Tämä tilasto on lakkautettu.

Tilastotietoa tästä aiheesta julkaistaan toisen tilaston yhteydessä.

5.4.2022 jälkeen julkaistuja tilastotietoja tästä aiheesta

Tämä sivu on arkistoitu.

Julkaistu: 7.3.2013

Teollisuustuotannon jalostusarvo laski 2 prosenttia vuonna 2011

Vuonna 2011 koko teollisuuden (BCDE) jalostusarvo laski 2 prosenttia edellisvuodesta. Kehitys oli alueellisesti epäyhtenäistä johtuen maakuntien toistaan poikkeavista toimiala- ja tuotantorakenteista. Suurinta jalostusarvon lasku oli Uudellamaalla, Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla. Uudellamaalla lasku oli sekä euromääräisesti että suhteellisesti jyrkintä. Jalostusarvo puolestaan kasvoi Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa sekä Varsinais- ja Keski-Suomessa.

Maakuntien jalostusarvo ja jalostusarvo-osuus koko maan jalostusarvosta koko teollisuudessa (BCDE) 2011

Maakunta Jalostusarvo 2011 (1 000 €) Jalostusarvo 2010 (1 000 €) Muutos-% Osuus koko maan jalostusarvosta, %
KOKO MAA 31 432 602 32 120 365 -2,1 100,0
Uusimaa 7 933 560 9 246 816 -14,2 25,2
Pirkanmaa 3 174 710 3 473 201 -8,6 10,1
Pohjois-Pohjanmaa 2 848 343 2 225 565 28,0 9,1
Varsinais-Suomi 2 565 023 2 360 434 8,7 8,2
Satakunta 2 000 386 2 016 832 -0,8 6,4
Pohjanmaa 1 782 292 2 035 648 -12,4 5,7
Keski-Suomi 1 536 760 1 410 845 8,9 4,9
Pohjois-Savo 1 264 655 1 111 322 13,8 4,0
Etelä-Karjala 1 218 777 1 245 397 -2,1 3,9
Päijät-Häme 1 135 111 1 107 446 2,5 3,6
Kymenlaakso 1 028 601 1 053 390 -2,4 3,3
Etelä-Pohjanmaa 1 003 875 1 003 869 0,0 3,2
Lappi 979 372 957 546 2,3 3,1
Kanta-Häme 859 516 855 391 0,5 2,7
Pohjois-Karjala 799 207 665 447 20,1 2,5
Etelä-Savo 441 912 483 769 -8,7 1,4
Keski-Pohjanmaa 440 544 475 176 -7,3 1,4
Kainuu 303 264 301 072 0,7 1,0
Ahvenanmaa 83 668 90 610 -7,7 0,3

Vuoden 2011 alussa maakuntajako muuttui, kun Itä-Uusimaa liitettiin Uudenmaan maakuntaan. Muutos vaikutti selvästi maakunnan toimialarakenteeseen ja nosti sen merkittävimmäksi maakunnaksi kemianteollisuuden tuotannossa. Vuonna 2011 kemianteollisuuden sekä erityisesti elektroniikkateollisuuden jalostusarvon lasku heikensi maakunnan tuotannon jalostusarvoa. Myös Pirkanmaan laskeneen jalostusarvon takana oli lähinnä elektroniikkateollisuus. Pohjanmaalla puolestaan lasku johtui pääasiassa metsä- ja metalliteollisuudesta. Jalostusarvoaan parantaneiden maakuntien menestyksen takana oli useimmin alueesta riippuen joko kemian- tai metalliteollisuuden kasvanut jalostusarvo. Poikkeuksena on sekä euromääräisesti että suhteellisesti eniten jalostusarvoaan kasvattanut Pohjois-Pohjanmaa, jonka kasvun takana oli kaivosteollisuus.

Teollisuustuotanto on alueellisesti hyvin keskittynyttä. Vuonna 2011 noin 53 prosenttia teollisuustuotannon jalostusarvosta muodostui neljässä maakunnassa; Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Vuotta aiemmin vastaava osuus oli 54 prosenttia.


Lähde: Teollisuuden alue- ja toimialatilasto 2010. Tilastokeskus

Lisätietoja: Anssi Vuorio 09 1734 3259, rakenne.tilastot@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Hannele Orjala

Julkaisu pdf-muodossa (11 sivua 268,6 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Laatuselosteet
Tietojen tarkentuminen

Päivitetty 7.3.2013

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Teollisuuden alue- ja toimialatilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-4747. 2011. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 29.3.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/atoi/2011/atoi_2011_2013-03-07_tie_001_fi.html