tk-icons
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Yhdessä yössä sata tuhatta työtöntä lisää?

7.6.2017
Twitterissä: @LiisaLarja

Tilastonikkaria jännittää hallituksen esitys työttömien työnhaku­velvoitteiden lisäämisestä. Voi nimittäin käydä niin, että työttömyyden aktiivimalli loihtii yli 100 000 työtöntä lisää yhdessä yössä – saman verran kuin Lahdessa on asukkaita.

Simuloituna vuoden 2014 luvuilla* tämä tarkoittaisi, että työttömyys­aste olisi pompannut 8,7 prosentista 12,7 prosenttiin. Tällä voisi saada jo ihan kansainvälistä huomiota.

Suomessa, kuten monissa muissakin maissa, on kaksi eri työttömyyslukua.

Virallinen työttömyys­aste lasketaan työvoima­tutkimuksen työttömistä. Jos työtön Jaana haluaa ja voisi ottaa vastaan työtä ja on viimeisen neljän viikon aikana selaillut Oikotietä löytääkseen työtä, lasketaan hänet työ­voima­tutkimuksessa työttömäksi.

Sitten on niin sanottu rekisterityöttömyys. Jos Jaana on rekisteröitynyt TE-toimistoon työn­hakijaksi, hänellä ei ole työtä eikä hän ole yrittäjä tai opiskelija, hänet lasketaan työttömäksi työnhakijaksi.

Hallituksen aktivointitoimien vaikutus työ­voima­tutkimuksen työttömyyteen voi olla suuri.

Aikaisemman selvityksen perusteella tiedetään, että rekisterityöttömistä vain noin puolet on etsinyt työtä edellisen kuukauden aikana (kuvassa ryhmä B) ja näin lukeutuu työttömäksi myös työvoimatutkimuksessa.**

Työvoimatutkimukseen vastanneet, jotka olivat työttömiä joko työvoimatutkimuksen tai työnhakijarekisterin mukaan 2014

Kuva: Työvoimatutkimukseen vastanneet, jotka olivat työttömiä joko työvoimatutkimuksen tai työnhakijarekisterin mukaan 2014

Lähde: Larja & Pyykkönen, 2015

Sen sijaan joka toinen rekisterityötön ei ole etsinyt työtä (kuvassa ryhmä C) – ja tähän ryhmään aktivointimalli nyt purisi. Ryhmään kuuluvat:

1. Piilotyöttömät

Työttömyyden pitkittyessä Jaana haluaisi ja voisi ottaa vastaan työtä, mutta ei enää jaksa seurata ilmoituksia ja hakea paikkoja, koska olettaa, että työtä ei kuitenkaan löydy. Tällöin Jaana luokitellaan piilotyöttömäksi.

Mikäli aktiivimalli pakottaisi Jaanan ja muut piilotyöttömät hakemaan viikoittain töitä, Jaanasta ja muista piilotyöttömistä tulisi työ­voima­tutkimuksessa työttömiä kertaheitolla. Ainakin siihen asti kunnes työ­hakemukseen tulee myöntävä vastaus.

2. Muut työvoimaan kuulumattomat, jotka eivät ole etsineet työtä, mutta eivät myöskään olisi halunneet työtä, jos sitä olisi ollut tarjolla.

Joskus käy niin, että Jaanan työllistymisen esteeksi tulee paitsi työpaikkojen puute, myös sairaus tai muut henkilökohtaisen elämän esteet. Tyypillisesti Jaana, tai Jarmo, on tällöin jo yli 60-vuotias ja työttömyys on kestänyt pidempään.

Jaanan tilanteessa olevien ryhmä on jopa suurempi kuin piilotyöttömien määrä. Mitä tapahtuu, jos heidät velvoitetaan hakemaan töitä, vaikka he eivät edes haluaisi tai voisi vastaanottaa työtä?Jaana ehkä hakee, mutta ei edelleenkään halua työtä. Tällöin Jaana ei vielä luokitu työvoimatutkimuksessa työttömäksi.

Jarmolle voi käydä eri tavalla: velvoite työnhakuun voi muuttaa mielen työn vastaanottamisesta. Ehkä työvoimaneuvoja kykenee osoittamaan sellaisia työpaikkoja, joissa Jarmo voisi pärjätä. Seuraavassa kuussa Jarmo vastaakin työvoimatutkimuksen kyselyssä, että on hakenut työtä ja olisi myös valmis ottamaan vastaan työtä.

Jos kaikille kävisi kuten Jarmolle, laskisi tilastonikkari seuraavalle kuukaudelle vuoden 2014 luvuilla 77 000 työtöntä lisää.

Mikäli hallituksen aktiivimalli siis saisi kaikki piilotyöttömät ja muut työvoiman ulkopuolella olevat hakemaan edes yhtä työpaikkaa kuukaudessa, voisi työ­voima­tutkimuksen työttömyys lisääntyä – vuoden 2014 luvuilla arvioiden – peräti 124 000 työttömällä. Ainakin siihen asti kunnes nämä työnhakijat löytävät työtä.

Luultavasti ihan näin suurta lisäystä ei ole odotettavissa. Ainakin osa sairauden tai muun henkilökohtaisen syyn takia työvoiman ulkopuolella olevista ei jatkossakaan ole valmis ottamaan työtä vastaan.

Jotta tämän ryhmän osalta työvoiman tarjonta lisääntyisi, tarvittaneen enemmän kuntouttavia palveluita.

 

* Käytän tässä vuoden 2014 lukuja, koska työnhakijarekisterin ja työvoimatutkimuksen vertailu on tehty kyseisen vuoden aineistolla. Työmarkkinatilanne on muuttunut jonkin verran, joten esitetyt arviot ovat suuntaa-antavia.

** Aktiivisen työnhaun kriteerit eivät työvoimatutkimuksessakaan ole kovin tiukat: esimerkiksi riittää, että työtön on edellisen 4 viikon aikana kerran selaillut työpaikkailmoituksia tai ollut työnhaussa yhteydessä TE-toimistoon. Hallituksen aktiivisuusvaatimukset ovat siis aivan eri luokkaa työvoimatutkimuksen kriteereihin verrattuna.

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Blogi
28.5.2020
Tuomas Rothovius

Lamasta puhuttaessa olisi hyvä huomioida talouden muitakin mittareita kuin bkt, kirjoittaa kokenut kansantulo­laskija. Esimerkiksi työttömyys ja koti­talouksien reaalitulot ovat merkittäviä kansalaisten kannalta, konkurssit ja rahoitus­laitosten luotto­tappiot yritysten osalta.

Artikkeli
7.5.2020
Tatu Leskinen

Suomen työllisyys ennätti kasvaa ennen koronakriisiä yhtäjaksoisesti vuodesta 2015 alkaen ja työvoiman ulkopuolella olevien määrä pienentyä vuodesta 2016 alkaen. Talouskasvu veti niin työvoiman ulkopuolelta kuin piilotyöttömistä etenkin 55–64-vuotiaita työhön ja työnhakuun. Työnsaantimahdollisuuksien parantuminen näkyi selvästi myös opiskeluikäisten aktivoitumisena.

Blogi
30.4.2020
Anna Pärnänen

Kuluttajien luottamus -tutkimuksen lisäkysymysten tulokset kertovat varsin synkistä työllisyysnäkemyksistä koronapandemian seurauksena. Vaikka lomautusta ja työttömäksi jäämistä ennakoivien palkansaajien ja yrittäjien osuudet vastauksissa ovat pieniä, ovat ne määrällisesti huolestuttavan suuria.

Blogi
15.4.2020
Anna Pärnänen

Yksinyrittäjät ovat joutuneet koronakriisin riepottelemiksi hyvin erilaisista taloudellisista tilanteista käsin. Suurin osa on huomattavan pieni­tuloisia, kertoo Tilastokeskuksen Yrittäjät Suomessa 2017 -tutkimus.

Blogi
24.3.2020
Pertti Taskinen

Helmikuu 2020 jää työmarkkinoiden historiaan viimeisenä ”normaalina” kuukautena pitkään aikaan. Kaksijakoisen maaliskuunkaan tiedot eivät vielä anna koko kuvaa korona­kriisin kärjistymisestä. Työmarkkinatiedot ensimmäiseltä vuosineljännekseltä ja maaliskuulta julkaistaan 23.4.

Blogi
16.3.2020
Anna Pärnänen

Ovatko nuorten työsuhteet nykyään jotain muuta kuin pysyviä kokoaikaisia palkkatyösuhteita? Onko työn epävarmuus lisääntynyt, kun sitä tarkastellaan työnteon tapojen valossa? Anna Pärnänen etsi vastaukset Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen luvuista.