1. Koulutuksen sisältö

Eniten kurssikoulutus kohdistui työpaikan toimialan ammatteihin tai työtehtäviin liittyvän erityisosaamisen kehittämiseen, niin kuin luonnollista onkin. Seuraavina tulivat toimialariippumattomat asiakastyötaidot ja johtamistaidot.

Taulukko 1. Kurssikoulutuspäivien osuus koulutuksen sisällön mukaan vuonna 2010

Kurssikoulutuksen sisältöalue Osuus
koulutuksesta  
Mainittu
tärkeimpänä   
  % %
Tekniset, käytännölliset tai tehtäväkohtaiset taidot 38,3 42,1
Asiakastyöhön liittyvät taidot 14,0 14,3
Johtamistaidot 13,4 16,1
Ammattimainen IT-osaaminen 5,8 5,5
Tiimityötaidot 5,1 3,1
Yleiset tietotekniikkataidot 4,6 2,2
Vieraan kielen taidot 3,6 2,0
Toimisto- ja hallintotyöhön liittyvät taidot 3,5 4,9
Ongelmanratkaisutaidot 2,5 1,0
Suullisen ja kirjallisen viestinnän taidot 1,3 0,2
Matemaattinen osaaminen sekä luku- ja kirjoitustaito 0,2 0,0
Jokin muu taito/aihe (ei mikään näistä) 7,8 8,6

Kurssikoulutuksen sisällön jakauma vaihteli varsin vähän yrityksen kokoluokan mukaan. Koulutuksen sisältö on kuitenkin toimialariippuvaista. Eniten vaihtelua oli asiakastyöhön liittyvän koulutuksen osuuksissa. Tuotannollisissa yrityksissä osuus jäi selvästi alle 10 prosentin, mutta rahoitus- ja vakuutusalalla osuus ylitti 30 prosenttia ja kaupan alalla asiakaspalvelukoulutuksen osuus oli yli 40 prosenttia kurssipäivistä.

Koulutuksen sisällön osalta vertailu vuoden 2005 tuloksiin on vaikeata, koska koulutuksen sisällön luokitus muutettiin. Aiemmin luokitus perustui tiedealapohjaiseen ISCED -luokitukseen, joka soveltuu parhaiten tutkintokoulutuksen sisällön jaotteluun. Uusi, CVTS4:ssä käytetty luokitus lähtee konkreettisemmin työpaikalla ja työtehtävissä tarvittavista osaamisvaatimuksista.

Vuosien 2005 ja 2010 luokituksissa rajaukseltaan vertailtavia sisältöjä ovat tietotekniikkaan ja kielitaitoon liittyvä koulutus. Vaikka tietotekniset perusvalmiudet työpaikoilla lienevät jo kohtuullisen korkealla tasolla, tietotekniikkaan liittyvän koulutuksen osuus kasvoi vielä reilun prosenttiyksikön vuodesta 2005. Syynä saattaa olla se, että tietotekniikan hyödyntäminen eri aloilla ja ammateissa on edelleen laajentunut, koska yhä suurempi osa ennen manuaalisista tehtävistä toteutetaan nykyään tietotekniikan avulla. Vaikka tietotekniikan perusosaaminen on hyvällä tasolla, uudet apuvälineet ja sovellukset edellyttävät jatkuvaa kouluttautumista ohjelmistoihin ja laitteisiin.

Vaikka työelämä kansainvälistyykin, kielikoulutuksen osuus laski prosenttiyksikön verran vuodesta 2005 1) . Kaikilla aloilla kielitaitovaatimukset eivät edelleenkään ole ammattiosaamisen kannalta välttämättömiä. Toisaalta vieraiden kielten osaamisen taso on uusilla, työmarkkinoille tulleilla ikäluokilla selvästi ikääntyneitä ja työelämästä pois siirtyviä korkeampi. Näin ollen kielitaitokoulutuksen lisäämisen tarve ei ehkä olekaan entisen kaltainen.

Kurssikoulutuksen sisältöprofiili on teollisuudessa ja palvelualoilla hiukan erilainen. Palvelualoilla koulutuksessa painottuvat asiakaspalveluosaaminen sekä IT-ammattilaisten erityiskoulutus teollisuutta enemmän. Teollisuustoimialoilla pakollisten kurssien osuus koulutustunneista on selvästi palvelualoja suurempi. Ne eivät aina luokitu luontevasti tarjottuihin sisältövaihtoehtoihin, minkä vuoksi ’Muu osaamisalue’ -luokka on teollisuustoimialoilla varsin korkea.

Kuvio 1. Kurssikoulutuksen sisältö päätoimialan mukaan vuonna 2010

Kuvio 1. Kurssikoulutuksen sisältö päätoimialan mukaan vuonna 2010

Pelkästään sisäistä kurssikoulutusta järjestäneissä yrityksissä koulutus painottui sisällöltään johtamistaitoihin ja asiakastyöhön selvästi enemmän kuin ulkoista koulutusta tarjonneissa yrityksissä. Ulkopuolisilta järjestäjiltä ostettu kurssikoulutus puolestaan kohdistui painokkaasti toimialakohtaisiin teknisiin, käytännöllisiin tai tehtäväkohtaisiin taitoihin (Liitetaulukko 3.)

Pakollisten, säännöllisesti järjestettävien työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyvien kurssien osuus kaikista koulutuspäivistä kaikilla toimialoilla yhteensä oli 16 prosenttia. Se vaihteli IT -alan kuudesta (6) prosentista rakennusalan 42 prosenttiin. Vain pienissä, alle 50 työntekijän yrityksissä pakollisten koulutusten osuus oli yli 20 prosenttia.

Asiakastaidot ja tehtäväkohtainen ammattiosaaminen tärkeitä tulevaisuudessa

Koulutuksen sisällön painopisteet eivät kovin paljon muutu myöskään tulevaisuuden tarpeiden näkökulmasta. Yrityksiltä kysyttiin, mitkä osaamisalueet yritys arvioi tärkeiksi yrityksen kehityksen kannalta lähivuosien aikana. Eniten mainintoja saivat asiakaspalvelutaidot (73 %), tekniset, käytännölliset tai tehtäväkohtaiset taidot (67 %), tiimityötaidot (67 %), johtamistaidot (65 %) ja ongelmanratkaisutaidot (59 %). Verrattuna vuonna 2010 toteutettuun koulutukseen (koulutuspäivien määrällä mitattuna) varsinkin tiimityötaitojen ja ongelmanratkaisutaitojen merkitys nousee selvästi esille tulevaisuuden taitovaatimuksina.

Kun yritykset merkitsivät oman toimintansa kannalta tärkeimmän osaamisalueen, niin joukosta nousi enää kolme aihetta ylitse muiden: asiakastyötaidot (23 %), tehtäväkohtaiset ammattityötaidot (23 %) ja johtamistaidot (18 %). Teollisuudessa osaamistarpeissa painotettiin eniten tehtäväkohtaisiin taitoihin liittyvää ammattiosaamista, palveluissa taas luonnollisesti asiakastyöhön liittyvää osaamista. Kysymyksellä mitattiin kuitenkin näiden osaamisalueiden tärkeyttä, merkitystä. Jonkin taidon arvostaminen korkealle ei välttämättä tarkoita, että määrällinen panostus tuohon osaamisalueeseen olisi koulutuspäivinä laskettuna erityisen suuri.


1) Vuoden 2010 luvussa on mukana myös suullinen ja kirjallinen viestintä, koska vuonna 2005 tähän luokkaan sisältyi myös äidinkieli.

Lähde: CVTS, Yritysten henkilöstökoulutus -tutkimus, Tilastokeskus

Lisätietoja: Hannu Virtanen 09 1734 2514, Tarja Seppänen 09 1734 3220, cvts@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala


Päivitetty 17.4.2013

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): CVTS, Yritysten henkilöstökoulutus [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-9471. Kurssikoulutukseen osallistuminen 2010, 1. Koulutuksen sisältö . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 27.5.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/cvts/2010/02/cvts_2010_02_2013-04-17_kat_001_fi.html