tk-icons
Sivuston näkymät

Kansantalouden tilinpidon aikasarja päivittyi ja bkt:n taso nousi – muuttuiko talouden kuva?

20.9.2019
Twitterissä: @kuusisto_tapio
Kuva: Kari Likonen

Bruttokansantuotteen taso nousi vuosina 2010–2018 noin 1–2 miljardia per vuosi, kun kansantalouden tilinpidon päivittyneet aikasarjatiedot julkaistiin 20.9. Myös vanhempien vuosien tietoja päivitettiin. Bruttokansantuote eli tavaroiden ja palveluiden tuotannossa aikaansaatu arvonlisäys oli 234 miljardia euroa vuonna 2018.

Aikasarjakorjattuihin tietoihin on lisätty muun muassa rahoitukseen ja vakuutukseen sekä harmaaseen ja laittomaan talouteen liittyviä eriä. Aikasarjakorjauksia tehdään EU-maissa säännöllisesti viiden vuoden välein, jotta tilinpito pysyy ajantasaisena ja kansainvälisesti vertailukelpoisena.

Tehdyt muutokset nostavat arvonlisäyksen tasoa erityisesti 2010-luvulla, mutta tällä ei ollut suurta vaikutusta bruttokansantuotteen volyymin muutokseen. Jos sekä laskentavuosi että vertailuvuosi tarkentuvat yhtä paljon, muutosprosentti pysyy vakaana.

Kuviossa 1 verrataan Suomen talouden kasvutahtia Ruotsin talouskehitykseen.

Kuvio 1. Bkt:n volyymin kehitys Suomessa ja Ruotsissa vuosina 2006–2018 (ketjutettu VOL-indeksi 2010=100)
Kuvio 1. Bkt:n volyymin kehitys Suomessa ja Ruotsissa vuosina 2006–2018 (ketjutettu VOL-indeksi 2010=100)
Lähde: Kansantalouden tilinpito, Tilastokeskus ja Eurostat

Vuonna 2018 bkt:n volyymi nousi viimein finanssikriisiä edeltävää tasoa korkeammalle. Kasvu on kuitenkin ollut selvästi Ruotsia hitaampaa. Aikasarjakorjaus ei muuttanut asetelmaa.

Kansainvälisissä vertailuissa yleisesti käytetty kansantalouden mittari, bkt asukasta kohti, tarjoaa toisen näkökulman Suomen ja Ruotsin kansantuotteiden vertailuun.

Kuvio 2. Bkt asukasta kohti Suomessa ja Ruotsissa vuosina 2006–2018 (ketjutettu VOL-indeksi 2010=100)
Kuvio 2. Bkt asukasta kohti Suomessa ja Ruotsissa vuosina 2006–2018 (ketjutettu VOL-indeksi 2010=100)
Lähde: Kansantalouden tilinpito, Tilastokeskus ja Eurostat

Bkt:n nopea kasvu Ruotsissa perustuu osittain työikäisen väestön kasvuun. Henkeä kohti lasketulla bkt:lla mitaten Ruotsin talouskasvu on ollut maltillisempaa kuin mitä bkt:n volyymin kasvukäyrä osoittaa. Bkt:n volyymi on kasvanut Ruotsissa 19 prosenttiyksikköä vuodesta 2010 vuoteen 2018, siinä missä bkt henkeä kohti (volyymi-indeksi 2010=100) on vastaavalla ajanjaksolla kasvanut 9 prosenttiyksikköä.

Suomessa bkt:n volyymi on kasvanut 8 prosenttiyksikköä ja bkt henkeä kohti 5 prosenttiyksikköä. Suomen talouskehitykseen vaikuttaa väestön vanheneminen; eläkeläisten määrä on kasvanut voimakkaasti eli väestön kasvu on painottunut työikäisen väestön ulkopuolelle.

Bruttokansantuotetta kritisoidaan, koska se ei kuvaa hyvinvointia vaan talouskasvua. Käyttämällä muita kansantalouden tilinpidosta löytyviä mittareita voidaan kokonaiskuvaa ainakin taloudellisesta hyvinvoinnista täydentää. Aikasarjakorjauksen myötä myös nämä muut tilinpidon luvut – kuten nettokansantulo ja kotitalouksien säästämisaste – päivittyivät.

Kotitaloudet ovat keskeisessä roolissa, jos talouskasvun sijaan halutaan kuvata laajempaa hyvinvoinnin kehitystä. Tähän pyrkii myös ”Beyond GDP initiative”. Euroopan komission tavoitteena on kehittää indikaattoreita, jotka ovat bkt:n tavoin selkeitä, mutta huomioivat paremmin ympäristö- ja sosiaalinäkökulmat.

Aikasarjakorjaus parantaa laajan tilinpidon lukujen yhteensopivuutta. Olemme yhtenäistäneet vuokrien käsittelyä ympäristötilinpidon kanssa, kun asumisen välituotekäyttöön ja tuotokseen sisältyvä energian kulutus on siirretty kotitalouksien kulutusmenoksi. Lisäksi kansantalouden tilinpidon ja maksutaseen aikasarjaa on yhtenäistetty. Nämä muutokset parantavat lukujen käytettävyyttä.

Aikasarjan päivittyminen ei muuttanut kokonaiskuvaa Suomen taloudesta. Aikasarjakorjauksia kuitenkin tarvitaan myös tulevaisuudessa, jotta tilastolla pystytään kuvaamaan ajantasaisesti talouttamme osana muuttuvaa yhteiskuntaa.

Tapio Kuusisto työskentelee kansantalouden tilinpidon parissa Tilastokeskuksessa.

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
12.11.2019
Reetta Moilanen

Viime viikkoina on ihmetelty Suomen talouden mysteeriä. Teollisuustuotanto on vielä kesällä ollut hyvässä kasvussa, vaikka tavaroiden ulkomaankaupan kasvu on selkeästi hidastunut, ja tärkeimmissä vientimaissa talous junnaa paikoillaan. Globalisoituneessa maailmassa tilastoja ei voi enää tehdä tai lukea kuten ennen. Teollisuustuotanto jakautuu tänä päivänä sekä tavaroiden että palveluiden ulkomaankauppaan.

Blogi
20.9.2019
Katri Soinne

Kotitalouksien tuoreisiin, juuri julkaistuihin kulutusmenolukuihin tulee suhtautua kriittisesti ja varauksella. Mitä tarkemmalle tasolle mennään, sitä enemmän luvuissa on epävarmuutta.

Artikkeli
30.8.2019
Reetta Moilanen

Tulorekisteristä saataviin aineistoihin ladataan paljon toiveita ja odotuksia tilastotuotannon kehittämisessä. Vielä alkuvuodesta puutteellisesti kertynyt aineisto tuotti ongelmia, mutta kun rekisterin käyttö vakiintuu, se mahdollistaa tilastojen nopeutumisen ja laadun paranemisen, ja samalla yritysten tiedonanto­rasitetta voidaan vähentää. Tavoitteena on myös kokonaan uusien tilastojen tuottaminen.

Artikkeli
24.5.2019
Ville Vertanen

Miten yhteiskuntamme kehittyy, jos näkö­kulmana on digitaalinen talous, bio­talous, terveys, kulttuuri, turismi, kotityö tai luonnon­varat? Bruttokansan­tuotetta täydentävät ja tarkentavat taulukot tarjoavat päätöksentekijöiden käyttöön systemaattisia ja kansain­välisesti jaettuja mittareita.

Artikkeli
3.1.2019
Satu Elho, Paula Paavilainen

Yritysten alati muuttuva ja globaali toimintaympäristö aiheuttaa päänvaivaa niin tilastojen käyttäjille kuin niiden tekijöillekin. Miten pysyä ajan tasalla ja kuvata talouden toimintaa riittävän nopeasti ja kattavasti?