tk-icons
Sivuston näkymät

Koronaakin päihittämään: keksintö ilman pimeää puolta

26.3.2020
Kuva: shutterstock

Pyöräliikkeen myyjä arvelee, että heidän bisneksensä voisi olla yksi korona­kriisin voittajista. ”Kunhan vaan pysymme terveinä”, hän jatkaa ja kääntyy selittämään pettyneelle pikku­pojalle, miksi juuri valittu fillari ehditään saada luovutus­kuntoon vasta viikon päästä.

Toivotaan kumpaakin, terveenä pysymistä ja polku­pyörän voitto­kulkua. Malttamattomalle pojalle valmistuva kappale on yksi lajinsa miljardista edustajasta – lajin jonka runsastuminen ei ole ongelma vaan ratkaisu.

Näinä synkkinä aikoina onkin mukava löytää tilastoja, joiden mukaan joka päivä myydään lähes 50 000 polkupyörää – joka toinen sekunti maailmassa on tehty siis oiva ostos. Ihan niin kova kuhina ei käy lautta­saarelaisessa liikkeessä, mutta Helsingin muuhun hiljaisuuteen suhteutettuna myyjän toiveikkuus vaikuttaa perustellulta.

Lisää hyvää sanomaa voi lukea Juho Kevan Tieto&trendit-artikkelista, joka kertoo työmatkapyöräilyn mahdollisuudesta. Suomalaisten työmatkat ovat kyllä pidentyneet viime vuosina, mutta edelleenkin joka toisella on alle seitsemän kilometriä töihin. Sillä matkalla kaupungissa pyörä päihittää auton nopeudessa. Ja paljossa muussakin.

Ensimmäisen patentoi saksalainen vapaa­herra pari sataa vuotta sitten ja nimesi sen itsensä mukaan draisiiniksi. Sitä vain potkittiin eteenpäin, vielä puuttuivat polkimet jotka patentoitiin 50 vuotta myöhemmin.

Kyse oli siis oikeastaan potku­pyörästä, johon on – kumma kyllä – älytty vasta viime aikoina palata pikku­lasten harjoittelu­välineenä. Itse opettelin apupyörien avulla ja, kun ne irrotettiin, kaarsin pihasta Laajasuon­tielle aivo­tärähdyksen arvoisesti. Potku­pyörällä tasapaino­taidot omaksuneena olisin kenties hallinnut kaarroksen.

Jo potkupyörä on siis hieno oivallus, mutta huolimatta varhaisesta taka­iskustani pidän nimenomaan polku­pyörää ihmisen suurena innovaationa.  

Melkein kaikilla hienoillakin keksinnöillä on pimeä puolensa. Penisilliinin voi väittää aiheuttaneen väestö­räjähdystä. Auto on monen muun haitta­vaikutuksen lisäksi aiheuttanut juuri sitä työ­matkojen pidentymistäkin.

Kontin keksiminen alensi rahti­kustannuksia, mikä vauhditti globalisaatiota, josta tuli paljon hyötyjä, mutta viimeistään nyt alkavat vitsauksetkin olla ilmeisiä.

Lauttasaaren fillarimyyjän kanssa tuumimme, että onneksi Suomessa sentään vielä tehdään polku­pyöriä. Myyjä muistutti kuitenkin, että Jopossakin on sata osaa joista suurin osa tulee… oikein arvattu mistä.

Toki pyörälläkin sattuu onnettomuuksia, eikä kaikista selvitä pienellä sairaala­reissulla kuten minä viisi­vuotiaana. Mutta voitto­puolisesti pyöräily ehkäisee vitsauksia – yli­painoisuudesta ilmaston­muutokseen.

Malja siis fillarille, kypärä päähän ja kohti kevättä!

 

Kirjoittaja on Tieto&trendit-sivuston toimittaja.

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Blogi
30.3.2020
Ilkka Lehtinen

Tehdyt työehto­sopimukset, hyödyke­verojen korotukset, raakaöljyn hinta… monet tekijät ovat tiedossa, mutta koronakriisin vaikutukset arvaamattomia. Inflaatioasiantuntija hahmottelee kaksi skenaariota tulevalle hintatason kehitykselle.

Artikkeli
26.3.2020
Juho Keva

Korona koettelee työmatkalaisia, kun julkisen liikenteen vuoroja on peruttu ja yhteis­kunnan toiminnan kannalta kriittisien ammattien työntekijät käyvät edelleen työ­paikoillaan. Työmatkojen keskipituus kasvoi lähes kilometrin vuosina 2013-2017, mutta edelleen 46 prosenttia matkoista on pyöräillen alle seitsemän kilometrin mittaisia.

Blogi
24.3.2020
Pertti Taskinen

Helmikuu 2020 jää työmarkkinoiden historiaan viimeisenä ”normaalina” kuukautena pitkään aikaan. Kaksijakoisen maaliskuunkaan tiedot eivät vielä anna koko kuvaa korona­kriisin kärjistymisestä. Työmarkkinatiedot ensimmäiseltä vuosineljännekseltä ja maaliskuulta julkaistaan 23.4.

Artikkeli
12.11.2019
Reetta Moilanen

Viime viikkoina on ihmetelty Suomen talouden mysteeriä. Teollisuustuotanto on vielä kesällä ollut hyvässä kasvussa, vaikka tavaroiden ulkomaankaupan kasvu on selkeästi hidastunut, ja tärkeimmissä vientimaissa talous junnaa paikoillaan. Globalisoituneessa maailmassa tilastoja ei voi enää tehdä tai lukea kuten ennen. Teollisuustuotanto jakautuu tänä päivänä sekä tavaroiden että palveluiden ulkomaankauppaan.

Artikkeli
14.8.2019
Pontus Lindroos, Henri Luomaranta, Satu Nurmi

Sukupuolen mukaisen segregaation vaikutukset voivat vahvistua ulkomaankaupan laajenemisen myötä. Naiset osallistuvat – niin työntekijöinä kuin yrittäjinäkin – tuottoisaan ulkomaankauppaan huomattavasti vähemmän kuin miehet. Ulkomaankaupan tasa-arvosta saadaan uutta tietoa rekisteriaineistoja yhdistelemällä.