Tästä tilastosta on olemassa uudempi julkaisu

Tuorein julkaisu: Avoimet työpaikat 2017, 3. vuosineljännes

Laatuseloste: Avoimet työpaikat

1. Tilastotietojen relevanssi

Avoimet työpaikat -tilasto antaa tietoa työmarkkinoiden kehityksestä ja muutoksesta työnantajan näkökulmasta tarkasteltuna. Tilastointia varten otokseen poimituilta toimipaikoilta kysytään avointen työpaikkojen lukumäärää tietyltä viiteajankohdalta. Viiteajankohta on kunkin vuosineljänneksen viimeisen kuukauden ensimmäinen kalenteripäivä (1.3., 1.6., 1.9., 1.12.). Viiteajankohdan pysyessä vuodesta toiseen samana luodaan joka vuosineljänneksellä tilannekatsaus työn kysynnästä työnantajilta saatuihin vastauksiin perustuen.

Avoin työpaikka on joko kokonaan uusi työpaikka tai jo olemassa oleva työpaikka, jolla ei ole hoitajaa. Määritelmän mukaan avoimen työpaikan on oltava haettavissa toimipaikan ulkopuolisille henkilöille ja työnantajan on pitänyt toimia aktiivisesti avoimen paikan täyttämiseksi. Aktiivisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi avoimen työpaikan ilmoittaminen työnvälitykseen sekä muiden ilmoituskanavien tai erilaisten kontaktiverkostojen käyttö. Avoimiin työpaikkoihin lasketaan myös ne lähitulevaisuudessa vapautuvat työpaikat, jotka työnantaja on ilmoittanut avoimiksi.

Avoimeksi työpaikaksi ei lasketa työpaikkaa, johon haetaan palkatonta harjoittelijaa, ulkopuolista alihankkijaa tai urakoitsijaa. Avoimeksi työpaikaksi ei myöskään huomioida sellaista työpaikkaa, joka täytetään palkalliselta tai palkattomalta vapaalta palaavalla työntekijällä. Myöskään lyhytaikaisten alle kuukauden kestävien sijaisuuksien ei katsota kuuluvan avoimiin työpaikkoihin.

Tiedonkeruussa on mukana noin 2 500 eri toimipaikkaa joka vuosineljänneksellä. Tiedonkeruun pohjalta muodostetaan kuva koko Suomen avoimista työpaikoista. Toimipaikoista kerätään tietoa henkilöstömäärästä, omistusmuodosta, avointen työpaikkojen määrästä ja niiden laadullisista ominaisuuksista eli osa-aikaisuudesta, määräaikaisuudesta ja vaikeasti täytettävyydestä. Lisäksi selvitetään, kuinka moni avoimista työpaikoista on vailla hoitajaa ja kuinka moni näistä vailla hoitajaa olevista työpaikoista täytetään vasta myöhemmin.

Aloite tutkimuksen tekemiseen tuli Euroopan komission työllisyys- ja sosiaaliasioiden pääosastolta sekä Euroopan keskuspankista. Lähtökohta tutkimukselle oli tarve jäsenmaiden väliselle luotettavalle, säännölliselle, ajantasaiselle ja vertailukelpoiselle tiedolle avointen työpaikkojen lukumäärästä sekä niiden rakenteellisista ominaisuuksista. Tilaston laadinta on säädelty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (N:o 453/2008).

2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

Tutkimuksen perusjoukkoon kuuluvat Suomessa sijaitsevat yksityisen ja julkisen sektorin toimipaikat, joilla on palkattua henkilöstöä vähintään yhden henkilötyövuoden verran. Toimipaikaksi määritellään yhdessä paikassa sijaitseva ja pääasiassa yhdenlaisia tavaroita tai palveluja tuottava yksikkö. Toimialoista edustettuina ovat muut paitsi kotitalouksien toiminta työnantajina, kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta sekä maanpuolustus.

Tutkimuksen otoskehikkona käytetään Tilastokeskuksen ylläpitämää yritys- ja toimipaikkarekisteriä, joka sisältää noin 150 000 aktiiviseksi ilmoitettua toimipaikkaa, joissa henkilötyövuosina mitattu palkansaajien lukumäärä on vähintään yksi.

Otoskehikosta poimitaan vuosiotos systemaattisella satunnaisotannalla ositteittain. Ositteina käytetään toimipaikan henkilöstömäärään perustuvaa kokoluokkaa (1–4, 5–9, 10–49, väh. 50) sekä toimipaikan toimialaryhmää (A, B-E, F, G-I, J, K-L, M-N, O-Q, R-S). Vuosiotokseen poimitaan otoskehikosta noin 10 000 toimipaikkaa siten, että ne jakautuvat kokoluokkiin kiinteillä suhteilla (2 000, 3 000, 3 000, 2 000) ja ne vastaavat kussakin kokoluokassa otoskehikon toimialaositteiden jakaumaa. Otoskehikko on lajiteltu osoitteittain toimipaikan sijainnin mukaisesti, joten vuosiotos on alueellisesti itsepainottuva. Vuosiotos jaetaan neljännesotoksiin satunnaisluvun perusteella. Puolet neljännesotoksen toimipaikoista vaihdetaan uusiin joka vuosi. Yksittäinen toimipaikka on tutkimuksessa mukana kokoluokasta riippumatta korkeintaan kahtena peräkkäisenä vuotena aina samalla vuosineljänneksellä.

Tiedonkeruun toteuttavat Tilastokeskuksen Tiedonhankinta-yksikön puhelinhaastattelukeskuksen (CATI) tilastohaastattelijat. Vuoden 2006 ensimmäisestä neljänneksestä alkaen tiedonantajilla on ollut mahdollisuus vastata tutkimukseen myös verkkolomakkeella. Vuonna 2016 kaikista vastaajista 42 prosenttia vastasi verkkolomakkeen kautta. Vuoden 2016 tiedonkeruiden nettovastausaste oli 88 prosenttia.

Toimipaikasta pyritään löytämään tiedonantajaksi henkilö, joka tietää parhaiten kyseisen toimipaikan rekrytoinneista. Henkilöstömäärältään pienemmissä toimipaikoissa tiedonantaja on useimmiten yrittäjä tai johtaja. Suuremmissa toimipaikoissa otetaan yleensä yhteyttä henkilöstöhallintoon. Kyselyyn vastaaminen vie aikaa keskimäärin 5–10 minuuttia, mutta kyselyn kesto vaihtelee paljon toimipaikkojen toimiala- ja kokoluokkaeroista johtuen. Avoimet työpaikat -tilaston tiedonkeruun yhteydessä kerätään tiedot myös työ- ja elinkeinoministeriön Työvoimapalvelut-tutkimukseen, jota käytetään työvoimahallinnon toiminnan kehittämiseen ja toimipaikkojen rekrytointiongelmien kartoittamiseen.

Tiedonkeruussa saadut tiedot korotetaan ositteittain vastaamaan kehikon toimipaikkojen määrää. Näin muodostetut estimaatit kuvaavat koko Suomen avointen työpaikkojen lukumäärää kunakin viiteajankohtana. Koko maan tilannetta kuvaavien estimaattien lisäksi laaditaan tuloksia myös toimipaikan kokoluokka-, omistusmuoto-, suuralue- ja toimialatasoilla.

3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Otostutkimuksen luonteesta johtuen estimaatit sisältävät aina otosasetelmaan liittyvää otantavirhettä. Tämän satunnaisvaihtelun suuruutta arvioidaan estimaattien keskivirheiden avulla. Keskivirheestä lasketaan estimaatille luottamusväli, joka tietyllä todennäköisyydellä sisältää estimoitavan parametrin todellisen arvon. Otostutkimukseen saattaa myös liittyä otosasetelmasta riippumatonta harhaa, joka johtuu esimerkiksi vastauskadosta tai otoskehikon yli- tai alipeitosta.

Vastausaineiston editointi- ja validointivaiheissa havaintoarvot tarkistetaan ja tarvittaessa korjataan osin ohjelmallisesti mutta myös manuaalisesti, jotta tuloksista saataisiin mahdollisimman laadukkaita. Tällä tavalla varmistetaan saatujen vastausten keskinäinen loogisuus ja yhteensopivuus. Selvästi poikkeavien arvojen vaikutusta tuloksiin rajoitetaan pienentämällä kyseiselle vastaukselle määritettyä korotuskerrointa.

Tilaston tulokset eivät ole kausitasoitettuja. Avointen työpaikkojen lukumäärässä on havaittavissa viiteajankohdasta johtuvaa merkittävää vaihtelua, mistä johtuen peräkkäisten vuosineljännesten lukumääriä vertaamalla ei voi tehdä johtopäätöksiä työvoiman kysynnän trendistä eikä sen mahdollisista muutoksista. Avointen työpaikkojen trendin kuvaamiseksi on syytä verrata ainoastaan peräkkäisten vuosien vastaavien neljännesten estimaatteja toisiinsa.

Taulukko 1. Esimerkki neljännesvuosiestimaattien tarkkuudesta: Avoimet työpaikat 2017, 1. neljännes

    Estimaatti Keskivirhe 95 %:n luottamusvälin pituus Suhteellinen keskivirhe (%)
Avoimet työpaikat Yhteensä 58 000  8 700 ± 17 000 15,0
Omistusmuoto Yksityinen yritys 45 500 8 500 ± 16 600 18,6
Kunta tai kuntayhtymä 6 300 900 ± 1 800 14,8
Valtio 700 200 ± 500 31,9
Järjestö, yhdistys tai säätiö 1 500 600 ± 1 200 41,2
Jokin muu 4 000 1 800 ± 3 500 45,1
Henkilöstömäärä 1–4 8 100 1 600 ± 3 200 20,3
5–9 7 600 1 100 ± 2 100 14,1
10–49 20 800 2 500 ± 4 900 12,0
50 tai enemmän 21 500 8 100 ± 15 900 37,7
Suuralue (2012) Helsinki-Uusimaa 14 500 1 600 ± 3 100 10,9
Etelä-Suomi 8 800 1 600 ± 3 100 17,8
Länsi-Suomi 9 600 1 400 ± 2 700 14,4
Pohjois- ja Itä-Suomi 24 900 8 400 ± 16 400 33,7
Toimiala (TOL 2008) A 400 300 ± 600 77,1
B–E 13 600 8 000 ± 15 700 58,6
F 4 400 800 ± 1 700 19,4
G–I 14 700 1 900 ± 3 700 12,8
J 3 100 700 ± 1 400 22,3
K, L 1 700 600 ± 1 200 36,7
M, N 7 800 1 500 ± 2 900 19,4
O–Q 6 800 800 ± 1 600 12,1
R–S 5 400 1 900 ± 3 600 34,2

4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Avoimet työpaikat -tilaston tulokset julkaistaan neljännesvuosittain noin 45 päivän kuluttua neljänneksen päättymisestä. Ennakkotietoja ei laadita, vaan julkaistavat tiedot ovat lopullisia.

5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys

Avoimet työpaikat -tilaston tulokset julkaistaan Suomen virallisen tilaston Työmarkkinat-sarjassa. Keskeisimmät tulokset julkistetaan määräpäivinä Internetissä tilaston kotisivulla http://tilastokeskus.fi/til/atp/index.html . Kotisivun linkeistä löytyvät muun muassa tilaston kuvaus, käsitteet ja määritelmät sekä tilaston maksuttomat tilastotietokantataulukot (StatFin). Eurostat julkaisee avoimet työpaikat -tilaston neljännesvuositietoja omilla kotisivuillaan.

Tilastotarkoituksiin kerättävät tiedot ovat viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 24 §:n mukaan salassapidettäviä. Vastausaineistoa käytetään ainoastaan tilastollisiin tarkoituksiin. Tutkimusaineiston tiedot suojataan Tilastokeskuksen antamien tietosuojamääräysten mukaisesti, eikä tilastotaulukoista käy ilmi yksittäisen toimipaikan antamia vastauksia.

Tilastokeskus voi tilastolain (280/2004) 13 §:n mukaan luovuttaa erillisen käyttölupapäätöksen perusteella tietoja tieteellisiä tutkimuksia ja tilastollisia selvityksiä varten ilman suoran tunnistamisen mahdollistavia tietoja. Tilastolaki kieltää tilastotarkoituksiin kerättyjen tietojen käytön tutkinnassa, valvonnassa, oikeudenkäynnissä, hallinnollisessa päätöksenteossa tai yritystä koskevan asian käsittelyssä.

Tietopalvelu tyovoimatutkimus@tilastokeskus.fi ja puh. 029 551 2749.

6. Tilastojen vertailukelpoisuus

Avoimet työpaikat -tilastoa on laadittu vuoden 2002 ensimmäisestä neljänneksestä alkaen, mutta tilastotiedot ovat julkisia vasta vuodesta 2003 lähtien.

Vuonna 2006 tiedonantajille annettiin mahdollisuus vastata tutkimukseen puhelinhaastattelun vaihtoehtona myös verkkolomakkeella. Tehdyn menetelmävertailututkimuksen perusteella tiedonkeruu-uudistus ei vaikuttanut tilaston aikasarjojen vertailukelpoisuuteen.

Vuodesta 2009 alkaen, Eurostatin suosituksesta, avointen työpaikkojen keskimääräinen vuosiestimaatti on laskettu neljännesvuosiestimaattien keskiarvona. Statfin-tietokantataulukoissa esitettävät vuosikeskiarvot on tuotettu tällä laskentatavalla. Ennen tilastovuotta 2009 avoimet työpaikat -tilastojulkistusten vuosiestimaatit tuotettiin laskemalla koko vuoden aineiston perusteella uudet korotuskertoimet. Tällä tavoin laskettujen estimaattien ero neljännesvuosiestimaattien keskiarvoon on ollut 1–5 prosenttia.

Avoimet työpaikat -tilaston otosasetelma muutettiin tilastovuodesta 2013 alkaen siten, että otoskohteet ja ositteet vastaavat paremmin tiedonkäyttäjien tietotarvetta. Tutkimuksen perusjoukko pysyy tehdyistä muutoksista huolimatta samana, mutta otoskohteiden vaihtuvuutta on nopeutettu ja otannassa huomioidaan toimipaikan kokoluokan ja sijainnin lisäksi myös sen toimiala, joka on keskeisin tiedonkäyttäjien tarvitsema tieto. Toteutetuilla uudistuksilla on merkittävä vaikutus tuloksiin, eikä niitä voi verrata aikaisemmin julkaistuihin tietoihin. Uuteen asetelmaan perustuvia avoimet työpaikat -tilaston tietoja on julkaistu vuoden 2013 ensimmäisestä neljänneksestä alkaen. Aikaisemmin tuotettuja aikasarjoja ei enää päivitetä.

7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

Tilastokeskuksen otostutkimuksen lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö julkaisee rekisteritietoa avointen työpaikkojen määrästä ammattiryhmittäin ja ely-alueittain. Menetelmä-, määritelmä- ja tuotantoeroista johtuen ministeriön ja Tilastokeskuksen julkaisemat tiedot eivät ole vertailukelpoisia. Keskeinen tilastojen välinen ero on siinä, että ministeriön laatimaan työnvälitystilastoon sisältyvät vain ne avoimet työpaikat, jotka työnantajat ovat ilmoittaneet julkispalveluna tarjottuun työnvälitykseen. Tilastokeskuksen tiedot puolestaan perustuvat otostutkimukseen ja kattavat osittain paitsi työnvälitykseen ilmoitettuja mutta myös ilmoittamatta jätettyjä avoimia työpaikkoja.

Avoimet työpaikat -tilasto ei sisällä kaikkia avoinna olleita työpaikkoja otoskehikon perustana käytetyn yritys- ja toimipaikkarekisterin rakenteesta ja tiedonkeruumenetelmästä johtuen. Avoimet työpaikat -tilasto ei huomioi kotitaloustyönantajien eikä kansainvälisten organisaatioiden tai toimielinten avoimia työpaikkoja. Lisäksi toimipaikan palkansaajien lukumäärälle asetettu yhden henkilötyövuoden kriteeri ja lyhytaikaisten sijaisuuksien jättäminen pois toimipaikan avoimista työpaikoista johtavat siihen, että osa avoimista työpaikoista voi olla ilmoitettu työnvälitykseen, mutta jää avoimet työpaikat -tilaston ulkopuolelle.

Avoimet työpaikat -tilasto ei pyri korvaamaan työnvälitystilastoa. Näitä kahta erilaista tietolähdettä on tarkasteltava toisiaan täydentävinä työn kysynnän mittareina. Lisätietoa tilastojen välisistä eroista on saatavilla osoitteessa http://tilastokeskus.fi/til/atp/atp_2017-01-02_men_001.html .


Lähde: Avoimet työpaikat 2017, 1. neljännes. Tilastokeskus

Lisätietoja: Minna Wallenius 029 551 2749, tyovoimatutkimus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 17.5.2017

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Avoimet työpaikat [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-2251. 1. vuosineljännes 2017, Laatuseloste: Avoimet työpaikat . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 13.12.2017].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/atp/2017/01/atp_2017_01_2017-05-17_laa_001_fi.html

Jaa