Yritysten henkilöstökoulutustutkimus 1999, keskeiset tulokset

Kolme neljäsosaa suomalaisista yrityksistä oli järjestänyt kurssimuotoista henkilöstökoulutusta työntekijöilleen vuonna 1999. Kun mukaan otetaan myös muu koulutus (opastus työn ohessa, työkierto, itseopiskelu, konferenssit jne.) niin koulutusta kustantaneiden yrityksen osuus nousee 82 prosenttiin. Palvelualojen yritykset olivat järjestäneet sekä kurssikoulutusta että muuta koulutusta hieman useammin kuin teollisuusalojen yritykset. Kaikki yli 250 työntekijän yritykset olivat järjestäneet henkilöstölleen kurssikoulutusta. Tutkimuksen kohdejoukkona olivat alle 10 hengen yksityisen sektorin yritykset pois lukien maa- ja metsätalous.

Puolet työntekijöistä, noin 507 000 palkansaajaa oli osallistunut kurssikoulutukseen tutkimusvuonna. Myös koulutukseen osallistumisen osuudessa palvelusektorin luvut olivat jonkin verran teollisuuden lukuja korkeammat. Yritysten henkilöstömäärän noustessa myös osallistumisosuudet koulutukseen nousivat johdonmukaisesti.

Työnantajan kustantamaa koulutusta kertyi vuonna 1999 keskimäärin kolme päivää (18 tuntia) palkansaajaa kohden. Teollisuuden ja palvelusektorin välillä oli vain vähän eroa koulutustuntien määrässä, mutta tarkemmalla jaottelulla toimialojen erot tulivat varsin selkeiksi.

Naiset olivat osallistuneet koulutukseen hieman yleisemmin kuin miehet, mutta koulutustuntien määrässä palkansaajaa kohden ero oli vain vähäinen - naisilla 17 tuntia ja miehillä 18 tuntia.

Koulutuksen kolme keskeisintä sisältöä olivat tietotekniikkaan ja tietokoneen käyttöön, työelämän henkilökohtaisiin taitoihin sekä tuotantoon ja tekniikkaan liittyvä koulutus. Nämä koulutusalat kattoivat lähes puolet kaikista vuoden 1999 kurssikoulutustunneista. Palvelualalla kaksi yleisintä koulutusalaa olivat myynti ja markkinointi sekä tietotekniikka - teollisuudessa koulutuksen sisältönä olivat yleisimmin suunnittelu, tuotanto ja tekniikka sekä työelämän henkilökohtaiset taidot.

Kaikkiaan kurssimuotoisen koulutuksen koulutuskustannukset olivat noin 760 euroa palkansaajaa kohden. Kustannukset vaihtelivat runsaasti toimialoittain, mutta toimialasektorien välillä ero oli vain vähäinen.

Koulutukseen osallistuneiden palkkakustannukset muodostavat suurimman yksittäisen kustannuserän, 47 prosenttia koulutuskustannuksista. Palkkiot koulutuksen järjestäjille muodostivat noin kolmanneksen koulutuksen kustannuksista.

Koko kehikkojoukon tasolla koulutuskustannukset muodostivat 2,4 prosenttia yritysten työvoimakustannuksista. Tässäkin vaihtelu toimialojen välillä oli melko suurta. Suurissa yrityksissä sekä koulutuksen kustannukset työntekijää kohden että koulutuskustannusten osuus henkilöstökuluista olivat selvästi pieniä yrityksiä korkeammalla tasolla.

Suomalaiset yritykset kouluttavat henkilöstöään Euroopan mittakaavassa kohtuullisen aktiivisesti. Kurssikoulutusta järjestäneiden yritysten osuus oli Suomessa Euroopan neljänneksi korkein. Koulutukseen osallistuneiden osuudella ja koulutustuntien määrällä palkansaajaa kohti mitattuna Suomi sijoittuu kolmen kärkimaan joukkoon - edellä ovat vain Ruotsi ja Tanska. Koulutuskustannusten suhteen suomalaisten yritysten panostus on hyvää eurooppalaista keskitasoa.


Päivitetty 31.5.2005

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): CVTS, Yritysten henkilöstökoulutus [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-9471. 1999, Yritysten henkilöstökoulutustutkimus 1999, keskeiset tulokset . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 23.5.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/cvts/1999/cvts_1999_2004-05-31_kat_001.html