Julkaistu: 21.12.2020

Energian kokonaiskulutus väheni ja uusiutuvan energian kulutus kasvoi prosentin vuonna 2019

Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,36 miljoonaa terajoulea (TJ) vuonna 2019, mikä vastasi prosentin laskua edellisvuoteen verrattuna. Sähköä käytettiin 86,1 terawattituntia (TWh), mikä oli 2 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Fossiilisten polttoaineiden ja turpeen kulutus väheni yhteensä 7 prosenttia. Eniten vähenivät hiilen ja turpeen käyttö, 20 ja 8 prosenttia. Polttoaineiden käytön hiilidioksidipäästöt vähenivät vastaavasti 7 prosenttia. Uusiutuvan energian käyttö kasvoi prosentin yltäen aikaisempien vuosien tapaan ennätykselliselle tasolle.

Energian kokonaiskulutus 1990–2019

Energian kokonaiskulutus 1990–2019

Uusiutuvan energian käyttö nousi prosentin vuonna 2019 edelliseen vuoteen verrattuna. Puupolttoaineiden käyttö jatkoi kasvuaan jo neljättä vuotta peräkkäin ja niiden käyttö nousi jälleen vuonna 2019 ennätykselliselle tasolle. Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta oli 28 prosenttia vuonna 2019. Teollisuuden ja energiantuotannon puupolttoaineiden käyttö kasvoi 2 prosenttia vuoteen 2018 verrattuna. Vesitilanteesta riippuvainen vesivoiman tuotanto laski 7 prosenttia. Vesivoiman tuotanto väheni neljättä vuotta peräkkäin, mutta tuulivoiman tuotanto jatkoi kasvuaan nousten 3 prosenttia vuoteen 2018 verrattuna. Tuulivoiman vuosituotanto saavutti uuden ennätyksensä, kun vuonna 2019 käynnistyi lähes 80 uutta tuulivoimalaa. Aurinkovoiman käytön 53 prosentin kasvusta huolimatta sen osuus on edelleen pieni, 0,5 promillea energian kokonaiskulutuksesta.

Uusiutuvilla energialähteillä katettiin lähes 38 prosenttia energian kokonaiskulutuksesta ja 43 prosenttia loppukulutuksesta vuonna 2019. Vielä vuonna 1990 uusiutuvan energian osuus kokonaiskulutuksesta oli vain 18 prosenttia, minkä jälkeen se on kasvanut tasaisesti kasvun ollen 2010-luvulla vielä selkeästi aiempaa nopeampaa.

EU:n tavoitteet uusiutuvalle energialle määritellään suhteessa energian kokonaisloppukulutukseen. Tällä tavoin laskettuna uusiutuvien energianlähteiden osuus Suomessa nousi 43 prosenttiin vuonna 2019. Suomi on ylittänyt uusiutuvan energian osuuden tavoitteensa, 38 prosenttia energian loppukulutuksesta vuodesta 2014 lähtien. Uusiutuvan energian osuus loppukulutuksesta on ollut toiseksi suurinta EU-maiden joukossa.

Fossiilisten polttoaineiden ja turpeen osuus energian kokonaiskulutuksesta väheni 7 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Eniten väheni hiilen ja turpeen kulutus, 20 ja 8 prosenttia. Suurin osa hiilen energiakäytöstä on kivihiiltä, jonka kulutus väheni 23 prosenttia. Hiilen kulutukseen sisältyy kivihiilen lisäksi teollisuudessa käytettävät koksi sekä masuuni- ja koksikaasu. Fossiilisen öljyn kulutus väheni kaksi prosenttia ja maakaasun 3 prosenttia. Fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käytöt vähenivät eniten sähkön ja lämmön tuotannossa. Energiasektorin polttoperäiset kasvihuonekaasupäästöt vähenivät 7 prosenttia edellisvuodesta.

Ydinenergialla katettiin energian kokonaiskulutuksesta 18 prosenttia ja sen käyttö kasvoi noin 5 prosenttia edellisiin vuosiin 2017 ja 2018 verrattuna, jolloin ydinvoiman tuotanto oli muutaman prosentin keskimääräistä alemmalla tasolla. Muiden energialähteiden osuus oli edelleen 6 prosenttia. Muihin energialähteisiin sisältyy mm. sähkön nettotuonti ja teollisuuden reaktiolämpö.

Energian kokonaiskulutus 2018–2019, terajoulea

  2018 2019 Muutos-%
Puupolttoaineet 374 706 380 092 1
Öljy 308 422 305 243 -1
Ydinenergia 238 700 249 981 5
Hiili 114 096 91 143 -20
Maakaasu 75 646 73 300 -3
Turve 61 877 56 652 -8
Sähkön nettotuonti 71 769 72 151 1
Vesivoima 47 295 44 059 -7
Tuulivoima 21 019 21 689 3
Muut 66 790 67 744 1
Yhteensä 1 380 319 1 362 053 -1

Vuonna 2019 Suomessa käytettiin sähköä 86,1 terawattituntia (TWh). Tämä oli 1,4 TWh vähemmän kuin edellisenä vuonna, mikä johtui pääasiassa teollisuuden kulutuksen laskusta. Sähköä tuotettiin samaan aikaan 66 TWh eli 1,5 TWh vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Sähkön nettotuonnin osuus kulutuksesta kasvoi 0,5 prosenttiyksikköä ja sen osuus kulutuksesta oli 23 prosenttia. Sähköä tuotiin eniten Ruotsista ja Venäjältä. Tuonti Ruotsista kasvoi 16 prosenttia ja Venäjältä väheni 3 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Sähköä vietiin eniten Viroon. Vienti Viroon oli jälleen suurempi kuin tuonti ja kasvoi 60 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Sähkön ja lämmön yhteistuotannolla katettiin 25 prosenttia sähkön kulutuksesta ja lauhdevoimalla 4 prosenttia. Vesivoimalla tuotettiin 14, tuulivoimalla 7 ja aurinkovoimalla 0,2 prosenttia sähkön kulutuksesta. Ydinvoiman osuus oli 27 prosenttia kulutetusta sähköstä.

Energian loppukulutus laski 1,6 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. Loppukulutus väheni eniten teollisuudessa, yli 2 prosenttia. Etenkin metallien jalostuksessa, mutta myös metsä- ja kemianteollisuudessa nähtiin laskua sekä tuotannon volyymeissä että käytetyssä energiassa. Teollisuuden käyttämissä polttoaineissa on jo pitkään näkynyt rakenteellista siirtymää fossiilisista polttoaineista kohti uusiutuvia polttoaineita, mikä kehitys jatkui edelleen. Teollisuus kattaa 45 prosenttia energian loppukulutuksesta.

Asuinrakennusten lämmitysenergian kulutus laski 2 prosentilla edellisvuoteen verrattuna asuntojen lukumäärän ja tilavuuden kasvun jatkumisesta huolimatta. Vuosi 2019 oli Etelä-Suomessa lämpimämpi kuin vuosi 2018, Pohjois-Suomessa tilanne oli päinvastainen. Muiden kuin asuinrakennusten lämmitysenergian kulutuksessa kehitys on samansuuntainen, mutta luvuissa on tällä hetkellä epävarmuutta laskentamallin vuoksi. Lämmitysenergian tarpeeseen vaikuttaa lämmitettävän pinta-alan ja rakennuskannan energiatehokkuuden lisäksi ulkoilman lämpötila. Lämpöpumppujen käyttö lämmityksessä on kasvanut merkittävästi vuosituhannen alusta, mikä näkyy tilastossa sekä lämpöpumppuenergian että lämpöpumppujen sähkön käytön kasvuna.

Kotimaan liikenteen osuus oli kaikkiaan 16,5 prosenttia energian loppukäytöstä. Liikenteen energian käyttö väheni prosentin vuonna 2019. Bensiinin kulutus laski edelleen, 2 prosenttia vuoteen 2019 verrattuna. Myös dieselöljyn kulutus väheni 2 prosenttia aiempien vuosien kasvun jälkeen. Liikennepolttoaineiden kokonaismääriin sisältyvät nestemäisten biopolttoaineiden osuudet. Vaihtoehtoisten käyttövoimien osuus kotimaan tieliikenteen energiasta Suomessa vuonna 2019 oli noin 11 prosenttia. Tästä valtaosa oli nestemäisiä biopolttoaineita. Muiden vaihtoehtoisten käyttövoimien käyttö kasvoi voimakkaasti, mutta niiden osuudet ovat edelleen pieniä. Sähkön osuus oli 0,2 prosenttia, biokaasun osuus 0,2 prosenttia ja maakaasun osuus 0,1 prosenttia.


Lähde: Tilastokeskus, Energian hankinta ja kulutus

Lisätietoja: Minna Niininen 029 551 3549, energia@stat.fi

Vastaava osastopäällikkö: Mari Ylä-Jarkko

Julkaisu pdf-muodossa (318,1 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Kuviot
Laatuselosteet

Päivitetty 21.12.2020

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Energian hankinta ja kulutus [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-795X. 2019. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 14.4.2021].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/ehk/2019/ehk_2019_2020-12-21_tie_001_fi.html