tk-icons
Sivuston näkymät

Tietopolitiikka ja tiedonhallinta toteutetaan joukkue­pelillä

1.8.2019
Twitterissä: @MarjaRantala
Kuva: Kari Likonen

Eduskunnan keväällä hyväksymät tietopoliittinen selonteko ja tiedonhallinta­laki mahdollistavat entistä paremman tietojen hyödyntämisen yhteiskunnan, asiakkaiden ja käyttäjien hyödyksi. Tavoitteiden toteuttaminen vaatii joukkue­peliä, jossa on selvät tavoitteet lyhyemmälle ja pidemmälle ajanjaksolle sekä osaavat pelaajat oikeilla paikoilla.

Tietopolitiikka, julkisen hallinnon entistä parempi tiedonhallinta ja tietojen yhteen­toimivuus olivat vahvasti edellisen hallituksen agendalla, julkisten palvelujen digitalisoinnin rinnalla. Laatuaan ensimmäiset selonteot tieto­politiikasta ja paikkatieto­politiikasta valmistuivat ja saivat eduskunnan käsittelyssä vahvan tuen moni­puolisten keskustelujen jälkeen.

Kumpikin selonteko valmisteltiin laajassa verkosto­yhteistyössä, valmistelu­verkostoihin kuului virkamiesten lisäksi suuri joukko tutkijoita, yritys­sektorin toimijoita ja kansalais­järjestöjäkin.

Tiedonhallintaan liittyvän yleis­lainsäädännön uudistus on myös täytäntöön­panoa vaille valmis. Uudistettu lainsäädäntö mm. määrittelee viran­omaisille yhtenäiset tieto­turvallisuuden perus­vaatimukset ja vahvistaa viran­omaisten vastuuta tiedon­hallinnassa.

Yhteentoimivuuden parantamiseen tähtää viran­omaisten tieto­järjestelmien tiedon­vaihdon sääntely eli käytännössä avointen teknisten rajapintojen edellyttäminen.

Viranomaisten tiedonhallinnan yhden­mukaisuuden varmistamiseksi ja tiedon­hallinnan kehittämiseksi on tarkoitus perustaa uusi viran­omainen: tiedonhallinta­lautakunta.

Rinteen hallituksen ohjelmasta on löydettävissä jatkumo edellisen hallituksen ja myös sitä edeltävien hallitusten tavoitetilaan tiedon entistä paremmasta käytettävyydestä ja laajasta hyödyntämisestä. Hallitus­ohjelmaan on mm. kirjattu tavoite syventää tieto­politiikan johtamista ja tehdä julkisen tiedon avoimuudesta koko tieto­politiikan kantava periaate.

Hallituksen tavoitteena on myös edistää avoimen lähdekoodin ensi­sijaisuutta julkisissa tieto­järjestelmissä ja niiden hankinnoissa. Määrätietoista julkisten tieto­varantojen avaamista halutaan jatkaa ja laatia hyödyntämistä helpottavat sitovat laatukriteerit.

Me tietoammattilaiset olemme varmasti kaikki tyytyväisiä tieto­politiikan merkityksen kasvuun. Samaan aikaan kuitenkin mieleen hiipii epäilys, miten varmistamme että tällä kertaa onnistumme ja että hienot tieto­politiikan, paikkatieto­politiikan ja tiedonhallinta­lain tavoitteet toteutuvat.

Monilla meistä on tunne, että samankaltaisia tavoitteita on kirjattu hallitus­ohjelmiin ja virastojen tulos­sopimuksiin siitä lähtien, kun tieto­yhteiskunnasta alettiin joskus 1990-luvulla puhua ja standardointiin ja laatutyöhön satsata.

Vaikeuskerrointa lisää se, ettei tiedon parempi hyödyntäminen ja yhteen­toimivuus ole vain kansallinen haaste vaan monilta osin vähintään EU-tasoinen ja monesti vieläkin laajempi, globaali haaste.

Yhteentoimivuus, tietovarantojen avaaminen ja laaja hyödyntäminen ovat toki huimasti kehittyneet lähtö­tilanteesta, ja on realismia ymmärtää, että tieto­politiikan ja tiedon­hallinnan kehittäminen on lajina pikemminkin maraton kuin 100 metrin pika-aidat.

Kokonaisuuden koordinointi ja tilanne­kuvan hallinta vaatii kuitenkin entistä selkeämpää ja vahvempaa resurssointia sekä jo toimivien yhteistyö­verkostojen että uusien verkostojen syntymisen tukemista eri tavoilla. Hallinnonala- ja organisaatio­rajat ylittävää ilmiö- ja ekosysteemi­lähtöistä yhteistyötä on vahvasti kehitettävä ja saatava yhteiset tavoitteet aidosti myös osaksi tulos­ohjausta.

Hallituksen muodostamisvaiheessa monet tieto­politiikan toimijat odottivat tieto­politiikalle ja digitalisaatiolle joko omaa ministeriä tai vähintään valtio­sihteeriä, jotta kokonaisuuden koordinointi olisi vahvaa valtioneuvosto­tasolla. Toive ei toteutunut sellaisenaan, mutta monenlaista positiivista verkosto­maista toimintaa ja toimeenpanoa on syntymässä. 

Ennen kesälomakautta käynnistyivät jo tiedonhallinta­lain toimeen­panon yhteistyö­foorumit, jotka jatkavat työtään kesän jälkeen ja saavat tuekseen strategisen tason ohjaus­ryhmän. Yksi tietopolitiikka­foorumikin ehdittiin järjestää ja tieto­politiikan pyöreän pöydän keskustelut jatkuvat elokuussa. 

Tietopoliittinen selonteko ja tiedonhallinta­laki vaativat aktiivista yhteistyö­verkostoihin tukeutuvaa toimeen­panoa ja yhteistä näkemystä tilanteesta. Töitä on paljon tehtävänä, ja vahvaa priorisointiakin tarvitaan.

Entisenä yleisurheilijana vertasin edessä olevaa työtä maratoniin, mutta yksinäistä kestävyys­juoksua parempi vertaus löytyy kyllä kuningaslaji jalka­pallosta. Nyt tarvitaan kestävyyttä, nopeutta, viiltävää taktista silmää ja ennen kaikkea joukkue­peliä.

 

Maanmittauslaitoksen ylijohtaja Marja Rantala työskentelee Tilasto­keskuksen määrä­aikaisena kehitys­johtajana vuoden 2019. Rantala on mukana tieto­politiikan ja tiedonhallintalain toimeen­panossa kummankin laitoksen edustajana.

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Blogi
5.11.2019
Iiro Jussila

Tieto ja yhteiskunnallinen keskustelu  on tänä vuonna itsenäisyyspäivän vastaanoton teemana. "Tähän hienoon valintaan liittyy vahvaa symboliikkaa, jota korostavat presidentti Niinistön sanat virkaveljelleen Washingtonissa: pitäkää demokratiastanne huolta". Vieraskynässä Iiro Jussila, PTT:n toimitusjohtaja ja Tilastokeskuksen neuvottelukunnan jäsen.

Blogi
18.10.2019
Marjo Bruun

Katsotaan yhdessä pitkälle ja tehdään Suomesta tiedon eettisen käytön ja hyödyntämisen huippumaa ja edelläkävijä Euroopassa, kirjoittaa pääjohtaja Marjo Bruun käynnistäessään Tilastokeskuksen organisaatio- ja toimintamallien kokonaisvaltaisen uudistuksen.

Blogi
25.2.2019
Arvo Kokkonen

Vuoropuhelu sidosryhmien kanssa korostuu entisestään siirryttäessä 2020-luvulle, kirjoittaa Tilastokeskuksen uuden neuvottelukunnan puheenjohtaja Arvo Kokkonen.

Blogi
16.1.2019
Maija Metsä

Tieto&trendit-sivuston tekniset ja visuaaliset ratkaisut on toteutettu palvelemaan mobiilikäyttöä ja vastaamaan saavutettavuusvaatimuksia. Tämän merkiksi sivustolle on myönnetty Saavutettavuus huomioitu -leima. Mitä se tarkoittaa käytännössä?