1. Asuntokanta 2016

Asuntoja 2,9 miljoonaa

Vuoden 2016 lopussa Suomessa oli 2 968 000 asuntoa, joista vailla vakinaisia asukkaita oli 314 000 asuntoa. Edellisestä vuodesta asuntokanta kasvoi 34 000 asunnolla. Vuodesta 1990 asuntokanta on kasvanut 759 000 asunnolla eli keskimäärin 29 000 asunnolla vuosittain. Vailla vakinaisia asukkaita oli 135 000 asuntoa enemmän kuin vuonna 1990. Asuntokannan kasvu on hidastunut edellisistä vuosikymmenistä. Eniten asuntoja rakennettiin 1970- ja 1980-luvuilla. Asuntorakentaminen on keskittynyt kaupunkimaisiin kuntiin. Vuosina 1995–2016 valmistuneista asunnoista 78 prosenttia sijaitsee kaupunkimaisissa kunnissa.

Kerrostaloasuntoja 46 prosenttia kaikista asunnoista

Vielä vuonna 1990 oli erillisiä pientaloasuntoja ja kerrostaloasuntoja lähes yhtä paljon. Silloin kerrostaloissa oli asuntoja 939 000 ja erillisissä pientaloissa vain 4 000 asuntoa vähemmän. Yhdeksänkymmentäluvulla kerrostaloasuntojen osuus kuitenkin kasvoi. Vuoden 2016 lopussa kerrostaloasuntoja oli 46 prosenttia kaikista asunnoista eli 1 352 000, mikä on 198 000 enemmän kuin asuntoja erillisissä pientaloissa. Rivitalojen määrä on kasvanut yli kymmenkertaiseksi vuodesta 1970. Vuonna 1970 rivitaloasuntoja oli vain 30 000, vuoden 2016 lopussa jo 405 000.

Hissittömiä asuinkerrostaloja suhteellisen paljon

Yli kolmekerroksisia kerrostaloja oli noin 24 000, joista 2 300 oli hissittömiä rakennuksia. Yli kolmekerroksisissa hissittömissä kerrostaloissa oli asuntoja 69 000 ja asukkaita yhteensä 96 000. Heistä 15 000 oli 65 vuotta täyttäneitä. Tasan kolmekerroksisissa taloissa hissi oli vielä harvinaisempi. Kolmekerroksisissa rakennuksissa olevista 352 000 asunnosta oli 19 prosenttia talossa, jossa oli hissi. Hissittömissä kolmekerroksisissa taloissa asui 400 000 suomalaista, joista 65 vuotta täyttäneitä oli 77 000. Vuoden 2016 hissitietoja on täydennetty verohallinnon kiinteistörekisterin tietojen avulla.

Asuntojen keskipinta-ala 80 neliömetriä

Vuonna 2016 asunnon keskimääräinen huoneistoala oli 79,9 neliömetriä. Asuntokannan keskipinta-ala on kasvanut vuodesta 1970 noin 20 neliömetrillä. Yksiöiden keskipinta-ala oli 34 m2, kaksioiden 54 m2, kolmen huoneen ja keittiön asunnossa puolestaan 79 m2. Asuntojen keskikoon kasvusta huolimatta alle 30 neliön kokoisia asuntoja oli noin 123 000. Toisaalta vain 27 prosenttia asunnoista oli pinta-alaltaan sata neliömetriä tai enemmän. Yhden huoneen ja keittiön tai keittokomeron huoneistoja oli 437 000 eli 15 prosenttia asuntokannasta. Yleisin huoneistotyyppi oli kaksio. Kaikkiaan kaksioita (kahden huoneen ja keittiön tai keittokomeron huoneistot) oli 890 000 eli 30 prosenttia koko asuntokannasta.

Taulukko 1. Pinta-ala huoneistoa kohti (m2) asunnon talotyypin mukaan 1970–2016

Vuosi Talotyyppi
Kaikki rakennukset Erilliset pientalot Rivi- ja ketjutalot Asuinkerrostalot Muut rakennukset
1970 60,0 66,0 73,0 51,0 54,0
1980 69,3 83,6 71,7 54,8 55,5
1990 74,4 95,3 70,2 55,8 59,7
2000 76,5 101,9 70,0 56,1 59,8
2010 79,5 108,4 71,2 56,5 60,7
2015 80,0 111,0 71,3 56,4 60,9
2016 79,9 111,5 71,4 56,3 60,6

Omistusasunnon keskipinta-ala oli 97 m2, omistusasunnoista suurin osa on pientaloissa. Sen sijaan vuokra-asunnoista suurin osa on kerrostaloasuntoja, joiden keskipinta-ala oli 52 m2. Asuntokannassa hallintaperuste on määritelty pääsääntöisesti vain vakinaisesti asutuille asunnoille. Vailla vakinaisia asukkaita oleville asunnoille hallintaperuste on määritelty silloin, kun se sijaitsee arava- tai korkotukivuokratalossa tai muussa vuokratalossa tai kun asunto on tilapäisesti asuttu. Kaikista asunnoista vuokra-asuntoja oli vuoden 2016 lopulla noin 926 000, joista vakinaisesti asuttuja oli 854 000. Vuokra-asuntojen määrä on kasvanut 393 000 asunnolla vuodesta 1990.

Vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja yhä enemmän 2016

Vuonna 2016 valmistui kaikkiaan 30 300 uutta asuntoa, joista vuokra-asuntoja oli 42 prosenttia. Uusia vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja oli valmistuneista asunnoista noin 10 000, mikä on lähes neljä kertaa enemmän kuin valtion korkotukemia vuokra-asuntoja. Tällä vuosikymmenellä valmistuneissa rakennuksissa on vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja keskimäärin kaksi kertaa enemmän kuin korkotuettuja asuntoja. Näistä vapaarahoitteisista vuokra-asunnoista on pääkaupunkiseudulla 33 prosenttia ja korkotuetuista vuokra-asunnoista 42 prosenttia.

Vuonna 2016 valmistuneet asuntojen talotyyppi

Vuonna 2016 pientaloasuntoja valmistui 7 100, rivitaloasuntoja 3 500 ja kerrostaloasuntoja 19 600. Pääkaupunkiseudulle valmistui noin 9 000 uutta asuntoa, joista kerrostaloasuntoja oli 7 500. Pääkaupunkiseudun uusista kerrostaloasunnoista 60 prosenttia oli vuokra-asuntoina vuoden 2016 lopussa.

Kuvio 1. Vuonna 2016 valmistuneet asunnot talotyypin mukaan, lkm

Kuvio 1. Vuonna 2016 valmistuneet asunnot talotyypin mukaan, lkm

Uusissa, vuonna 2016 valmistuneissa kerrostaloissa oli noin 10 000 vakinaisesti asuttua vuokra-asuntoa. Näistä noin 2 500 oli valtion tukemia korkotukivuokra-asuntoja.


Lähde: Asunnot ja asuinolot, Tilastokeskus

Lisätietoja: Otto Kannisto 029 551 3044, Marja Hermiö 029 551 3211, info@stat.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 11.10.2017

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Asunnot ja asuinolot [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-6745. yleiskatsaus 2016, 1. Asuntokanta 2016 . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 11.12.2017].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/asas/2016/01/asas_2016_01_2017-10-11_kat_001_fi.html

Jaa