Tästä tilastosta on olemassa uudempi julkaisu

Tuorein julkaisu: Ansiotasoindeksi 2019, 2. vuosineljännes

Julkaistu: 25.8.2016

Palkansaajien ansiot nousivat huhti–kesäkuussa 1,3 prosenttia

Lisätty uusi kappale 25.8.2016 klo: 10:00. Lisätty kappale on merkitty punaisella.

Palkansaajien nimellisansiot nousivat Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuoden 2016 huhti–kesäkuussa 1,3 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Reaaliansiot nousivat 0,9 prosenttia edellisen vuoden toiseen neljännekseen verrattuna.

Ansiotasoindeksi ja reaaliansiot 2000/1–2016/2, vuosimuutosprosentti

Ansiotasoindeksi ja reaaliansiot 2000/1–2016/2, vuosimuutosprosentti

Palkansaajien nimellisansiot kohosivat Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuoden 2015 huhti–kesäkuusta vuoden 2016 vastaavaan ajanjaksoon yksityisellä sektorilla 1,3 prosenttia, valtiolla 2,0 prosenttia ja kuntasektorilla 1,2 prosenttia.

Palkansaajien säännölliset ansiot nousivat huhti–kesäkuussa 1,3 prosenttia

Palkansaajien säännöllisillä ansioilla tarkoitetaan säännöllisen työajan ansioita ilman tulospalkkioita ja muita epäsäännöllisesti maksettavia kertaeriä. Säännölliset ansiot nousivat vuoden 2016 huhti–kesäkuussa 1,3 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Yksityisellä sektorilla kasvua oli 1,3 prosenttia, valtiolla 2,0 prosenttia ja kuntasektorilla 1,2 prosenttia.

Ennakkotietojen mukaan palkansaajien ansiot ovat heinä–syyskuussa 1,1 prosenttia edellisvuotta korkeammat

Palkansaajien nimellisansiot ovat Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuoden 2016 heinä–syyskuussa 1,1 prosenttia korkeammat kuin edellisen vuoden heinä–syyskuussa. Ennakkotiedon mukaan ansiotasoindeksi 2010=100 on vuoden 2016 kolmannella neljänneksellä 112,7. Tilastokeskus laatii ansiotasoindeksin kolmannen neljänneksen ennakkotiedon työntekijän eläkelain (2006/395) perusteella.

Ansiokehitys vaihtelee toimialoittain

Ansiotasoindeksit ja säännöllisen ansion indeksit ovat lopullisia vuoteen 2015 asti. Ne perustuvat toteutuneeseen ansiokehitykseen. Vuoden 2016 indeksit ovat ennakollisia ja ne perustuvat sopimusvaikutusten ja liukumien arvioihin.

Vuonna 2015 ansiot nousivat eniten teollisuuden toimialalla, 2,1 prosenttia. Ansiot laskivat 0,9 prosenttia kiinteistöalan toiminnassa. Teollisuuden ansiokehitykseen vaikutti muun muassa ansioiden nousu sahateollisuuden ja metalliteollisuuden kuukausipalkkaisilla. Näillä aloilla tulospalkkiot nousivat vuonna 2015.

Kuviossa on esitetty ansiotasoindeksin prosenttimuutos toimialaluokituksen pääluokkatasolla vuosina 2010–2015. Ansiokehitys on ollut nopeinta taiteet, viihde ja virkistys toimialalla (13,5 prosenttia) sekä hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa (13,4 prosenttia). Hitainta ansiokehitys on ollut kiinteistöalan toiminnassa, missä ansiot ovat nousseet kuusi prosenttia vuosina 2010–2015.

Ansiotasoindeksin 2010=100 muutokset toimialoittain (TOL2008) vuosina 2010–2015

Ansiotasoindeksin 2010=100 muutokset toimialoittain (TOL2008) vuosina 2010–2015

Ansiotasoindeksin kehitys sukupuolittain

Ansiotasoindeksi kuvaa palkansaajien säännöllisen työajan keskiansioiden kehitystä. Ansiotasoindeksillä mitattuna naisten ansiot ovat 2000-luvulla nousseet hieman nopeammin kuin miesten ansiot.

Kuviossa on esitetty naisten ja miesten sekä kaikkien palkansaajien ansiotasoindeksin kehitys vuosina 2000–2015. Naisten ansiotasoindeksi on kehittynyt hieman nopeammin ja miesten hieman hitaammin kuin kaikkien palkansaajien ansiotasoindeksi. Vuonna 2015 naisten ansiotasoindeksi 2000=100 oli 165,1 ja miesten 157,7. Kaikkien palkansaajien yhteensä ansiotasoindeksi oli 161,9.

Ansiotasoindeksin kehitys sukupuolittain vuosina 2000–2015, 2000=100

Ansiotasoindeksin kehitys sukupuolittain vuosina 2000–2015, 2000=100

Euroissa naisten ansiot ovat keskimäärin pienemmät kuin miesten. Naisten ansiot ovat kuitenkin 2000-luvulla kehittyneet nopeammin kuin miesten ansiot.

Ammattirakenteen muutos vaikuttaa keskiansioiden kehitykseen

Tilastokeskus on vuodesta 2013 lähtien julkaissut säännöllisen ansion indeksiin perustuvaa ammatin pääluokalla vakioitua indeksiä. Tässä indeksissä kunkin palkansaajaryhmän ammatin pääluokkien osuudet on vakioitu vuoden 2010 palkkasummapainojen mukaisesti.

Kuviossa tarkastellaan ammatin pääluokalla vakioidun indeksin ja säännöllisen ansion indeksin kehitystä vuosina 2010–2015. Tarkasteluun on valittu vuoden viimeinen neljännes ja tarkastelu alkaa vuodesta 2010, koska siitä lähtien ammatin pääluokalla vakioituja ansiokehitystietoja on saatavilla. Kuntasektorilla ammatin pääluokalla vakioidun indeksin kehitys on 2010-luvulla ollut hitaampaa kuin säännöllisen ansion indeksin kehitys. Yksityisellä sektorilla ammatin pääluokalla vakioidun indeksin kehitys on ollut hieman nopeampaa kuin säännöllisen ansion indeksin kehitys. Ero indeksien kehityksen välillä ei kuitenkaan ole yhtä selkeä kuin kuntasektorilla.

Ammatin pääluokalla vakioidun indeksin sekä säännöllisen ansion indeksin (SANI) kehitys vuosina 2010–2015 kuntasektorilla ja yksityisellä sektorilla, 2010=100

Ammatin pääluokalla vakioidun indeksin sekä säännöllisen ansion indeksin (SANI) kehitys vuosina 2010–2015 kuntasektorilla ja yksityisellä sektorilla, 2010=100

Kuntasektorilla indeksien kehitys viittaa siihen, että keskiansioiden nousua on kiihdyttänyt muutos ammattirakenteessa. Ylemmissä ammattiluokissa palkansaajilla on usein ylempi korkeakoulututkinto, ja näissä ammateissa myös ansiotaso on keskimääräistä korkeampi. Ylempien ammattiluokkien osuuden kasvu työnantajasektorin sisällä kiihdyttää keskimääräisten ansioiden nousua kyseisellä sektorilla. Alemmissa ammattiluokissa ansiotaso on keskimääräistä alhaisempi ja näiden ammattiluokkien osuuden lasku työnantajasektorin sisällä kiihdyttää myös keskimääräisten ansioiden nousua kyseisellä sektorilla.

Esimerkiksi erityisasiantuntijoiden osuus kuntasektorin kaikista palkansaajista on hieman kasvanut ja palvelu- ja myyntityöntekijöiden osuus laskenut 2010-luvulla. Tämä merkitsee, että koko kuntasektorin keskimääräinen ansioiden nousu on suurempaa kuin keskimääräiset palkankorotukset, koska erityisasiantuntijoiden ansiotaso on kuntasektorin keskimääräistä ansiotasoa korkeampi ja palvelu- ja myyntityöntekijöiden ansiotaso kuntasektorin keskimääräistä ansiotasoa alhaisempi.

Valtiolla kehitys on ollut samansuuntaista kuntasektorin kanssa. Ylemmissä ammattiluokissa etenkin erityisasiantuntijoiden osuus valtion kaikista palkansaajista on kasvanut 2010-luvulla ja alemmissa ammattiluokissa toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijöiden osuus on laskenut.

Yksityisellä sektorilla johtajien osuus on hieman laskenut ja palvelu- ja myyntityöntekijöiden osuus kasvanut 2010-luvulla. Johtajien osuuden lasku merkitsee yksityisen sektorin keskimääräisten ansioiden nousun hidastumista. Vastaavasti palvelu- ja myyntityöntekijöiden osuuden kasvu on myös hidastanut keskimääräisten ansioiden nousua yksityisellä sektorilla, koska palvelu- ja myyntityöntekijöiden ansiotaso on yksityisen sektorin keskimääräistä ansiotasoa alhaisempi. Koska tutkimusaineistoa on lyhyeltä ajanjaksolta ja yksityisen sektorin osalta se ei osoita selkeää eroa indeksien kehityksessä, ei tämän perusteella voida tehdä johtopäätöksiä ammattirakenteen muutoksen pitkän aikavälin vaikutuksista yksityisellä sektorilla.

Ammatin pääluokalla vakioidun indeksin julkaiseminen on yksi keino tuoda rakenteellisten muutosten vaikutusta esille yleisessä ansiokehityksessä ja alakohtaisissa vertailuissa, kuten työnantajasektoreiden välisissä vertailuissa.


Lähde: Ansiotasoindeksi 2016, 2. neljännes, Tilastokeskus

Lisätietoja: Anu Uuttu 029 551 2322, Harri Nummila 029 551 3235, palkat.indeksit@stat.fi

Vastaava tilastojohtaja: Mari Ylä-Jarkko

Julkaisu pdf-muodossa (535,3 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Laatuselosteet
Tietojen tarkentuminen

Päivitetty 25.08.2016

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Ansiotasoindeksi [verkkojulkaisu].
ISSN=1796-3737. 2. vuosineljännes 2016. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.9.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/ati/2016/02/ati_2016_02_2016-08-25_tie_001_fi.html