Tästä tilastosta on olemassa uudempi julkaisu

Tuorein julkaisu: Ansiotasoindeksi 2017, 3. vuosineljännes

Julkaistu: 30.5.2017

Palkansaajien ansiot nousivat tammi-maaliskuussa 0,3 prosenttia

Korjaus: Liitetaulukkoa 11 on korjattu 2.6.2017.

Palkansaajien nimellisansiot nousivat Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuoden 2017 tammi–maaliskuussa 0,3 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Reaaliansiot laskivat 0,7 prosenttia edellisen vuoden ensimmäiseen neljännekseen verrattuna, koska kuluttajahintojen nousu oli nopeampaa kuin ansiotason nousu.

Ansiotasoindeksi ja reaaliansiot 2000/1–2017/1, vuosimuutosprosentti

Ansiotasoindeksi ja reaaliansiot 2000/1–2017/1, vuosimuutosprosentti

Palkansaajien nimellisansiot kohosivat Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuoden 2016 tammi–maaliskuusta vuoden 2017 vastaavaan ajanjaksoon yksityisellä sektorilla 0,8 prosenttia, valtiolla ja kuntasektorilla nimellisansiot laskivat molemmissa 1,1 prosenttia. Julkisen sektorin lasku johtuu siitä, että kilpailukykysopimuksessa sovittu lomarahojen leikkaus on huomioitu ansiotasoindeksissä. Lomarahojen leikkauksella on negatiivinen vaikutus valtion ja kuntasektorin ansiotasoindeksiin vuoden 2017 ensimmäisestä neljänneksestä lähtien.

Palkansaajien säännölliset ansiot nousivat tammi-maaliskuussa 0,7 prosenttia

Säännölliset ansiot nousivat vuoden 2017 tammi–maaliskuussa 0,7 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Yksityisellä sektorilla kasvua oli 0,8 prosenttia, valtiolla 0,4 prosenttia ja kuntasektorilla 0,3 prosenttia.

Säännöllisen ansion indeksi kuvaa ansiotasoindeksiä paremmin pysyvää ansiomuutosta, sillä se ei huomioi tulospalkkioita eikä työehtosopimuksiin perustuvia kertaeriä. Kilpailukykysopimuksessa sovitut lomarahaleikkaukset katsotaan tes/ves-sopimusten mukaisiksi kertaeriksi, jotka huomioidaan ansiotasoindeksissä mutta ei säännöllisen ansion indeksissä. Näin lomarahaleikkaukset hidastavat ansiotasoindeksin kehitystä mutta eivät vaikuta säännöllisen ansion indeksin kehitykseen.

Tieto&Trendit artikkeli Kilpailukykysopimus muuttaa ansiotasoindeksin laskentaa taustoittaa tarkemmin kilpailukykysopimuksen vaikutusten huomioimista indekseissä, jotka mittaavat palkkojen ja työvoimakustannusten kehitystä.

Ansiotasoindeksi ja säännöllisen ansion indeksi uudistettu

Palkansaajien ansiotasoindeksin ja säännöllisen ansion indeksin uusi perusvuosi on 2015, jota uusissa indekseissä merkitään 100:lla. Vuoden 2017 ensimmäisen neljänneksen julkaisussa tuoreimmat ansiotasoindeksit on ensimmäisen kerran laskettu ATI 2015=100 laskentaan perustuen. Vuoden 2016 indeksit ovat vielä ennakollisia.

Ansiotasoindeksissä on siirrytty vuoden 2015=100 indeksissä ketjuindeksin laskentamenetelmään. Indeksi lasketaan siten, että kullekin vuodelle lasketaan palkansaajaaryhmittäinen ansiokehitys verrattuna edellisen vuoden viimeisen neljännekseen ja näin saadut ansioiden suhteelliset muutokset painotetaan yhteen edellisen vuoden viimeisen neljänneksen palkkasummapainoilla. Kunkin vuoden suhteelliset ansiomuutokset ketjutetaan yhteen siten, että saadaan ansiotason kokonaismuutos perusvuodesta 2015 lähtien.

Vanhojen perusvuosien mukaisten indeksien ketjutusajankohta on vuoden 2015 viimeinen neljännes. Siten vuoden 2016 alusta lähtien vanhojen indeksien kehitys noudattaa indeksin 2015=100 kehitystä.


Lähde: Ansiotasoindeksi 2017, 1. neljännes, Tilastokeskus

Lisätietoja: Anu Uuttu 029 551 2322, Harri Nummila 029 551 3235, palkat.indeksit@stat.fi

Vastaava tilastojohtaja: Reetta Moilanen

Julkaisu pdf-muodossa (537,3 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Ansiotasoindeksit

Liitetaulukot

Laatuselosteet
Tietojen tarkentuminen

Päivitetty 30.05.2017

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Ansiotasoindeksi [verkkojulkaisu].
ISSN=1796-3737. 1. vuosineljännes 2017. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 19.11.2017].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/ati/2017/01/ati_2017_01_2017-05-30_tie_001_fi.html

Jaa