2. Asuntokunnat ja asuinolot 2019

Asuntokunnan keskikoko 1,97 henkilöä

Yhden ja kahden henkilön asuntokuntien määrä on kasvanut jo usean vuosikymmenen ajan ollen 77 prosenttia kaikista asuntokunnista vuoden 2019 lopulla. Kaikkiaan asuntokuntia oli vuoden 2019 lopulla 2 734 000, joista yhden henkilön asuntokuntia oli 1 221 000 eli 45 prosenttia. Asuntokunnan keskikoko oli alle 2 henkilöä vuonna 2019, kun se vielä vuonna 1970 oli kolme henkilöä.

Kuvio 2. Asuntokunnat koon mukaan 1970–2019, lkm

Kuvio 2. Asuntokunnat koon mukaan 1970–2019, lkm
Asuntokuntien koossa oli alueellista vaihtelua. Kaupunkimaisissa kunnissa asuntokuntien keskikoko oli 1,94 henkilöä kun taas maaseutumaisissa kunnissa 2,06 henkilöä. Asuntokuntarakenne on erilainen maalla ja kaupungeissa. Kaupungeissa on enemmän (46 %) yksinasuvien asuntokuntia kuin maaseutumaisissa kunnissa (41 %).

Suomalaisista noin puolet asuu pientaloissa

Melkein puolet suomalaisista asui erillisissä pientaloissa, vaikka vakinaisesti asutuista asunnoista noin 39 prosenttia sijaitsi erillisissä pientaloissa. Asuttuja rivitaloasuntoja oli 370 000 eli 14 prosenttia asuntokannasta. Vakituisesti asutuista asunnoista oli kerrostaloissa 46 prosenttia, vaikka väestöstä runsas kolmasosa asui kerrostaloissa. Tämä selittyy sillä, että kerrostaloasunnot ovat verrattain pieniä ja näin ollen niissä myös asuu pienempiä asuntokuntia kuin rivi- ja pientaloissa.

Taulukko 2. Asuntokunnat ja henkilöt talotyypin mukaan 2019

Talotyyppi Asuntokuntia     % Henkilöitä         %
Kaikki asuntokunnat 2 734 219 100 5 399 397 100
Erillisessä pientalossa (omakoti- tai paritalossa) asuvat 1 057 195 38,7 2 621 398 48,5
Rivitalossa asuvat 369 996 13,5 712 623 13,2
Asuinkerrostalossa asuvat 1 264 420 46,2 1 994 450 36,9
Muu rakennus (liikerakennuksessa ym. asuvat) 42 608 1,6 70 926 1,3

Asuntokunnalla oli käytössään asuinpinta-alaa keskimäärin noin 81 neliömetriä. Henkilöä kohti pinta-alaa oli puolestaan 41 neliömetriä. Henkilöä kohti laskettu pinta-ala pienenee merkittävästi asuntokunnan koon kasvaessa. Yksin asuvalla oli käytössään keskimäärin 60 neliömetriä, kun kahden henkilön asuntokunnalla neliöitä oli 45. Kuuden henkilön asuntokunnalla oli enää 21 neliömetriä asukasta kohti.

Taulukko 3. Pinta-ala henkilöä kohden (m2) asuntokunnan koon mukaan vuosina 1985–2019

Vuosi Asuntokunnan koko
Kaikki asuntokunnat 1 henkilö 2 henkilöä 3 henkilöä 4 henkilöä 5 henkilöä 6 henkilöä 7+ henkilöä
1985 28,9 48,6 34,3 27,6 24,1 21,2 18,7 15,2
1990 31,4 51,8 37,0 29,4 25,0 21,7 19,0 14,8
1995 33,4 54,0 39,2 30,4 25,3 21,9 19,0 15,0
2000 35,3 55,6 40,8 31,4 26,0 22,5 19,4 15,4
2005 37,5 57,0 42,4 32,3 27,3 23,7 20,4 16,3
2010 39,1 58,6 43,6 33,0 28,2 24,4 21,0 16,9
2015 40,1 59,8 44,3 33,4 28,3 24,6 21,0 16,9
2016 40,3 60,0 44,4 33,5 28,3 24,5 21,0 16,8
2017 40,5 59,9 44,6 33,6 28,3 24,5 20,9 16,8
2018 40,8 59,8 44,8 33,6 28,4 24,5 20,8 16,8
2019 41,0 59,8 45,0 33,7 28,4 24,4 20,8 16,8

Vajaa viidesosa suomalaisista asui ahtaasti

Ahtaasti asuvia asuntokuntia oli vuoden 2019 lopussa 215 000 ja ahtaasti asui yhteensä 891 000 henkilöä. Ahtaasti asuva on asuntokunta, jossa on enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti. Yksin asuvaa henkilöä ei tällöin katsota ahtaasti asuvaksi. Koko asuntoväestöstä 16 prosenttia asui ahtaassa asunnossa. Vuonna 2019 ahtaasti asuvien asuntokuntien määrä väheni noin 4 400 ja ahtaasti asuvien henkilöiden määrä väheni 18 700 henkilöllä.

Omistusasunnoissa asuttiin väljemmin kuin vuokra-asunnoissa, kun mittarina käytetään henkilöä kohti laskettua huoneistoalaa. Omistusasunnossa asuvalla asuntokunnalla oli keskimäärin 44 neliömetriä huoneistoalaa henkeä kohti, kun taas vuokra-asunnossa asuvalla asuntokunnalla oli käytössään keskimäärin vain 33 neliömetriä asukasta kohti.

Vuokra-asunnoista väljimmin asuttiin vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa. Niissä asuinpinta-alaa asukasta kohti oli 33 neliömetriä. Erot muihin vuokra-asuntoihin eivät olleet suuria. Arava- ja korkotukivuokra-asunnoissa pinta-alaa henkeä kohti oli 32 neliömetriä. Asumisoikeusasunnoissa asuinpinta-alaa asukasta kohti oli 33 neliömetriä.

Vuokra-asunnoissa pääosin 1–2 henkilön asuntokuntia

Vuokra-asunnossa asuvista asuntokunnista suurin osa, 87 prosenttia, oli yksin tai kaksin asuvia henkilöitä, omistusasunnoissa vastaava osuus oli 72 prosenttia. Suurempia, vähintään neljän henkilön asuntokuntia oli vuokra-asunnoissa asuvista asuntokunnista 6 prosenttia ja omistusasunnossa asuvista 16 prosenttia. Vakinaisesti asuttuja vuokra-asuntoja oli vuoden 2019 lopulla kaikkiaan noin 923 000, joista 309 000 oli arava- ja korkotukivuokra-asuntoja ja vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja oli 614 000.

Kuvio 3. Vuokra-asunnot asuntokunnan henkilöluvun mukaan 2019, %

Kuvio 3. Vuokra-asunnot asuntokunnan henkilöluvun mukaan 2019, %

Kaikkiaan vakinaisesti asuttuja asuntoja oli vuoden 2019 lopulla 2 734 000. Yli puolet noin 1 264 000 kerrostalosta oli vuokra-asuntoja. Rivitaloissa oli noin 120 000 vuokra-asuntoa, mikä on noin kolmannes asutuista rivitaloasunnoista. Omakoti- ja paritaloissa oli 33 000 vuokra-asuntoa.

Runsas neljännes väestöstä asui vuokralla

Vuoden 2019 lopulla vakinaisesti asutuista asunnoista vuokra-asuntojen osuus oli 34 prosenttia. Vuokralla asuvia oli 1,5 miljoonaa henkilöä eli runsas neljäsosa väestöstä. Vuokra-asunnoissa asuu keskimäärin pienempiä asuntokuntia tai perheitä kuin omistusasunnoissa. Vakinaisesti asuttuja vuokra-asuntoja oli vuoden 2019 lopulla kaikkiaan noin 923 000, joista 33 prosenttia oli valtion tukemien arava- ja korkotukirajoitusten piirissä. Edellisvuodesta arava- ja korkotukirajoitusten piirissä olevien vuokra-asuntojen osuus kaikista vakinaisesti asutuista vuokra-asunnoista pieneni. Aravarajoituksista vapautuneet asunnot kasvattivat muuta vuokra-asuntokantaa. Myös asuntorahastojen ja muiden valtakunnalisten vuokrataloyhtiöiden asuntotuotanto on lisännyt vapaarahoitteista vuokra-asuntokantaa. Vakinaisesti asuttuja asumisoikeusasuntoja oli vuoden 2019 lopussa 47 000. Näistä 46 prosenttia sijaitsee pääkaupunkiseudulla.

Kuvio 4. Asunnot hallintaperusteen mukaan 1960–2019

Kuvio 4. Asunnot hallintaperusteen mukaan 1960–2019

Vuokra-asuminen on etenkin nuorten asuntokuntien asumismuoto. Asuntokunnan vanhimman henkilön iän kasvaessa vähenee vuokralla asuvien asuntokuntien osuus. Asuntokunnista, joiden vanhin henkilö on alle 30-vuotias, vuokralla asui 79 prosenttia, 30–44-vuotiaiden asuntokunnista 38 prosenttia 45–74-vuotiaden asuntokunnista vuokralaisasuntokuntia oli enää 23 prosenttia. Talon omisti todennäköisimmin asuntokunta, jonka vanhin henkilö oli 45–74-vuotias. 42 prosenttia tämän ikäluokan asuntokunnista asui omistamassaan talossa. Sen sijaan kun asuntokunnan vanhin oli iäkkäämpi, oli oman talon omistaminen jo harvinaisempaa. Iäkkäämpänä asunto-osakkeen omistaminen oli kaikkein yleisin asumistapa.

Ensiasunnon ostajia 21 500 vuonna 2019

Vuonna 2019 osakemuotoisen ensiasunnon ostajia oli 21 500 henkilöä. Ensiasunnon ostajien määrä on vähentynyt Suomessa 13 000 henkilöllä reilussa kymmenessä vuodessa. Osakemuotoisen ensiasunnon ostajat keskittyvät kaupunkeihin. Suurin osa, 68 prosenttia, ensiasunnon ostajista asui ostovuonna Suomen kymmenessä suurimmassa kunnassa.

Yhä useampi nuori siirtää omistusasunnon hankintaa myöhemmälle iälle. Ensiasunto hankitaan yhä vanhempana kuin reilu kymmenen vuotta sitten. Vuonna 2019 ensiasunnon ostajienkeski-ikä oli 29,7 vuotta. Ensiasunnon ostajalla tarkoitetaan henkilöä, joka on ostanut osakemuotoisen asunnon ja vapautettu varainsiirtoverosta ensiasunnon ostajana.

Varainsiirtoverosta vapautetaan 18–39-vuotiaat, jotka eivät ennestään omista asuntoa ja jotka ostavat asunnon omaan käyttöönsä. Ensiasuntoon on muutettava kuuden kuukauden sisällä ostohetkestä, mistä johtuen kaikki ensiasunnon ostajat eivät asu tilaston viiteajankohtana ostamassaan asunnossa. Laitoksissa vakinaisesti kirjoilla olevat, asuntoloissa ja ulkomailla asuvat sekä asunnottomat henkilöt eivät kuulu asuntoväestöön.

Vanhempiensa luona asui pääkaupunkiseudulla asuvista 20–29-vuotiaista 14 prosenttia vuonna 2019. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuvista 20–29-vuotiaista 16 prosenttia asui vanhempiensa luona. Tämä osuus on vähentynyt 5 prosenttiyksikköä vuodesta 2005, mutta se on edelleen korkeampi kuin pääkaupunkiseudulla.


Lähde: Asunnot ja asuinolot, Tilastokeskus

Lisätietoja: Anu Rämö 029 551 3450, Arja Tiihonen 029 551 3272, info@stat.fi

Vastaava osastopäällikkö: Hannele Orjala


Päivitetty 14.10.2020

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Asunnot ja asuinolot [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-6745. yleiskatsaus 2019, 2. Asuntokunnat ja asuinolot 2019 . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.10.2020].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/asas/2019/01/asas_2019_01_2020-10-14_kat_002_fi.html