vuonna 2015 ryhmään kuuluvista ääntään käytti ennakolta 35,0 prosenttia. Myös avio- tai avoliitossa elävät ennakkoäänestävät keskimääräistä aktiivisemmin, vuonna 2015 ryhmään kuuluvista 33,5 prosenttia äänesti ennakolta. Yksinhuoltajilla tarkoitetaan tässä analyysissä yhden vanhemman perheen vanhempia. Yksinhuoltajien ryhmässä ennakolta äänestäminen on selvästi kaikkia äänioikeutettuja vähäisempää, molempien tarkasteltujen vaalien kohdalla noin neljäsosa kävi antamassa äänensä ennakkoon. Kotona asuvalla lapsella viitataan vanhempansa kanssa asuvaan aikuiseen lapseen. Tässä ryhmässä ennakkoäänestäminen on huomattavan harvinaista verrattuna kaikkiin äänioikeutettuihin, vuonna 2015 alle 19 prosenttia antoi äänensä ennakolta. (Kuvio 26)

Kuvio 26. Ennakkoon äänestäneiden osuus äänioikeutetuista perheaseman mukaan eduskuntavaaleissa 2011 ja 2015, %

Kuvio 26. Ennakkoon äänestäneiden osuus äänioikeutetuista perheaseman mukaan eduskuntavaaleissa 2011 ja 2015, %

Perheaseman tarkastelu ikäryhmittäin antaa kuviossa 26 esitettyjä tietoja yksityiskohtaisemman kuvan väestön ennakkoäänestämiskäytöksestä. Iällä voidaan jälleen havaita olevan selvä ennakolta äänestämisen todennäköisyyttä lisäävä vaikutus. Kaikissa perheaseman luokissa ennakkoon äänestäneiden osuus äänioikeutetuista kasvaa iän myötä. Nuorimpaan tarkasteltuun ikäluokkaan, 18-24-vuotiaisiin, kuuluvien yksinhuoltajien joukossa ennakolta äänesti sekä 2011 että 2015 alle 7 prosenttia äänioikeutetuista. Kaikissa perheaseman luokissa, kotona asuvien aikuisten lasten ryhmää lukuun ottamatta, ennakolta äänestäminen on keskimääräistä yleisempää 45-64-vuotiaiden ikäluokasta alkaen. (Taulukko 12)

Taulukko 12. Ennakkoon äänestäneiden osuus äänioikeutetuista perheaseman ja iän mukaan eduskuntavaaleissa 2011 ja 2015, %

Perhe-
asema
Yhteensä 18-24 25-44 45-64 65-74 75-
2011 2015 2011 2015 2011 2015 2011 2015 2011 2015 2011 2015
Yhteensä 31,7 32,2 16,4 16,7 20,5 20,7 34,7 33,3 53,3 53,6 44,2 46,0
Avio- tai
avoliitossa
32,8 33,5 14,7 15,9 19,0 19,3 34,7 33,1 55,2 55,6 50,8 52,9
Yksin-
huoltaja
25,2 25,0 6,9 6,7 16,9 17,0 29,3 28,1 44,1 45,0 32,0 32,5
Perheetön 34,7 35,0 18,8 20,0 24,7 24,6 36,7 35,6 50,5 50,5 41,5 42,4
Kotona
asuva
lapsi
19,2 18,7 16,0 15,6 24,8 23,8 33,6 33,0 40,7 42,8 .. ..
Tuntematon 20,0 20,1 13,5 12,0 19,9 18,9 25,0 25,8 29,0 31,5 13,9 13,1

2.3. Tulotaso

Äänioikeutettujen tulotasoa tarkastellaan tässä katsauksessa valtionveronalaisten rahatulojen desiilien avulla. Vuoden 2015 tulotiedot on saatu viimeksi vahvistetusta verotuksesta vuodelta 2013, vastaavasti vuoden 2011 tulotiedot ovat vuodelta 2009. Valtionveronalaiset tulot muodostuvat palkkatuloista, yrittäjätuloista ja muista valtionveronalaisista tuloista, jotka sisältävät muut ansiotulot, eläketulot, työttömyysturvaetuudet sekä muut sosiaaliturvaetuudet. Valtionveronalaisia tuloja eivät ole muun muassa julkisyhteisöiltä saadut stipendit ja apurahat, ulkomailta saadut palkkatulot tietyin edellytyksin, osa julkiselta sektorilta saaduista sosiaaliturvaetuuksista sekä verovapaat korkotulot.

Tulojen desiilit saadaan järjestämällä äänioikeutetut tulojen mukaan ja jakamalla joukko kymmeneen yhtä suureen osaan. Näin muodostetuissa ryhmissä on jokaisessa noin 417 000 äänioikeutettua. Vuoden 2015 aineistossa tulotieto puuttuu 55 960 äänioikeutetulta ja vuoden 2011 kohdalla 93 548 äänioikeutetulta. Vuoden 2015 aineistossa äänioikeutettujen keskimääräiset valtionveronalaiset tulot olivat 29 329 euroa ja vuoden 2011 aineistossa 26 061 euroa. Suurituloisimman kymmenyksen valtionveronalaiset tulot olivat vuonna 2015 vähintään 53 200 euroa ja vuoden 2011 kohdalla 47 600 euroa. Vastaavasti alimman tulokymmenykseen kuuluvien tulot olivat vuonna 2015 enintään 8 200 euroa ja vuoden 2011 aineistossa enintään 6 700 euroa. (Taulukko 13)

Taulukko 13. Äänioikeutettujen tulodesiilien alarajat 2011 ja 2015, euroa

Desiili 2011 2015
1. desiili 0 0
2. desiili 6 687 8 147
3. desiili 10 392 11 597
4. desiili 13 718 15 378
5. desiili 17 624 19 771
6. desiili 22 097 24 564
7. desiili 26 386 29 264
8. desiili 30 793 34 264
9. desiili 36 683 40 960
10. desiili 47 575 53 247

Tulojen vaikutus ennakkoäänestämiseen ei ole täysin suoraviivainen. Yhtäältä alimpaan tulodesiiliin kuuluvat äänestävät suhteellisesti vähiten ennakkoon. Pienituloisimpaan tulodesiiliin kuuluvista vain 20,2 prosenttia äänesti ennakkoon vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Tämä osuus ei ole oleellisesti muuttunut edellisistä eduskuntavaaleista. Toisaalta aktiivisinta ennakkoon äänestäminen on neljännessä tulodesiilissä, johon kuuluvista 38,1 prosenttia äänesti ennakolta vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Tämän jälkeen ennakkoon äänestäneiden osuus pienenee kahdeksanteen tulodesiiliin asti, jonka jälkeen ennakolta äänestäminen yleistyy. Vuoden 2015 vaaleissa suurituloisimpaan tulodesiiliin kuuluvista äänesti ennakolta 34,6 prosenttia äänioikeutetuista, neljänneksi eniten kaikista tuloryhmistä. (Kuvio 27)

Kuvio 27. Ennakkoon äänestäneiden osuus äänioikeutetuista tulodesiileittäin eduskuntavaaleissa 2011 ja 2015, %

Kuvio 27. Ennakkoon äänestäneiden osuus äänioikeutetuista tulodesiileittäin eduskuntavaaleissa 2011 ja 2015, %

Tulotason vaikutus työvoimaan kuuluvien enintään 65-vuotiaiden äänioikeutettujen joukossa on ennakolta äänestämiseen selvä. Työvoimaan kuuluvat on tässä analyysissä muodostettu rajaamalla aineistosta pois yli 65-vuotiaat, opiskelijat, eläkeläiset, varus- ja siviilipalvelumiehet, työttömyyseläkeläiset ja muut työvoiman ulkopuolella olevat henkilöt. Tulodesiilejä ei ole laskettu uudelleen tälle joukolle, jolloin muodostetut ryhmät eivät ole enää tasakokoisia, mutta ryhmien tulorajat ovat taulukossa 5. ilmoitetun mukaisia. Korkeammissa tuloluokissa ennakolta äänestäminen on pääsääntöisesti pienituloisempia luokkia yleisempää. Työvoimaan kuuluvista useimmin ennakolta äänestävät ylimpään tulodesiiliin kuuluvat äänioikeutetut, harvimmin pienituloisimmat. (Kuvio 28)

Kuvio 28. Ennakkoon äänestäneiden osuus äänioikeutetuista tulodesiileittäin eduskuntavaaleissa 2011 ja 2015, työvoimaan kuuluvat enintään 65–vuotiaat, %

Kuvio 28. Ennakkoon äänestäneiden osuus äänioikeutetuista tulodesiileittäin eduskuntavaaleissa 2011 ja 2015, työvoimaan kuuluvat enintään 65–vuotiaat, %

2.4. Ulkomaalaistausta

Tässä katsauksessa äänioikeutettujen ja ennakkoon äänestäneiden taustaa tarkastellaan kielen ja syntyperän avulla. Vieraskielisistä äänioikeutetuista vain 13,4 prosenttia äänesti ennakkoon vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Tämä on hieman pienempi osuus kuin edellisissä vuonna 2011 järjestetyissä vaaleissa. Vieraskielisten ennakkoon äänestäneiden osuus on selvästi pienempi kuin kotimaisia kieliä puhuvien joukossa. Vuonna 2015 suomen- tai saamenkielisistä äänesti ennakkoon 32,8 prosenttia ja ruotsinkielisistä 28,6 prosenttia äänioikeutetuista. Sukupuolittain tarkasteltuna ennakkoon äänestäneiden osuus on vaalien välillä kasvanut kaikissa ryhmissä paitsi vieraskielisten naisten joukossa. Muutokset ryhmien ennakkoäänestysaktiivisuudessa vuosien 2011 ja 2015 eduskuntavaalien välillä eivät kuitenkaan ole suuria. (Taulukko 14)

Taulukko 14. Ennakkoon äänestäneiden osuus äänioikeutetuista sukupuolen ja kielen mukaan eduskuntavaaleissa 2011 ja 2015, %

Sukupuoli Yhteensä Suomi, saame Ruotsi Muu kieli
2011 2015 2011 2015 2011 2015 2011 2015
Yhteensä 31,7 32,2 32,2 32,8 27,0 28,6 13,8 13,4
Miehet 29,8 30,1 30,3 30,7 24,8 26,2 13,6 13,7
Naiset 33,5 34,2 34,0 34,9 29,2 30,9 13,9 13,2

Ulkomaalaistaustaisiksi on määritelty äänioikeutetut, joiden molemmat (tai ainoa) vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla. Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa äänioikeutetuista oli ulkomaalaistaustaisia 1,9 prosenttia, vuonna 2011 äänioikeutetuista lisäystä on 0,5 prosenttiyksikköä. On huomattava, että ulkomaalaistaustaisten osuus kaikista Suomessa asuvista on tätä suurempi, äänioikeus eduskuntavaaleissa edellyttää Suomen kansalaisuutta. Vuoden 2014 lopussa Suomessa asuvasta väestöstä oli ulkomaalaistaustaisia 5,5 prosenttia.

Ulkomaalaistaustaisten äänioikeutettujen joukossa ennakkoon äänestäminen oli selvästi harvinaisempaa kuin suomalaistaustaisten joukossa sekä 2011 että 2015 eduskuntavaaleissa. Nuorimmassa tarkastellussa ikäryhmässä, 18-24-vuotiaissa, vuonna 2015 äänesti ennakkoon vain 8,9 prosenttia ulkomaalaistaustaisista äänioikeutetuista. Myös 25-44-vuotiaiden ulkomaalaistaustaisten ryhmässä ennakkoäänestysaktiivisuus oli varsin matalalla tasolla, käsittäen vain noin 11 prosenttia äänioikeutetuista molemmissa tarkastelluissa vaaleissa. Iän myötä myös ulkomaalaistaustaisten äänestäminen ennakkoon yleistyy, mutta jää kaikissa tarkastelluissa ikäryhmissä selvästi alle suomalaistaustaisten vastaavan luvun. (Taulukko 15)

Taulukko 15. Ennakkoon äänestäneiden osuus äänioikeutetuista syntyperän ja iän mukaan eduskuntavaaleissa 2011 ja 2015, %

Ikäluokka Koko väestö Suomalaistaustaiset Ulkomaalaistaustaiset
2011 2015 2011 2015 2011 2015
Yhteensä 31,7 32,3 31,9 32,6 16,8 15,5
18-24 16,4 16,7 16,5 16,9 8,1 8,9
25-44 20,5 20,7 20,7 21,0 11,0 10,9
45-64 34,7 33,3 35,0 33,7 17,6 16,1
65-74 53,3 53,6 53,4 53,8 39,7 34,7
75- 44,2 46,0 44,2 46,1 36,6 37,2


Lähde: Eduskuntavaalit 2015, vahvistettu tulos, ehdokkaiden ja valittujen analyysi. Tilastokeskus

Lisätietoja: Sami Fredriksson 029 551 2696, Kaija Ruotsalainen 029 551 3599, Jaana Asikainen 029 551 3506, vaalit@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala


Päivitetty 30.4.2015

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Eduskuntavaalit [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-6252. 2015, 2. Ennakkoon äänestäneiden tausta-analyysi eduskuntavaaleissa 2015 . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 20.10.2017].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/evaa/2015/evaa_2015_2015-04-30_kat_002_fi.html

Jaa