tk-icons
Sivuston näkymät

Mistä lisää osaajia koronaa vastaan painivalle hoitoalalle? – Reservissä useita tuhansia koulutettuja eläkeläisiä

3.4.2020
Kuva: Kari Likonen

Koronaviruspandemian edetessä keskustelu tehohoitoon soveltuvien laitteiden ja hoitopaikkojen riittävyydestä sekä hoitohenkilökunnan jaksamisesta käy kiivaana myös Suomessa. Terveysalan asiantuntijat arvioivat, että epidemian leviämisen estämiseksi tehdyistä rajoituksista huolimatta korona tulee tarttumaan huomattavaan osaan suomalaisia. Myös ison osan terveydenhuollon henkilöstöstä ennakoidaan sairastuvan tautiin.

Jotta hoitohenkilöstöä olisi riittävästi saatavilla, lisäresursseja tulee rekrytoida jostakin. Olennainen kysymys kuuluu: mistä löytyy osaavaa työvoimaa?

Voisiko työttömiä tai opiskeluvaiheessa olevia ottaa töihin tai voisiko kenties eläkkeelle vasta jääneet palata määräajaksi työelämään?

Selvitin työssäkäyntitilaston aineistoista, millaisia mahdollisuuksia eri puolilla Suomea olisi saada terveydenhuollon koulutuksen saanutta väkeä niin sanotusti reservistä takaisin töihin.

Suomessa asui vuonna 2018 yli 400 000 terveysalan koulutuksen saanutta henkilöä, joista 73 prosenttia (lähes 300 000) oli työssäkäyntitilaston mukaan vuoden 2018 lopussa töissä. Työttömänä oli 11 500 henkilöä ja eläkkeellä noin 84 000 henkilöä.

Hoitotyöhön liittyvän koulutuksen on saanut 8 600 työtöntä sekä 56 000 eläkeläistä ja terveystekniikkaan, kuvantamiseen ja bioanalytiikkaan valmistavan koulutuksen noin 500 työtöntä ja 5 400 eläkkeellä olevaa.

Muusta maasta eristetyssä Uudenmaan maakunnassa toimiva Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri on jo aloittanut varautumisen hoitohenkilöstön riittävyyteen liittyviin haasteisiin ja käynnistänyt lisäresurssien kartoittamisen.

Vuoden 2018 lopussa HUSin alueella asui noin 2 500 terveysalan koulutuksen saanutta työtöntä ja yli 21 000 terveysalalle koulutettua eläkeläistä. Toisessa päässä Suomea, Lapin sairaanhoitopiirin alueella, asui vuorostaan vastaavana ajankohtana reilut 200 alalle koulutettua työtöntä ja vajaat 2 000 alan koulutuksen saanutta eläkeläistä.

Koulutetun hoitohenkilöstön reservit olivat muuta maata suuremmat Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin lisäksi Pirkanmaan, Varsinais-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirien alueilla, joilla asui yli 5 000 terveysalan koulutuksen saanutta eläkeläistä.

Myös alalle koulutettuja työttömiä oli näillä alueilla muuta maata enemmän. Eläkeläisten osuus kaikista koulutuksen saaneista oli suurempi itäisessä Suomessa ja pienempi Länsi-Suomessa (kuvio 1.)

Kuvio 1. Eläkeläisten osuus kaikista terveysalan koulutuksen saaneista eri sairaanhoitopiireissä vuonna 2018, prosenttia
Kuvio 1. Eläkeläisten osuus kaikista terveysalan koulutuksen saaneista eri sairaanhoitopiireissa, prosenttia
Lähde: Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto

Eläkeläisten määrän lisäksi myös heidän ikärakenteensa vaihtelee alueittain (kuvio 2). Riskiryhmää (70-vuotiaat ja sitä vanhemmat) nuorempia eläkeläisiä oli noin 39 000 ja yli 70-vuotiaita hieman tätä enemmän.

Hoitotyön koulutuksen saaneiden joukossa 60–64-vuotiaita eläkeläisiä oli reilut 7 500 ja 65–69-vuotiaita noin 14 500.

Riskiryhmää nuorempien eläkeläisten osuus oli suurin Länsi-Pohjan, Kainuun, Keski-Pohjanmaan, Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiireissä.

Kuvio 2. Terveysalan koulutuksen saaneiden eläkeläisten ikäjakauma alueittain vuonna 2018, prosenttia
Kuvio 2. Eläkeläisten ikäjakauma alueittain, osuus alueen väestöstä, prosenttia
Lähde: Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto

Keskimääräistä vanhempia eläkeläiset olivat puolestaan Ahvenanmaalla sekä Helsingin ja Uudenmaan, Vaasan, Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirien alueella.

Sairaanhoitopiireissä käynnissä olevien kartoitusten perusteella lisäresursseja tullaan tarvitsemaan erityisesti sairaanhoitajan, bioanalyytikon ja röntgenhoitajan tehtäviin.

Sairaanhoitajia on koulutettu pitkään, ja myös eläkeläisten joukossa on paljon tutkinnon suorittaneita. Noin 22 000:lla on joko sairaanhoitajan tai erikoissairaanhoitajan tutkinto.

Bioanalyytikkotutkinnon suorittaneita eläkeläisiä oli vuonna 2018 noin 70 ja laboratoriohoitajan tai erikoislaboratoriohoitajan tutkinnon suorittaneita vajaat 3 000. Röntgenhoitajan koulutuksen saaneita oli eläkkeellä noin 1 400.

Tarkastelu osoittaa, että iso osa edellä kuvatusta sairaanhoitoalan reserviksi sopivasta joukosta kuuluu iän mukaan riskiryhmään. Sen sijaan muutaman vuoden eläkkeellä olleet entiset ammattilaiset voisivat olla ratkaisu pandemian pitkittymisen ja hoitohenkilöstön sairastumisen aiheuttamaan sairaanhoitopiirien resurssipulaan.

Antti Katainen työskentelee tilastopäällikkönä Tilastokeskuksen väestö- ja elinolotilastot -yksikössä

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
9.4.2020
Pertti Kangassalo

Koronarajoitusten astuttua voimaan pessimismi valtasi nopeasti kuluttajien odotukset Suomen talouden kehityksestä ja työttömyyden kasvua ennakoivien osuus lisääntyi voimakkaasti. Omaan talouteen huonompia aikoja ennakoivien kuluttajien osuus tuplaantui kerralla, mikä on ainutlaatuista kuluttajien luottamus -tilaston koko historiassa.

Artikkeli
2.3.2020
Ilkka Lehtinen

Terveydenhoito syö entistä enemmän vähä­varaisten eläkeläisten tuloista mutta entistä vähemmän palkan­saajilta. Hinta­kehitys on ollut 2000-luvulla varsin eriytynyttä myös terveysalan palveluissa ja tuotteissa. Silmälasit ovat halventuneet roimasti kilpailun myötä, mutta sairaala­maksut nousseet sote-uudistusta ennakoiden, kirjoittaa Ilkka Lehtinen.

Artikkeli
11.5.2017
Pekka Lith

Sosiaali- ja terveyden­huollon uudistus avaa suun terveyden­hoidossa laajat markkinat, kun potilaat voivat valita julkisella rahoituksella haluamansa yksityisen tai julkisen hammas­hoidon 2020-luvulla. Soteen liittyy suun terveyden­huollon osalta kuitenkin hankaluuksia, jotka voivat viivästyttää uudistuksen toteutumista.