Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Yrittäjistä valtaosa pitää koronapandemiasta selviytymistä todennäköisenä

22.4.2020
Twitterissä: @anna_parnanen
Kuva: Kari Likonen

Koronapandemian vaikutukset talouteen ja työllisyyteen herättävät tällä hetkellä paitsi suurta huolta myös lukuisia kysymyksiä. Näihin tietotarpeisiin vastatakseen Tilastokeskus tuottaa jatkossakin vakiintuneita suhdannemittareita, kuten kokonaistuotannon kehityksestä kertovia bkt-lukuja ja työllisyysastetietoja.  

Koronarajoitukset ovat kuitenkin vaikuttaneet työllisyystilanteeseen poikkeuksellisen äkillisesti, ja akuutista tilanteesta kertovalle tiedolle on nyt erityisen kova kysyntä. Siksi päätimme tuottaa myös hieman nopeammalla rytmillä suuntaa-antavia tietoja ja lisäsimme kuluttajien luottamus -tutkimukseen  huhtikuun aikana koronapandemiaan liittyviä kysymyksiä.

Lisäkysymyksillä pyrimme saamaan ensinnäkin tietoa siitä, miten koronatilanne oli vaikuttanut vastaajien työllisyystilanteeseen, ja toisaalta kartoittamaan arvioita tulevaisuuden näkymistä.

Keskityn tässä blogissa yrittäjiltä saatuihin vastauksiin. Vastaajissa on niin yksinyrittäjiä kuin työantajayrittäjiä.  

Yrittäjistä peräti kolmasosa kertoi pandemian vähentäneen töiden, asiakkaiden ja toimeksiantojen määrää huomattavasti. Miltei sama osuus (31 %) kertoi asiakkaiden vähentyneen jossain määrin. Noin kolmasosa yrittäjistä koki, että koronatilanteella ei ollut vaikutusta töiden määrään, ja muutamalla prosentilla (4 %) asiakkaiden määrä oli jopa lisääntynyt.  

Kaiken kaikkiaan 63 prosentilla yrittäjistä koronakriisi oli siis vähentänyt ainakin jossain määrin töiden, asiakkaiden tai toimeksiantojen määrää.  

Vaikka kahdella kolmesta yrittäjistä asiakkaiden määrä oli vähentynyt kriisin myötä, pandemiasta johtuvaa työttömyyttä piti omalla kohdallaan hyvin todennäköisenä vain 6 prosenttia ja melko todennäköisenä 16 prosenttia kaikista yrittäjistä. Iso osa katsoo siis kuitenkin selviävänsä pandemiasta ilman työttömyyttä, vaikka kassavirta olisikin hiipunut.  

Arviot siitä, kuinka todennäköisesti yrittäjät katsovat yritystoimintansa selviävän koronasta, olivat ehkä yllättävänkin myönteisiä (kuvio 1).

Peräti 37 prosenttia pitää yritystoiminnan selviytymistä hyvin koronakriisistä todennäköisenä ja noin puolet melko todennäköisenä. Vain 10 prosenttia yrittäjistä piti vaikeuksista selviytymistä melko tai hyvin epätodennäköisenä.  

Kuvio 1. Kuinka todennäköisenä pitää yritystoimintansa selviämistä koronapandemian yli, yrittäjät (18-74-vuotiaat)
Kuvio 1. Kuinka todennäköisenä pitää yritystoimintansa selviämistä koronapandemian yli, yrittäjät (18-74-vuotiaat), prosenttia
Lähde: Kuluttajien luottamus -tutkimus, Tilastokeskus

Vaikka niiden yrittäjien osuus, jotka eivät usko selviävänsä koronan aiheuttamasta kriisistä on varsin pieni, on se kuitenkin lukumääräisesti huomattava.

Tuo 10 prosenttia tarkoittaa yli 30 000 yrittäjää. Osa heistä on työnantajayrittäjiä. Mikäli näiden yrittäjien oma arvio toteutuisi, tarkoittaisi se huomattavaa lovea työllisten määrään. 

Tuloksia voinee tulkita siten, että vaikka kriisi on syvä ja aiheuttaa toimeentulo-ongelmia monille yrittäjille, sen odotetaan lopulta jäävän vaikutukseltaan lyhytkestoiseksi, ja valtaosalla usko uuteen nousuun on kova. Tätä uskoa vahvistaa varmasti yrittäjille eri muodoissa myönnettävä valtion tuki.

 

Kirjoittaja on erikoistutkija Tilastokeskuksen väestö- ja elinolotilastot -yksikös­sä.­­­

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Blogi
31.10.2023
Jukka Hoffren

Pandemia heikensi ennestään vaatimatonta edistymistä kohti globaalia kestävää kehitystä, kertoo uusi YK:n kestävän kehityksen raportti. Kestävän kehityksen tavoitteiden mukaiselta kehitysuralta on pudottu rajusti. Nykytrendien mukaan vain 15 prosenttia Agenda 2030 tavoitteista tullaan saavuttamaan vuoteen 2030 mennessä ja jopa lähes joka toinen tavoitteista jää saavuttamatta.

Artikkeli
28.9.2023
Joackim Raikamo, Tommi Veistämö

Merkittävimpiä pandemia-ajan yritystukia saaneilla yrityksillä oli muita suurempia vaikeuksia pitää kiinni työntekijöistään. Sen sijaan ravitsemusalalle kohdennetun ravintolatuen vastaanottajilla tilanne on ollut suotuisampi. Tulorekisterin palkansaaja-aineiston yhdistäminen yritystukitilaston yritysaineistoon mahdollistaa tukiohjelmien ja työpaikkojen säilyvyyden välisen yhteyden tarkastelun.

Artikkeli
28.9.2023
Joackim Raikamo, Tommi Veistämö

Jo olemassa olevaa tietovarallisuutta voidaan hyödyntää yhdistämällä yksikköaineistoja – ja näin tuottaa uutta tilastotietoa tiedonantajia kuormittamatta. Esimerkiksi yritystukiaineiston yhdistäminen liikevaihdon suhdannetietoihin paljastaa, että keskeisiin tukiohjelmiin osallistuneista yrityksistä parhaiten pandemia-ajasta selvisivät häiriörahoitusta saaneet. Niillä saattoi kuitenkin olla myös muita paremmat lähtökohdat.

Artikkeli
29.12.2022
Ella Pitkänen

Esittävän taiteen digi­seuraaminen kasvoi pandemia-aikana marginaali-ilmiöstä kulttuuri­harrastamisen henki­reiäksi. Ilmiö herätti tilastoijatkin. Onko teatterin, tanssin ja elävän musiikin seuraaminen kotisohvilta tullut jäädäkseen, vai näivettyykö ilmiö hengiltä, kun kulttuurista voi taas palata nauttimaan paikan päällä?

tk-icons