Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Koronan satoa: nuoret naiset opiskelevat, miehet enemmän työttöminä

25.2.2021
Twitterissä: @HannaSutela
Kuva: Kari Likonen

Koronakriisin työllisyysvaikutukset ovat osuneet raskaimmin naisvaltaisiin palvelualoihin ja ikäryhmistä voimakkaimmin nuoriin. Nuorilla naisilla ja nuorilla miehillä töiden loppuminen näkyy kuitenkin eri tavoin: miehet ovat useammin työttöminä, naiset opiskelevat.

Vuoden 2020 työvoima­tutkimuksen viimeisen vuosi­neljänneksen eli loka-joulukuun työllisyys­luvut kertoivat samaa tarinaa kuin vuoden kaksi edellistäkin vuosi­neljännestä. Työllisyys­tilanne oli heikompi edellis­vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna, ja erityisen paljon osumaa oli saanut naisten työllisyys: naisten työllisyysaste oli 1,5 ja miesten 0,3 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin.

Lähes kaksi kolmasosaa työllisten määrän vähenemisestä selittyi nuorten heikentyneellä työtilanteella. Työllisiä 15–24-vuotiaita oli viime vuoden viimeisellä neljänneksellä 21 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin, kun 15–64-vuotiaita työllisiä oli kaikkiaan 35 000 vähemmän.

Myös 15–24-vuotiaiden ikäryhmässä naisten työllisyys­tilanne oli heikentynyt merkittävämmin kuin miesten.  Naisilla työllisyysaste oli pienentynyt 4,5 ja miehillä 1,9 prosentti­yksikköä edellisvuoden loppu­neljännekseen verrattuna. Lukumäärällisesti muutos tarkoitti sitä, että työllisinä oli 14 000 nuorta naista ja 7 000 nuorta miestä vähemmän kuin vuosi aiemmin.

Mitä työelämästä kadonneille nuorille on käynyt?

Lähempi tarkastelu paljastaa, että nuorten naisten ja nuorten miesten tilanne on varsin erilainen. Nuorten miesten työllisyyden väheneminen näkyy työttömyyden kasvuna. Samaan aikaan kun ikäryhmän työllisten miesten määrä oli 7 000 henkilöä pienempi kuin vuotta aiemmin, työttömien määrä oli 7 000 henkilöä suurempi.

Vuoden 2020 viimeisellä neljänneksellä nuorten miesten työttömyysaste oli 20,5 prosenttia, mikä tarkoitti, että 9 prosenttia kaikista 15–24-vuotiaista miehistä oli työttömiä. Päätoimisesti opiskelevien nuorten miesten määrä ei ollut muuttunut.

Nuorilla naisilla työllisten väheneminen 14 000 henkilöllä oli sen sijaan kasvattanut päätoimisten opiskelijoiden määrää lähes yhtä paljon eli 13 000 henkilöllä. Työttömiä nuoria naisia oli vuoden 2020 lopussa vain 3 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Ikäluokan 16,1 prosentin työttömyysaste tarkoittaa sitä, että ikäluokan naisista 7 prosenttia luokittui työttömiksi.

Tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelevien 15–24-vuotiaiden nuorten määrä oli kasvanut edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna vain muutamalla tuhannella henkilöllä. Naisten päätoimisen opiskelun lisääntyminen kertookin lähinnä siitä, että aiempaa harvempi opiskeleva nuori nainen kävi työssä.

ILO:n työllisen käsitteen mukaisesti opiskelun pääasialliseksi toiminnakseen ilmoittava, mutta opiskelujen ohella työssäkäyvä nimittäin luokittuu työlliseksi. Työtä hakeva opiskelija taas luokittuu työttömäksi.

Asiaa voi tarkastella myös toisesta näkökulmasta eli tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelevien 15–24-vuotiaiden työmarkkina-aseman kautta. Tämän joukon koko oli Työvoima­tutkimuksen mukaan vuoden 2020 viimeisellä neljänneksellä 218 000 naista ja 197 000 miestä.

Ryhmän miehillä työllisiksi tai työttömiksi luokittuvien määrä ei ollut muuttunut vuoden 2019 viimeisestä neljänneksestä vuoden 2020 viimeiseen neljännekseen.

Tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelevilla ikäluokan naisilla sen sijaan työllisten määrä oli vähentynyt 10 000 henkilöllä ja työvoiman ulkopuolella olevien opiskelijoiden määrä oli kasvanut 11 000 henkilöllä. Työttömiksi luokittuvien opiskelijoiden määrässä ei ollut muutosta.

NEET-nuorten osuus kasvanut miehillä

Suomessa opiskelijoiden työssäkäynti on varsin yleistä ja nuorille naisille se on vielä yleisempää kuin miehille. Opiskelijoita on kuvattu työmarkkinoiden puskuri­työvoimaksi.

Opiskelijoiden työssäkäynnillä on jossain määrin ristiriitaisia seurauksia: yhtäältä työssäkäynti vie aikaa opiskeluilta ja viivästyttää näin valmistumista, mikä on koettu ongelmaksi. Toisaalta työnteon on katsottu kartuttavan työelämä­taitoja, työkokemusta ja verkostoja, joiden avulla työllistyminen ”oikeisiin” töihin opintojen päätyttyä on helpompaa.

Tässä vaiheessa koronakriisiä voinee todeta, että tällä kertaa työmarkkinoiden puskuri­työvoimaa ovat olleet tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelevista nimenomaan naiset, eivät miehet. Opiskelevien naisten työllisyysaste laski 31 prosentista 26 prosenttiin vuoden 2019 viimeiseltä neljännekseltä vuoden 2020 viimeiseen neljännekseen. Opiskelija­miehillä työllisyys­aste pysyi 24 prosentissa.

Suuri osa työssäkäyvistä opiskelijanaisista on tehnyt osa-aikatyötä koronasta kärsineillä palvelualoilla. Töiden loppuminen on heidän osallaan tarkoittanut toimeentulon niukentumista, mikä näkyy myös toimeentulotukeen turvautumisen yleistymisenä. Samalla heille on kuitenkin tarjoutunut tilaisuus käyttää työltä säästynyt aika siihen, että he keskittyvät investoimaan tulevaisuuteensa koulutuksen kautta.

Tästä näkökulmasta nuorten naisten tilanne ei siis näytä yhtä epäedulliselta miehiin verrattuna kuin pelkkä työllisyys­lukuihin tuijottaminen antaa ymmärtää. Työtä vaille jääneillä nuorilla miehillä ei vastaavanlaista tulevaisuuteen investointia tällä välin kartu – joskin mahdollinen työttömyys­päiväraha takaa monelle nuorelle miehelle tällä välin paremman toimeentulon kuin se on opiskelija­naisilla.

Niin sanottujen NEET-nuorten eli ei työssä eikä koulutuksessa olevien 15–24-vuotiaiden miesten määrä ja osuus ikäluokasta olikin kasvanut vuoden 2019 viimeiseltä neljännekseltä vuoden 2020 loppuun usealla tuhannella henkilöllä ja parilla prosentti­yksiköllä. Naisilla tilanne ei ollut juuri muuttunut aiemmasta. NEET-osuus oli ikäryhmän naisilla 8 ja miehillä 10 prosenttia vuonna 2020.

Suomessa naisten ja miesten välinen ero koulutus­tasossa naisten hyväksi on kansainvälisesti verraten poikkeuksellisen suuri. Tässä esitetyt luvut antavat ymmärtää, ettei tilanne ole olennaisesti korjaantumassa. Koronakriisi on pikemminkin korostanut nuorten naisten ja miesten eroa opiskeluilla tulevaisuuteen panostamisessa.

 

Hanna Sutela on erikoistutkija Tilasto­keskuksen yhteiskunta­tilastoissa.

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Blogi
23.2.2021
Paula Paavilainen

Asuntorakentaminen voidaan julistaa yhdeksi koronavuoden voittajaksi. Asunnoille myönnetyt rakennusluvat ja uusien aloitettujen asuntohankkeiden hyvä kehitys sekä piristynyt asuntokauppa ennakoivat alalle myös hyvää tulevaisuutta. Uusien kerros- ja rivitaloasuntojen tarjonta myynti-ilmoitusten perusteella sen sijaan laahaa jäljessä vuoden 2019 lukemista.

Blogi
18.2.2021
Pertti Taskinen

Lisäsikö etätyöhön siirtyminen työtunteja korona­vuonna? Yksiselitteisen vastauksen sijaan on pyrittävä tunnistamaan ryhmiä, jotka siirtyivät etätöihin, ja myös katsottava, kuinka paljon keskimääräinen tehty viikkotyö­tuntimäärä muuttui.

Artikkeli
4.2.2021
Pertti Taskinen

Työttömyyden lisäksi koronakriisi on pahentanut piilotyöttömien, enemmän työtunteja haluavien osa-aikaisten ja muidenkin työtä etsivien tilannetta. Työn puutteesta kärsivien EU-maiden kärkipäähän ovat heti suurtyöttömyys­maiden jälkeen nousseet Suomi ja Ruotsi.  

tk-icons