Tästä tilastosta on olemassa uudempi julkaisu

Tuorein julkaisu: Ansiotasoindeksi 2018, 3. vuosineljännes

Julkaistu: 28.8.2018

Palkansaajien ansiotasoindeksi nousi huhti-kesäkuussa 1,8 prosenttia

Palkansaajien nimellisansiot nousivat Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuoden 2018 huhti–kesäkuussa 1,8 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Reaaliansiot nousivat 0,8 prosenttia edellisen vuoden toiseen neljännekseen verrattuna, koska ansiotason nousu oli nopeampaa kuin kuluttajahintojen nousu.

Ansiotasoindeksi ja reaaliansiot 2000/1–2018/2, vuosimuutosprosentti

Ansiotasoindeksi ja reaaliansiot 2000/1–2018/2, vuosimuutosprosentti

Palkansaajien nimellisansiot kohosivat Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuoden 2017 huhti–kesäkuusta vuoden 2018 vastaavaan ajanjaksoon yksityisellä sektorilla 1,9 prosenttia, valtiolla 1,6 prosenttia ja kuntasektorilla 1,3 prosenttia.

Palkansaajien säännölliset ansiot nousivat huhti–kesäkuussa 1,8 prosenttia

Säännöllisen ansion indeksi kuvaa ansiotasoindeksiä paremmin pysyvää ansiomuutosta, sillä se ei huomioi tulospalkkioita eikä työehtosopimuksiin perustuvia kertaeriä. Säännölliset ansiot nousivat vuoden 2018 huhti–kesäkuussa 1,8 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Yksityisellä sektorilla kasvua oli 1,9 prosenttia, valtiolla 1,6 prosenttia ja kuntasektorilla 1,3 prosenttia.

Ansiotasoindeksit ja säännöllisen ansion indeksit ovat lopullisia vuoteen 2017 asti. Ne perustuvat toteutuneeseen ansiokehitykseen. Vuoden 2018 indeksit ovat ennakollisia ja ne perustuvat sopimusvaikutusten ja liukumien arvioihin.

Ennakkotietojen mukaan palkansaajien ansiot ovat heinä–syyskuussa 2,0 prosenttia edellisvuotta korkeammat

Palkansaajien nimellisansiot ovat Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuoden 2018 heinä–syyskuussa 2,0 prosenttia korkeammat kuin edellisen vuoden heinä–syyskuussa. Ennakkotiedon mukaan ansiotasoindeksi 2015=100 on vuoden 2018 kolmannella neljänneksellä 103,2. Tilastokeskus laatii ansiotasoindeksin kolmannen neljänneksen ennakkotiedon työntekijän eläkelain (2006/395) perusteella.

Kilpailukykysopimuksen vaikutukset näkyvät ansiokehityksessä

Työmarkkinajärjestöt sopivat hallituksen aloitteesta kesällä 2016 kilpailukykysopimuksen (kiky), jolla pyrittiin parantamaan suomalaisten yritysten kilpailukykyä ja luomaan uusia työpaikkoja. Kilpailukykysopimuksessa työmarkkinajärjestöt sopivat muun muassa julkisen sektorin lomarahojen leikkauksesta, vuosittaisen työajan pidennyksestä sekä työ- ja virkaehtosopimusten voimassaolon jatkamisesta. Seuraavissa kappaleissa tarkastellaan miten edellä mainitut kikyn vaikutukset näkyvät ansiotasoindeksin ja säännöllisen ansion indeksin kehityksessä.

Julkisen sektorin lomarahaleikkaus vaikuttaa ansiotasoindeksiin

Kilpailukykysopimuksessa sovittiin, että julkisen sektorin lomarahoja leikataan 30 prosentilla vuosina 2017–2019. Kuviossa tarkastellaan valtion ja kuntasektorin ansiotasoindeksin (ATI) ja säännöllisen ansion indeksin (SANI) kehitystä vuosina 2015–2018. Tarkastelu päättyy uusimpaan julkaistuun neljännekseen eli vuoden 2018 toiseen neljännekseen. Kiky-sopimuksen lomarahaleikkaus näkyy valtiolla ja kuntasektorilla, joissa molemmissa ansiotasoindeksi laski vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä ja ansiokehitys oli negatiivista vuonna 2017. Säännöllisen ansion indeksissä vastaava laskua ei esiinny, sillä se ei huomioi tulospalkkioita eikä työehtosopimuksiin perustuvia kertaeriä. Lomarahaleikkaukset katsotaan tes/ves-sopimusten mukaisiksi kertaeriksi, jotka huomioidaan ansiotasoindeksissä mutta ei säännöllisen ansion indeksissä.

Ansiotasoindeksin ja säännöllisen ansion indeksin 2015=100 kehitys työnantajasektorin mukaan

Ansiotasoindeksin ja säännöllisen ansion indeksin 2015=100 kehitys työnantajasektorin mukaan

Julkisen sektorin lomarahaleikkaus on nähtävissä myös toimialoittaisessa ansiokehityksessä. Seuraavassa kuviossa on esitetty ansiotasoindeksin 2005=100 kehitys teollisuuden, kaupan, julkisen hallinnon ja terveys- ja sosiaalipalveluiden toimialoilla vuosina 2005–2017. Tarkastelu päättyy vuoteen 2017 koska siihen saakka ansiotasoindeksin tiedot ovat lopullisia. Julkisen sektorin palkansaajista suuri osa työskentelee julkisen hallinnon ja terveys- ja sosiaalipalveluiden toimialoilla. Näillä toimialoilla ansiotasoindeksi laskee vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä ja ansiokehitys oli negatiivista vuonna 2017. Esimerkiksi teollisuuden ja kaupan alalla vastaavaa laskua ei esiinny.

Ansiotasoindeksin 2005=100 kehitys toimialan mukaan

Ansiotasoindeksin 2005=100 kehitys toimialan mukaan

Työajan pidennyksen vaikutusta on eliminoitu ansiotasoindeksissä ja säännöllisen ansion indeksissä

Kilpailukykysopimuksessa työmarkkinajärjestöt sopivat työajan pidennyksestä 24 tunnilla vuodessa ansiotasoa muuttamatta. Työajan pidennys toteutettiin pääosin vuoden 2017 aikana niillä aloilla, jotka ovat sopimukseen liittyneet. Näiden kattavuus on runsaat 90 prosenttia palkansaajista. Osassa varsinkin pienimpiä yrityksiä työajan pidennystä ei kuitenkaan toteutettu, vaikka yritys on sopimuksen piiriin kuuluvalla alalla.

Kiky-sopimuksessa sovittu työajan pidennys on siis vaikuttanut tuntiansioihin negatiivisesti, mutta kuukausiansioihin sillä ei ole ollut vaikutusta. Ansiotasoindeksissä ja säännöllisen ansion indeksissä mitataan säännöllisen työajan ansioita kuukausitasolla. Periaatteessa työajan pidennys ei siis näy näissä indekseissä. Tuntipalkkaisten ansiokehitystä mitataan kuitenkin tuntiansioista, joten indeksien laskennassa on huomioitu kikyn vaikutukset tuntiansioihin. Joillakin sopimusaloilla indeksisarjoihin on laskettu korjauskertoimet, jotta työajan pidennys ei aiheuttaisi negatiivista vaikutusta näiden alojen indekseihin. Monilla sopimusaloilla kiky on toteutettu siten, että se ei ole vaikuttanut laskennan pohjana oleviin säännöllisen työajan ansioihin, vaan kiky-muutokset on viety epäsäännöllisesti maksettaviin lisiin. Joillakin sopimusaloilla kikyn toteuttamiseksi on ollut erilaisia vaihtoehtoja, jolloin sen vaikusta tuntiansioihin ei ole voitu tarkkaan arvioida. Tämä on aiheuttanut epävarmuutta joidenkin alojen ansiokehityksen laskennassa vuosien 2016 ja 2017 välillä.

Sopimuskorotuksia ei käytännössä ollut vuonna 2017

Kilpailukykysopimuksessa sovittiin myös työ- ja virkaehtosopimusten voimassaolon jatkamisesta 12 kuukaudella niin, että palkat pysyvät ennallaan sopimuskauden jatkon ajan. Tämän seurauksena sopimuskorotuksia esiintyi vuonna 2017 ainoastaan yksittäisillä sopimusaloilla.

Kuviossa tarkastellaan sopimuspalkkaindeksin 2010=100 kehitystä vuosina 2010–2018. Tarkasteluun on valittu työnantajasektorit yhteensä, yksityinen sektori ja kuntasektori. Yksityisen sektorin sopimuspalkkaindeksi pysyy ennallaan vuonna 2017 ja kääntyy taas nousuun vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä, jolloin sopimuskorotuksia on astunut voimaan. Kuntasektorilla sopimuspalkkaindeksi laskee vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä koska julkisen sektorin lomarahaleikkaus näkyy myös sopimuspalkkaindeksin kehityksessä. Vuonna 2017 kuntasektorin sopimuspalkkaindeksi pysyy ennallaan ja kääntyy nousuun vuoden 2018 toisella neljänneksellä, koska kuntasektorin nykyisen sopimuskauden ensimmäinen yleiskorotus tehtiin toukokuussa 2018. Valtiolla sopimuspalkkaindeksin kehitys on viime vuosina noudattanut pitkälti kuntasektorin sopimuspalkkaindeksin kehitystä.

Sopimuspalkkaindeksin 2010=100 kehitys työnantajasektorin mukaan

Sopimuspalkkaindeksin 2010=100 kehitys työnantajasektorin mukaan

Ammattirakenteen muutos vaikuttaa keskiansioiden kehitykseen

Tilastokeskus on vuodesta 2013 lähtien julkaissut säännöllisen ansion indeksiin perustuvaa ammatin pääluokalla vakioitua indeksiä, jossa kunkin palkansaajaryhmän ammatin pääluokkien osuudet on vakioitu vuoden 2010 palkkasummapainojen mukaisesti. Ammatin pääluokkia on kymmenen johtajista muihin työntekijöihin. Vertaamalla ammattivakioitua indeksiä ja säännöllisen ansion indeksiä voidaan tarkastella miten muutokset työnantajasektorin ammattirakenteessa vaikuttavat keskiansioiden kehitykseen samalla työnantajasektorilla.

Vuosina 2010–2017 ammattirakenteen muutos on kiihdyttänyt keskiansioiden nousua sekä valtiolla että kuntasektorilla. Kuviosta nähdään, miten vuosina 2010–2017 valtiolla ja kuntasektorilla säännöllisen ansion indeksi on noussut enemmän kuin ammattivakioitu indeksi. Yksityisellä sektorilla kehitys on päinvastaista, eli ammattivakioitu indeksi on noussut enemmän kuin säännöllisen ansion indeksi vuosina 2010–2017.

Ansioiden muutos säännöllisen ansion indeksin ja ammatin pääluokalla vakioidun indeksin 2010=100 mukaan

Ansioiden muutos säännöllisen ansion indeksin ja ammatin pääluokalla vakioidun indeksin 2010=100 mukaan

Esimerkiksi erityisasiantuntijoiden ja johtajien ammattiluokissa palkansaajilla on usein ylempi korkeakoulututkinto, ja näissä ammateissa myös ansiotaso on keskimääräistä korkeampi. Johtajien ja erityisasiantuntijoiden osuuden kasvu johtaa keskimääräisten ansioiden nopeampaan nousuun. Tämä ilmiö näkyy etenkin valtion ja kuntasektorin ansiokehityksessä. Yksityisellä sektorilla ammattivakioitu indeksi on noussut vuosina 2010–2017 enemmän kuin säännöllisen ansion indeksi, mutta esimerkiksi vuosina 2016–2017 säännöllisen ansion indeksi on noussut enemmän kuin ammattivakioitu indeksi. Samanaikaisesti myös erityisasiantuntijoiden osuus on kasvanut yksityisellä sektorilla.

Ammatin pääluokalla vakioidun indeksin työnantajasektorikohtaiset tiedot löytyvät Ansiotasoindeksi-tilaston tietokantataulusta (Ammatin pääluokan mukaan vakioitu säännöllisen ansion indeksi 2010=100).


Lähde: Ansiotasoindeksi 2018, 2. neljännes, Tilastokeskus

Lisätietoja: Anu Uuttu 029 551 2322, Harri Nummila 029 551 3235, palkat.indeksit@stat.fi

Vastaava tilastojohtaja: Mari Ylä-Jarkko

Julkaisu pdf-muodossa (541,4 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Laatuselosteet
Tietojen tarkentuminen

Päivitetty 28.08.2018

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Ansiotasoindeksi [verkkojulkaisu].
ISSN=1796-3737. 2. vuosineljännes 2018. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 19.11.2018].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/ati/2018/02/ati_2018_02_2018-08-28_tie_001_fi.html