tk-icons
Sivuston näkymät

Koronatoimet iskevät kovaa pienyritysvaltaisille toimialoille

27.4.2020
Kuva: Kari Likonen

En voi puhua muiden puolesta, mutta oma kuontaloni on kasvanut koronakriisin aikana pois muodosta ja odottaa raivaajaa heti kun tällainen asiointi on taas suotavaa. Tilastoja tutkiessa herää kuitenkin huoli parturikampaamoja ja monia muita pienyrityksiä kohtaan. Tietojen valossa näyttää siltä, että kriisi iskee kaikkein suorimmin juuri pienyritysvaltaisille toimialoille.

ELY-keskukset myöntävät tukea pienimmille, 1–5 henkeä työllistäville yrityksille, jotka ovat kärsineet koronaviruksen aiheuttamista markkina- ja tuotantohäiriöistä. Tukea annetaan yritysten työntekijöiden palkanmaksuun ja mahdollisesti esimerkiksi vuokrakuluihin.

Kuinka paljon näitä pienyrityksiä Suomessa sitten on?

Suomessa oli Tilastokeskuksen estimaatin mukaan 152 119 yritystä, jotka työllistivät 1–5 henkilöä (henkilötyövuotta) vuonna 2018. Nämä yritykset työllistivät yhteensä 248 717 henkilöä.

Kaikista tilastoiduista yrityksistä näitä pienyrityksiä oli 42 prosenttia. Pienyritysten henkilöstön osuus kaikkien yritysten henkilöstöstä oli 17 prosenttia.

Eniten pienyrityksiä oli maatalouden, metsätalouden ja kalatalouden (20 586), rakentamisen (20 457) ja kaupan (19 299) toimialoilla. Joillain toimialoilla pienyrityksiä ei luonnollisista syistä ole lähes ollenkaan, tai niitä on suhteessa selvästi vähemmän muun kokoisiin yrityksiin verrattuna. Tällaisia toimialoja ovat esimerkiksi energiantuotanto ja teollisuus.

Pienyritysten toimialarakenne eroaa paikoin merkittävästikin yleisestä toimialarakenteesta.

Kaikista pienyrityksissä työskentelevistä 13 prosenttia (31 821 hlöä) työskenteli maatalous, metsätalous ja kalatalous -toimialalla vuonna 2018, kun kaikkien yritysten henkilöstöstä vain kolme prosenttia työskenteli tällä toimialalla (kuvio 1).

Kuvio 1. Pienyritykset (1–5 htv) ja kaikki yritykset toimialoittain 2018, prosenttia
Kuvio 1. Pienyritykset (1–5 htv) ja kaikki yritykset toimialoittain 2018, prosenttia
Lähde: Tilastokeskus, yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto

Maataloudessa koronavirustilanteen aiheuttamat haasteet ovat erilaisia kuin muilla toimialoilla. On ratkaistava, kuka hoitaa työt, jos yrittäjä tai työntekijä joutuu karanteeniin. Esimerkiksi eläinten hoidosta ja hyvinvoinnista on huolehdittava kaikissa tilanteissa, eikä tällaista yritystoimintaa voi laittaa jäihin työvoimapulan takia.

Kesän lähestyessä aivan akuutti haaste on ulkomaisen kausityövoiman saatavuus tai sen korvaaminen kotimaisella työvoimalla. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton mukaan kausityövoiman tarve on 16 000 kausityöntekijää. Tilannetta pyritään ratkaisemaan yhteistyössä TE-keskuksen ja Töitä Suomesta -palvelujen yhteistyöllä sekä sallimalla huoltovarmuuden kannalta kriittisten 1 500 työntekijän maahantulo.

Seuraavaksi eniten pienyrityksiä on yliedustettuna muussa palvelutoiminnassa, jossa pienyritysten henkilöstöstä työskenteli neljä prosenttia (10 962 hlöä) vuonna 2018, kun kaikkien yritysten kohdalla vastaava osuus oli yksi prosenttia. Tähän toimialaryhmään kuuluvat muun muassa parturit ja kampaamot.

Taiteet, viihde ja virkistys muodostavat yhdessä toimialan, joka kokee erittäin kovan kolauksen koronarajoitusten seurauksena.

Pienyritysten henkilöstöstä kaksi prosenttia työskentelee taiteen, viihteen tai virkistyksen parissa siinä missä kaikkien yritysten henkilöstöstä vastaava osuus on vain prosentti. Puhun varmasti meidän kaikkien puolesta toivoessani, että erilaiset kiipeilyhallit, laserhipat, taidenäyttelyt ja musiikkikonsertit tarjoavat kaipaamiamme elämyksiä myös koronakriisin hellitettyä.

 

Kirjoittaja työskentelee Tilastokeskuksessa yritystilastot -yksikössä.

 

Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilastoon lukeutuvat yritykset, jotka ovat toimineet yli puoli vuotta tilastovuonna ja
A) jotka ovat työllistäneet enemmän kuin puoli henkilöä tai
B) joiden tase ylittää 170 000 euroa tai
C) joiden liikevaihto on ylittänyt vuosittain määritellyn tilastorajan (11 598 euroa vuonna 2018).

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
4.6.2020
Riikka Tupala

Julkinen sektori ja koti­taloudet ovat velkaantuneet jo pitkään, yritysten laina­rahoituksen kasvu on ollut maltillisempaa. Kokonaisuudessaan Suomen kansan­talouden rahoitus­asema oli korona­kriisin alkaessa heikompi kuin finanssi­kriisiin lähdettäessä.

Blogi
28.5.2020
Tuomas Rothovius

Lamasta puhuttaessa olisi hyvä huomioida talouden muitakin mittareita kuin bkt, kirjoittaa kokenut kansantulo­laskija. Esimerkiksi työttömyys ja koti­talouksien reaalitulot ovat merkittäviä kansalaisten kannalta, konkurssit ja rahoitus­laitosten luotto­tappiot yritysten osalta.

Blogi
15.5.2020
Timo Ruuskanen

Vapaa-aikatutkimuksen perusteella nuorempien ikäluokkien tulisi muuttaa korona-aikana aikaisempia liikuntatottumuksiaan säilyttääkseen aikaisemman harrastamisen volyymin. Vanhempia ikäluokkia korona näyttäisi kohtelevan tässä suhteessa suopeammin.

Artikkeli
7.5.2020
Tatu Leskinen

Suomen työllisyys ennätti kasvaa ennen koronakriisiä yhtäjaksoisesti vuodesta 2015 alkaen ja työvoiman ulkopuolella olevien määrä pienentyä vuodesta 2016 alkaen. Talouskasvu veti niin työvoiman ulkopuolelta kuin piilotyöttömistä etenkin 55–64-vuotiaita työhön ja työnhakuun. Työnsaantimahdollisuuksien parantuminen näkyi selvästi myös opiskeluikäisten aktivoitumisena.