tk-icons
Sivuston näkymät

Talouskriisin merkit selviä työvoimatutkimuksen toukokuun tiedoissa

24.6.2020
Twitterissä: @leskinen_tatu
Kuva: Kari Likonen

Koronakevään työmarkkinavaikutukset näkyivät työvoimatutkimuksen toukokuun tiedoissa selvästi. Työllisiä oli toukokuussa 96 000 vähemmän ja työttömiä 46 000 enemmän kuin vuosi sitten.

Piilotyöttömien määrä kasvoi 67 000 henkilöllä. Lomautettuja oli 113 000 enemmän ja alityöllisiä 93 000 enemmän kuin viime vuoden toukokuussa (kuvio 1).

Kuvio 1. Työttömät, lomautetut, alityölliset ja piilotyöttömät, toukokuu 2011­­2020
Kuvio 1. Työttömät, lomautetut, alityölliset ja piilotyöttömät, toukokuu 2011­­–2020
Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus

Työttömiä oli toukokuussa kaikkiaan 295 000, piilotyöttömiä 162 000 ja lomautettuja 119 000.

Työvoimatutkimuksessa piilotyöttömät ovat henkilöitä, jotka haluaisivat työtä, mutta ovat luopuneet työnhausta, eikä heitä sen vuoksi luokitella suoraan työttömäksi. Alityöllisellä taas tarkoitetaan työllistä, joka haluaisi tehdä enemmän töitä kuin mitä on saatavilla.

Lomautuksista 74 000 oli määräaikaisia ja 45 000 toistaiseksi voimassa olevia. Työvoimatutkimuksessa enintään kolmen kuukauden määräajaksi lomautettu luetaan työlliseksi.

Jos työvoimatutkimuksen lukuja vertaa työ- ja elinkeinoministeriön Työnvälitystilaston työttömiin työnhakijoihin, on hyvä tietää, että osa työvoimatutkimuksen piilotyöttömistä, alityöllisistä ja lomautetuista sisältyy työttömiin työnhakijoihin, joita oli Työnvälitystilaston mukaan toukokuussa 433 000.     

Tärkein syy työttömyyslukujen eroon on tilastojen erilainen työttömän määrittely, mikä perustuu näiden kahden eri tilaston erilaiseen tuotantotapaan ja käyttötarkoitukseen.  

Työvoimatutkimuksen lukujen tulee olla kansainvälisesti vertailukelpoisia. Siksi työllisen ja työttömän määrittely noudattaa YK:n työjärjestön ILOn suosituksia ja Euroopan unionin asetuksia. Työttömät työnhakijat ovat puolestaan työ- ja elinkeinohallinnon säädösten mukaan määriteltyjä TE-toimistojen asiakkaita.

Lisää määrittelyn eroista ja työvoimatutkimuksen tehtävästä työvoiman kysynnän ja tarjonnan kuvaajana voi lukea täältä.

Työmarkkinoilla koronakriisi on vaikuttanut toistaiseksi ennen muuta palvelualoihin, joilla osa-aikatyö on yleistä. Ei olekaan yllättävää, että työllisyyden pieneneminen näkyy vahvasti osa-aikatyössä.

Toukokuussa osa-aikatyötä tekeviä työllisiä oli 373 000, mikä oli 82 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Kokoaikatyössä olevien määrä pieneni vuodessa 13 000 henkilöllä, ja heitä oli toukokuussa 2020 yhteensä 2 117 000.

Kuukausimuutoksista voidaan huomata, että vaikka työttömien määrä kasvoi huhtikuusta 78 000 henkilöllä, piilotyöttömiä oli 34 000 vähemmän ja lomautettuja 15 000 vähemmän huhtikuuhun verrattuna.

Kuukausimuutokset kertovat kuitenkin lähinnä kausi-ilmiöistä eivätkä suhdannekehityksestä. Kausi-ilmiöitä ovat esimerkiksi kesäkuukausien kausityöt, oppilaitosten kesälomien myötä alkava opiskelijoiden työnhaku ja määräaikaisissa työsuhteissa olleiden opettajien ns. kesätyöttömyys.

 

Kirjoittaja työskentelee yliaktuaarina työvoima­tutkimuksen tehtävissä Tilastokeskuksessa.

 

Työttömyyden erilaisesta tilastoinnista

Lomautetuista ja yrittäjien työllisyydestä

Piilotyöttömistä ja muista työvoiman ulkopuolella olevista ryhmistä

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Blogi
17.6.2020
Sampo Pehkonen

Palkansaajien palkkatulot supistuivat toukokuussa 5 prosenttia edellis­vuoteen verrattuna Tilasto­keskuksen ennakko­tietojen mukaan. Yksityisellä sektorilla palkka­tulot pienenivät 8 prosenttia. Julkisella sektorilla palkkatulot kasvoivat 2 prosenttia edellis­vuodesta, sillä lomarahoja maksettiin jo touko­kuussa. 

Artikkeli
4.6.2020
Riikka Tupala

Julkinen sektori ja koti­taloudet ovat velkaantuneet jo pitkään, yritysten laina­rahoituksen kasvu on ollut maltillisempaa. Kokonaisuudessaan Suomen kansan­talouden rahoitus­asema oli korona­kriisin alkaessa heikompi kuin finanssi­kriisiin lähdettäessä.

Blogi
28.5.2020
Tuomas Rothovius

Lamasta puhuttaessa olisi hyvä huomioida talouden muitakin mittareita kuin bkt, kirjoittaa kokenut kansantulo­laskija. Esimerkiksi työttömyys ja koti­talouksien reaalitulot ovat merkittäviä kansalaisten kannalta, konkurssit ja rahoitus­laitosten luotto­tappiot yritysten osalta.