Laatuseloste: Asuntojen vuokrat

1. Tilastotietojen relevanssi

1.1 Tietosisältö ja käyttötarkoitus

Vuokrien vuositilasto kuvaa vuokra-asuntokannan vuokratasoa ja vuokrien muutosta vuositasolla. Tilasto sisältää alueen, rahoitustyypin, huoneluvun ja rakennusvuoden mukaan luokiteltuja vuokratietoja tarkasteluvuodelta. Tilastossa on myös tietoja pidemmän aikavälin vuokrakehityksestä.

Vuokratilaston tarkoituksena on tarjota tietoa vuokramarkkinoiden kehityksestä kaikille vuokramarkkinoita seuraaville tahoille.

1.2 Tilaston käsitteet, luokitukset ja aineistot

Aineistot ja tiedonantajat:

Vuokrien vuositilaston tietojen perustana on työvoimatutkimuksen yhteydessä kerättävä neljännesvuosittaisen vuokratilaston haastatteluaineisto sekä Kansaneläkelaitoksen asumistukirekisteri. Lisäksi vuositilaston laadinnassa käytetään Väestörekisterikeskuksen rakennus- ja huoneistorekisteriin perustuvaa Tilastokeskuksen asuntokanta-aineistoa, muuttoaineistoa sekä väestörakenneaineistoa.

Käsitteet:

Vuokra: Tilastokeskuksen vuokrakäsite sisältää erikseen maksettavat vesimaksut ja lämmityskustannukset. Vuokraan ei lasketa asunnon käyttökorvauksia, joita ovat esimerkiksi sauna- ja pesutupakorvaukset. Myöskään sähkö- ja Internet-maksut eivät sisälly tilaston vuokrakäsitteeseen. Mikäli em. maksuja sisältyy suoraan asukkaan maksamaan vuokraan, otetaan ne mukaan keskivuokran laskuun, sillä kyseisiä eriä on vaikea erotella vuokrasta. Tilastossa julkaistaan sekä asunnon keskineliövuokria kuukaudessa (€/m2/kk) että keskimääräisen asunnon kokonaisvuokria kuukaudessa. Tilastossa ilmoitetut keskineliövuokrat ja kokonaisvuokrat ovat painotettuja geometrisia keskiarvoja.

Huoneluku: Huone on ikkunallinen tila, jonka lattiapinta-ala on vähintään 7 m² ja keskikorkeus vähintään 2 metriä. Eteistä, vilpolaa, makuualkovia tai muuta vastaavaa ei katsota huoneeksi. Huonelukuun ei sisälly keittiötä. Huonelukuluokkaan 3+ kuuluvat asunnot, joissa on vähintään kolme huonetta.

ARA - vuokra-asunto: vuokra määräytyy aravarajoituslain ja korkotukilain säädösten mukaisesti. Asuntojen vuokranmäärityksessä noudatetaan omakustannusperiaatetta. Korkotuella rakennetut asunnot luetaan vuokratilastossa ARA-asuntoihin.

Vapaarahoitteinen vuokra-asunto : vuokra määräytyy markkinakysynnän mukaisesti.

Uusi vuokrasuhde : Vuositilaston yhteydessä uudella vuokrasuhteella tarkoitetaan vuokrasuhdetta, joka on alkanut tilastovuoden aikana.

Jakaumatunnusluvut :

Alakvartiili = 25 % havainnoista jää alapuolelle, kun havainnot on järjestetty suuruusjärjestykseen.

Mediaani = Keskimmäinen havainto, kun havainnot on järjestetty suuruusjärjestykseen.

Yläkvartiili = 75 % havainnoista jää alapuolelle, kun havainnot on järjestetty suuruusjärjestykseen.

Luokitukset:

Aluejako: Tilastossa käytetään eritasoisia alueluokituksia. Tarkin luokitustaso on kaupungin osa-alueluokitus, joka perustuu hintatason ja sijainnin mukaiseen postinumeroalueluokitteluun. Kuntien, maakuntien ja suuralueiden (NUTS2 2011) lisäksi tilastossa käytetään erilaisia yhdistelmäalueita: pääkaupunkiseutu, kehyskunnat ja asukasluvun mukainen luokitus. Pääkaupunkiseutuun kuuluvat Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen. Kehyskunnat käsittävät Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Kirkkonummen, Nurmijärven, Riihimäen, Sipoon, Tuusulan ja Vihdin. Tarkka aluejakoluokitus löytyy tilaston kotisivuilta Luokitukset -kohdasta.

2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

Keskineliövuokrien laskenta

Vuokra-asuntojen keskimääräiset neliövuokrat kuvaavat käypää vuokratasoa erikokoisissa ja -tyyppisissä asunnoissa. Koska laskenta perustuu asumistukea saavien asuntojen osalta kattaviin rekisteritietoihin ja muiden vuokra-asuntojen osalta haastattelutietoihin, painotetaan keskivuokrien laskennassa havainnot ositepainoilla.

Laskenta tapahtuu kahdessa vaiheessa. Ensin lasketaan geometriset keskihinnat tarkimmille luokitustasoille, esimerkiksi Helsingin osa-alue 1:n (keskusta) vapaarahoitteisille yksiöille. Tämän jälkeen keskihinnoista lasketaan keskiarvoja ylemmille aluetasoille käyttäen vuokrakehikosta saatavia arvopainoja.

Muutoksien laskenta

Vuokrien vuosimuutos lasketaan kahden peräkkäisen vuoden keskivuokrista. Eri ajankohtien välillä saattaa olla rakenteellista muutosta tilastoon mukaan tulevissa vuokra-asunnoissa. Aineiston kattavuuden ansiosta mahdollisen rakenteellisen muutoksen tilastossa olevissa vuokra-asunnoissa voi kuitenkin tulkita todelliseksi rakennemuutokseksi vuokra-asuntokannassa.

Vuokratilastojen kehikon muodostaminen

Vuositilaston laskennassa käytettävä vuokra-asuntokannan kehikko on muodostettu Väestörekisterikeskuksen rakennus- ja huoneistorekisteristä. Rekisteristä poimitaan kaikki vakinaisessa käytössä olevat asunnot, jotka eivät ole laitosasuntoja (opiskelija-asuntolat, palvelutalot ja vanhustentalot) ja joita asukkaat hallitsevat vuokrasuhteen perusteella. Kehikon uudet vuokrasuhteet on määritetty Väestörekisterikeskuksen väestörakenneaineistojen avulla.

Asumistukirekisterin vuokrien korjaus väestörakenneaineiston avulla

Kelan asumistukirekisterin vuokratietoja tarkistetaan väestörakenneaineiston asukaslukutiedon avulla. Vuokraa tarkistetaan vastaamaan asunnon todellista kokonaisvuokraa. Tämä korjaustoimenpide on suoritettu vuokrien vuositilastossa vuoden 2011 tilastosta lähtien.

3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

3.1. Tilaston luotettavuus

Tilaston luotettavuutta arvioitaessa täytyy huomioida, että asumistukirekisterin yhdistäminen rakennus- ja huoneistorekisteriin ei ole aivan ongelmatonta etenkään eläkeläisten ja opiskelijoiden osalta (opiskelijat eivät esimerkiksi välttämättä siirrä kirjojaan opiskelija-asuntoonsa ym.). Lisäksi kaikki väestörekisterijärjestelmän ja asumistukirekisterin tiedot eivät välttämättä ole aivan ajantasaisia.

Asumistukirekisterin kautta saadaan tieto asumistukea saavien asuntojen vuokrista. Asumistukirekisteri kattaa kaikki asumistukea saavat asunnot. Muiden vuokra-asuntojen vuokrataso estimoidaan noin 15 000 haastatteluaineistotiedon perusteella.

Tilaston luotettavuuden varmistamiseksi keskineliövuokria ja hajontalukuja ei julkaista luokissa, joissa on alle 20 havaintoa. Tilastossa käytetään jakaumaan perustuvia neliövuokrarajauksia, joiden avulla poistetaan markkinatasosta selvästi poikkeavat tapaukset ja aineistovirheet.

3.2. Tilaston tarkkuus

Tilastoon ei hyväksytä tapauksia, joissa vuokra- tai pinta-alatieto puuttuu tai vuokra on poikkeuksellisen alhainen tai korkea esim. sukulaisuussuhteen tai tallennusvirheen vuoksi. Vuosittain määritellään alueittaiset neliövuokrien hyväksytyt vaihteluvälit. Määrittely tehdään vuokrien jakaumaan perustuen siten, että ensin aineistosta poistetaan selkeästi virheelliset tapaukset. Tämän jälkeen määritellään euromääräiset rajat, joiden alapuolelle jää viisi ja yläpuolelle kaksi prosenttia aineistosta. Näiden vuosittain määriteltävien rajojen perusteella pudotetaan rajojen ylä- ja alapuolelle jäävät havainnot poistetaan.

4. Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Vuokrien vuositilasto julkaistaan vuosittain tilastovuotta seuraavan maaliskuun alussa ja julkaisun tiedot ovat lopullisia tietoja.

5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys

Tässä julkaisussa kuvataan julkaisuajankohtaa edeltävän vuoden vuokratasoa ja vuokrien muutoksia. Vuokrien vuositilaston julkaisupäivänä julkaistaan Tilastokeskuksen verkkosivuilla tilastoon perustuva tuorein tilastotiedote sekä pdf-julkaisu.

6. Tilastojen vertailukelpoisuus

6.1. Vertailtavuus muihin aineistoihin

Vuokrien vuositilaston lisäksi Tilastokeskus julkaisee neljännesvuosittaisia vuokratietoja. Vuositilaston laadinta eroaa joiltakin osin neljännesvuositilaston laadinnasta. Selkein ero tilastojen välillä on se, että vuositilastossa käytetään haastatteluaineiston ohella asumistukirekisteriä, jonka tiedot eivät tule mukaan neljännesvuositilastoon. Vuositilaston aineistopohja on näin ollen huomattavasti neljännesvuositilaston aineistopohjaa kattavampi.

Muiden tiedontuottajien tuloksiin verratessa on hyvä tarkistaa tuloksien perustana oleva tietolähde. Vuokrien vuositilaston tiedot perustuvat Kelan asumistukirekisteriin ja Tilastokeskuksen omaan vuokratiedusteluun. Näin ollen tilastoon tulee mukaan erittäin kattava otos koko maan vuokra-asuntokannasta.

6.2. Vertailtavuus historiatietoihin

Vertailukelpoisuuden vuoksi vuoden 2011 keskivuokrat on laskettu myös samalla menetelmällä kuin vuoden 2012 vuokrat. Vuoden 2011 uudella tavalla lasketut keskivuokrat löytyvät StatFin-tauluista

Opiskelijat siirtyivät yleisen asumistuen piiriin elokuussa 2017. Asumistukiaineistossa muutos näkyi siten, että erillinen luokka opiskelijat poistui ja kaikki asumistukiasiakkaat luokitellaan nyt joko yleisen tai eläkkeensaajien asumistuen saajiksi. Aikaisempien vuositilastojen asumistukiaineistoissa opiskelijoiden tiedot ja niiden käsittely poikkesivat yleisen asumistuen saajien tiedoista. Mainittu aineiston ja käsittelyn yhdenmukaistuminen on saattanut vaikuttaa vuoden 2017 vuokrien vuositilaston vertailtavuuteen vuoden 2016 tilastoon nähden. Vaikutusten arvioidaan olevan vähäisiä ja paikallisia.

7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

Tilastokeskuksen vuokratilastojen lisäksi KTI Kiinteistötieto Oy julkaisee vuokratietoja suurimmista kaupungeista kaksi kertaa vuodessa. Nämä vuokratiedot perustuvat kaupunkien, yleishyödyllisten yhteisöjen ja vakuutusyhtiöiden omistamien vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokriin. Tilastokeskus julkaisee vuokrien vuositilastoa ja vuokrien neljännesvuositilastoa.


Lähde: Asuntojen vuokrat, Tilastokeskus

Lisätietoja: Martti Korhonen 029 551 3451, Outi Hautamäki 029 551 3228, asuminen.hinnat@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Sami Saarikivi


Päivitetty 8.3.2018

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Asuntojen vuokrat [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-100X. 2017, Laatuseloste: Asuntojen vuokrat . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 16.12.2018].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/asvu/2017/asvu_2017_2018-03-08_laa_001_fi.html