Julkaistu: 30.9.2020

Liikennepolttoaineiden kulutus romahti koronakeväänä

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan energian kokonaiskulutus oli 628 petajoulea tammi-kesäkuussa, mikä oli 10 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Sähkön kulutus oli 41,6 terawattituntia (TWh), eli 7 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Polttoaineiden energiakäytön hiilidioksidipäästöt laskivat 15 prosenttia viime vuodesta.

Energian kokonaiskulutus

Energian kokonaiskulutus
*ennakollinen

Koronan vaikutus näkyi öljyn ja erityisesti liikenteen polttonesteiden kulutuksessa vuoden toisella neljänneksellä. Moottoribensiinin kulutus väheni 35 ja dieselin kulutus 25 prosenttia edellisvuoden toisesta neljänneksestä. Kansanvälisessä lentoliikenteessä käytetyn lentopetrolin kulutus väheni 90 prosenttia viime vuoden toisesta neljänneksestä. Tammi-kesäkuussa öljyä kulutettiin kokonaisuudessaan 13 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Muista fossiilisista polttoaineista hiilen kulutus väheni 26 prosenttia ja maakaasun kulutus 13 prosenttia vuoden ensimmäisellä puolikkaalla. Hiilen kulutuksen kiihtyvään vähenemiseen on vaikuttanut kivihiilen energiakäyttöä koskeva kielto, joka astuu voimaan vuonna 2029. Turvetta kulutettiin 22 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Tammi-kesäkuussa sähkön kokonaiskulutus laski 7 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Sähkön kulutuksen laskuun vaikutti lämpimien säiden lisäksi teollisuuden matalampi sähkön kulutus. Sääolosuhteista riippuvan uusiutuvan sähköntuotannon alkuvuoden merkittävä kasvu tasaantui hieman vuoden toisella neljänneksellä. Tammi-kesäkuun aikana vesivoiman ja tuulivoiman tuotannot kasvoivat 24 prosenttia. Vesi- ja tuulivoiman tuotannon kasvun seurauksena sähköä tuotiin edellisvuotta vähemmän. Sähkön nettotuonti laski 26 prosenttia vuodentakaisesta.

Tammi-kesäkuussa Suomeen tuotiin erilaisia energiatuotteita 3,4 miljardin euron arvosta, mikä oli 36 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Energiatuotteita tuotiin eniten Venäjältä, jonka osuus tuonnin arvosta oli 55 prosenttia. Energiatuotteita vietiin Suomesta 3,8 miljardin euron arvosta. Viennin arvo väheni 22 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan vuosineljännekseen verrattuna. Energiatuotteita vietiin eniten OECD-maihin, joiden osuus viennin arvosta oli 75 prosenttia.

Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TJ) ja CO2-päästöt (Mt)

Energialähde I-II/2020* Vuosimuutos-%* Osuus % energian
kokonaiskulutuksesta*
Öljy 1) 131 149 -13 21
Hiili 2) 39 599 -26 6
Maakaasu 3) 35 500 -13 6
Ydinenergia 4) 124 373 1 20
Sähkön nettotuonti 5) 25 691 -26 4
Vesivoima 5) 29 784 24 5
Tuulivoima 5) 14 268 24 2
Turve 25 834 -22 4
Puupolttoaineet 166 187 -14 27
Muut 6) 34 882 -5 6
ENERGIAN KOKONAISKULUTUS 627 537 -10 100
Ulkomaanliikenne 13 842 -43 .
Energiasektorin CO2-päästöt 17 -15 .
* = Ennakkotieto
. = Tieto on epälooginen esitettäväksi
1) Öljy: sisältää liikennepolttoaineiden bio-osuuden.
2) Hiili: sisältää kivihiilen, koksin sekä masuuni- ja koksikaasun.
3) Maakaasun kulutus ei sisällä raaka-ainekäyttöä.
4) Sähköntuotannon yhteismitallistaminen polttoaineiden kanssa: Ydinvoima: 10,91 TJ/GWh (kokonaishyötysuhde 33 %)
5) Sähköntuotannon yhteismitallistaminen polttoaineiden kanssa: Vesi- ja tuulivoima sekä sähkön nettotuonti: 3,6 TJ/GWh (100 %)
6) Muut: sisältää teollisuuden reaktiolämmön, kierrätyspolttoaineet, lämpöpumput, vedyn, biokaasun, muun bioenergian ja aurinkoenergian.

Lähde: Tilastokeskus, Energian hankinta ja kulutus

Lisätietoja: Aleksi Sandberg 029 551 3326, Mari Ylä-Jarkko , energia@stat.fi

Julkaisu pdf-muodossa (272,7 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Kuviot
Laatuselosteet
Tietojen tarkentuminen

Päivitetty 30.9.2020

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Energian hankinta ja kulutus [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-795X. 2. vuosineljännes 2020. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 25.10.2020].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/ehk/2020/02/ehk_2020_02_2020-09-30_tie_001_fi.html